Sinä jota EI väsytä koko ajan. Kuvaile elämääsi

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut monesti, että liikunnasta ja ulkoilusta saa virtaa. Mutta ei toimi minulla. Jos käyn vaikka kävely- tai pyörälenkillä, niin olen sen jälkeen vain entistä enemmän poikki. Enkä edes reuhdo mitenkään kovasti. Siksi tulee käytyä vain harvoin.

Jos tuo on totta, niin käy lenkillä ennen nukkumaanmenoa. Sitten ainakin nukut hyvin ja saatat olla aamulla pirteämpi.

Vierailija kirjoitti:

Olen kuullut monesti, että liikunnasta ja ulkoilusta saa virtaa. Mutta ei toimi minulla. Jos käyn vaikka kävely- tai pyörälenkillä, niin olen sen jälkeen vain entistä enemmän poikki. Enkä edes reuhdo mitenkään kovasti. Siksi tulee käytyä vain harvoin.

Samoin. En saa virtaa liikunnasta, vaan väsyn ja kipeydyn entisestään. Hampaat irvessä käyn suorittamassa liikuntaa että pysyn kunnossa. Mut täydellistä pakkopullaa se on, virtaa en saa! Suoritus muiden suoritusten joukossa

Olen totaaliyh 4:lle alakouluikäiselle. Väsyttää vain iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Meen töihin 10ksi ja pääsen jo neljältä, joo näkyy palkassa mutta en vaihtaisi. Vaihdoin lasten harrastukset ns. lähiharrastuksiin eli sellaisiin mihin pääsevät pyörillä/kävellen kulkemaan, vanhin vitosluokkalainen bussilla menee jo kauemmas. En syö sokeria. Siinäpä mun salaisuudet.

Olen energinen ja aikaan saava, mutta aina ei ole ollut näin. Suurimmat muutokset elämässäni ovat olleet ruokavalio ja ulkona oleminen.

Syön vain "puhdasta" ruokaa. Maustan ja marinoin itse, ei turhia lisäaineita mistään, leipä ja viljatuotteet Max. Kolme annosta päivässä, usein kalaa, karitsaa ja vaaleaa lihaa. Sokeria todella harvoin. Ei vehnää käytännössä lainkaan. Paljon kasviksia, vähemmän juureksia. Marjoja ja luonnonjogurttia, öljyä, pähkinöitä ja voita. Herkuttelen kohtuudella suklaata tai jätskiä ja syön hyvää ruokaa joka päivä.

Liikunta on ulkoilua vähintään pari tuntia päivässä. Kävely, pyöräily, uinti ja pihatöitä.

Aiemmin keksin tekosyitä ettei ole aikaa. Pikkuhiljaa lisäsin juttuja elämääni ja nyt on aikaa niin kokkailuun kuin ulkoiluunkin sohvalla makaamisen sijaan.

Telkkaria en katso juuri lainkaan. Keittiössä taustalla voi pyöriä joku hömppä ja lenkillä kuuntelen äänikirjoja.

Jos on tosi huonossa kunnossa, niin ei varmasti alussa saakaan energiaa ainakaan jos yrittää liian raskasta liikuntaa, tai itselle sopimatonta lajia. Itse olin aiemmin huonossa kunnossa eikä liikunta silloin ikinä tuntunut antavan energiaa. Lopulta löysin pari itselle sopivaa lajia (jooga ja tietty tanssilaji), ja ne alkoivat viedä pikkuhiljaa mukanaan. Nykyään myös käyn salilla ja kävelen pitkiä lenkkejä luonnossa. En enää osaisi olla ilman liikuntaa.

Minulle liikunnan ja terveellisen ruokavalion löytäminen on ollut ehdottomasti paras energiatasoja lisäävä tekijä. Nukkuminenkin on parempaa kun on muuten elämäntavat kunnossa. Olen niitä oravanpyörässä olevia työnarkomaaneja ja nautin todella paljon vaativasta työstäni. Aiemmin tuntui, että perhe-elämä kuormitti hirveästi ja iltaisin olin aina äreä ja väsynyt. Nykyään jaksan olla myös läsnä lapsilleni ja puolisolleni, ja heidän kanssaan puuhastelu on tosi hauskaa. 

Vierailija kirjoitti:

Olin kuolemanväsynyt ja masentunut 24/7 kun olin kokopäivätöissä. Terapiassa lopulta koin valaistuksen ettei kaikkia ole tehty 9-5 oravanpyörään. Sairaslomalla löysin pitkästä aikaa itseni ja elämäniloni. Sen jälkeen sumplin asiani niin, että teen töitä vain 15-20h viikossa ja oman aikatauluni mukaan. Tulot puolittuivat ja luksusta ei elämässäni enää ole, mutta en tarvitsekaan koska nyt minulla on todella paljon vapautta, saan joka päivä herätä silloin kun luonnostaan herään ilman herätyskelloja (yleensä 9 aikaan), ja olen onnellinen ja elämäni kunnossa. Väsynyt ei enää ole perustilani.

Nyt jaksan elää. Juoksen 30-40km viikossa, harrastan todella ihanaa lajia joka kehittää lihaskuntoa tehokkaasti, näen ystäviä 2-3 kertaa viikossa, parisuhteeni kukoistaa ja meillä on seksiä melkein joka päivä. Laitan hyvää, monipuolista ja (yleensä) terveellistä ruokaa päivittäin, jaksan olla luova ja puuhailla vapaa-ajalla kaikenlaista sen sijaan että lojuisin sohvalla telkkarin edessä lamaantuneena niinkuin ennen.

On uskomatonta miten paljon paremmin ihminen voikaan voida, kun ei uhraa koko elämäänsä työntekoon ja merkityksettömään puurtamiseen jotta joku muu ylemmällä tasolla voi rikastua entisestään. Jotkut ovat työnarkomaaneja ja rakastavat 10h työpäiviään, mutta veikkaan että suurin osa ei. Sitä ei vaan saisi sanoa ääneen. Mutta ei ihmistä ole evoluution kannalta luotu viettämään koko elämää töissä istuen.

Tähän kiteytyy se että kokopäivätöissä ollessa ei jää arkipäivään montaa tuntia jäljelle. Jos pääsee töistä 17.00 ja on kotona vaikka vähän ennen 18.00 ja sit pitäis laittaa ja syödä illallinen, kello on 19.00, kotia pitää myös hoitaa, pyykkiä tai siivousta tai tiskejä tai mitä lie yhtäkkiä kello on 20.00, ja sängyssä pitäisi olla viimeistään 22.30 jotta jaksaa taas herätä aamulla 7.30 valmistautumaan työpäivään...... ei siihen jää kuin pari hassua tuntia mihinkään mieleiseen puuhaan, ja siitä ajasta pitäisi repiä aikaa liikunnalle, parisuhteelle, ystäville, rentoutumiselle, harrastuksille? Ei onnistu ja tuloksena on just se että ne häviävät arki-iltojen vapaa-aikatunnit menee väsyneenä palautumiseen sohvalla ja sen sijaan eletään pelkkiä viikonloppuja varten joista lauantaina on vielä väsynyt työviikon jälkeen ja sunnuntaina mieltä painaa edessä kummitteleva uusi työviikko, oravanpyörä odottaa. Ei ihme että kansa voi huonosti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kuolemanväsynyt ja masentunut 24/7 kun olin kokopäivätöissä. Terapiassa lopulta koin valaistuksen ettei kaikkia ole tehty 9-5 oravanpyörään. Sairaslomalla löysin pitkästä aikaa itseni ja elämäniloni. Sen jälkeen sumplin asiani niin, että teen töitä vain 15-20h viikossa ja oman aikatauluni mukaan. Tulot puolittuivat ja luksusta ei elämässäni enää ole, mutta en tarvitsekaan koska nyt minulla on todella paljon vapautta, saan joka päivä herätä silloin kun luonnostaan herään ilman herätyskelloja (yleensä 9 aikaan), ja olen onnellinen ja elämäni kunnossa. Väsynyt ei enää ole perustilani.

Nyt jaksan elää. Juoksen 30-40km viikossa, harrastan todella ihanaa lajia joka kehittää lihaskuntoa tehokkaasti, näen ystäviä 2-3 kertaa viikossa, parisuhteeni kukoistaa ja meillä on seksiä melkein joka päivä. Laitan hyvää, monipuolista ja (yleensä) terveellistä ruokaa päivittäin, jaksan olla luova ja puuhailla vapaa-ajalla kaikenlaista sen sijaan että lojuisin sohvalla telkkarin edessä lamaantuneena niinkuin ennen.

On uskomatonta miten paljon paremmin ihminen voikaan voida, kun ei uhraa koko elämäänsä työntekoon ja merkityksettömään puurtamiseen jotta joku muu ylemmällä tasolla voi rikastua entisestään. Jotkut ovat työnarkomaaneja ja rakastavat 10h työpäiviään, mutta veikkaan että suurin osa ei. Sitä ei vaan saisi sanoa ääneen. Mutta ei ihmistä ole evoluution kannalta luotu viettämään koko elämää töissä istuen.

Tähän kiteytyy se että kokopäivätöissä ollessa ei jää arkipäivään montaa tuntia jäljelle. Jos pääsee töistä 17.00 ja on kotona vaikka vähän ennen 18.00 ja sit pitäis laittaa ja syödä illallinen, kello on 19.00, kotia pitää myös hoitaa, pyykkiä tai siivousta tai tiskejä tai mitä lie yhtäkkiä kello on 20.00, ja sängyssä pitäisi olla viimeistään 22.30 jotta jaksaa taas herätä aamulla 7.30 valmistautumaan työpäivään...... ei siihen jää kuin pari hassua tuntia mihinkään mieleiseen puuhaan, ja siitä ajasta pitäisi repiä aikaa liikunnalle, parisuhteelle, ystäville, rentoutumiselle, harrastuksille? Ei onnistu ja tuloksena on just se että ne häviävät arki-iltojen vapaa-aikatunnit menee väsyneenä palautumiseen sohvalla ja sen sijaan eletään pelkkiä viikonloppuja varten joista lauantaina on vielä väsynyt työviikon jälkeen ja sunnuntaina mieltä painaa edessä kummitteleva uusi työviikko, oravanpyörä odottaa. Ei ihme että kansa voi huonosti.

Lisääpä tuohon yhtälöön vielä lapsia, niin ne vähätkin vapaa-ajan hetket häviää eikä viikonloppunakaan enää ehdi levätä :D

up

Syökää joka päivä kokolihaa tai kalaa osana hyvin kostettua sekaruokavaliota ja liikkukaa vähintään tunti päivässä kevyttä liikuntaa ulkona (esim. kävely tai pyöräily).

Jos sänky on ihan ikäloppu, saattaa palauttavan unen määrä jäädä liian pieneksi.

Täytän kohta 30. Asun miehen ja eskari-ikäisen lapsen kanssa parin kilometrin päässä työpaikaltani.

Kuljen kaikkialle kävellen, pyörällä tai julkisilla.

Työpäivästäni noin 80-90% sisältää erilaista liikuntaa. Keskimäärin neljänä iltana viikossa ohjaan tai harrastan itse liikuntaa. Ja lapsen kanssa tulee myös ulkoiltua ja retkeiltyä.

Syön säännöllisesti aika tasaisin väliajoin, juon 1-2 kuppia kahvia päivässä ja nukun 8-10 tunnin yöunet öisin. Käytän alkoholia kohtuudella (1-3 annosta jos joskus lähden johonkin) ja syön 80-20 -periaatteella (80% terveellisesti, 20% saa herkutella).

Virtaa riittää, kun vaan nostaa pyllyn pois sohvalta.

Säännöllinen päivärytmi, riittävästi unta joka yö, suht terveellinen ja tasapainoinen syöminen, ei ruokaa klo 18 jälkeen, raitista ilmaa ja liikuntaa joka päivä. Elämänlaatu ja jaksaminen parani moninkertaisesti kun vaihdoin vuorotöistä tasaiseen arkityöhön.

Varmasti hyvä ruoka ja liikunta auttaa moneen asiaan mutta kiireeseen tai kiireen tuntuun ei mitenkään.

Kun koko päivän juoksee pää kolmantena jalkana läpi työpäivän niin miten ne akut latautuu muutamassa tunnissa hyvän ruuan ja liikunnan seurassa.

Minulle apu tuli kun tajusin vähentää työtunteja. Näkyy palkassa tottakai.

Yritin ensin saada töitä vähemmäksi ja pikku hiljaa huomasin tekeväni niitä taas. Ilmeisesti liian kiltti enkä osaa sanoa ei. En nauti liian täydestä työpäivästä. Nyt tunteja vähemmän ja myös työtehtäviä rutkasti vähemmän. Työpäivän jälkeen en ole jyrän alle jäänyt vaan energiaa on omaan elämään.

Unen laatu on parantunut ja elämän sisältö vaikken tee mitään erikoisempaa kuin aiemminkaan.

Olen myös vähentänyt työtunteja. Omistan jo kaiken tarvitsemani ja matkusteltukin on, joten en tarvitse rahaa paljoakaan. Teen yhden kaupunkimatkan vuodessa. Nukun joka päivä iltapäiväunet puolisen tuntia. Jos päikkärit jäävät välistä, olen ihan zombie.

Juon enemmän vettä niinä päivinä kun väsyttää. Yleensä mieli virkoaa jo tästä. Rutiinit. Iltatyöt ja yötyöt on itselle sopivimmat. 7 aamut tuntuu pitkiltä ja puuduttavilta. vaikka myöhemmin heränneenä vetäisi saman pituisen päivän ja nukkuisi samat tunnit niin se tuntuu paljon mielekkäämmältä kuin kukonlaulu. Joillekkin ne aamuvuorot sopii ja joillekkin ne tuhoaa mielialan ja jaksamisen.

Ihan normaalia arkea elän. Herään 6.00, lähden töihin 6.30, työt alkaa 7.00. Lähden kotiin 15.30. Kotona 16.00. Sitten puuhailen mitä milloinkin, esim. ulkoilen, kotitöitä, luen, istun koneella, katon telkkaa. Sänkyyn menen 21.00 ja nukahdan 22.00-22.30.

Viikonlopuilla ei oo mitään normaalia kaavaa, ohjelma riippuu siitä missä oon. Pääsääntöisesti pe ja la meen nukkuun klo 23.00 maissa, la ja su herään klo 7.00 maissa.

Kahvia juon max 2 kuppia päivässä. Yksi tukevampi ateria ja yksi kevyempi. Liikun ihan liian vähän.

Yritän pitää huolen siitä että tulee nukuttua tarpeeksi enkä tunne itseäni väsyneeksi juuri koskaan.

Käyn toimistolla kahtena päivänä viikossa, loput kolme päivää olen etätöissä.

Toimistopäivä:

Herätys klo 6:20, pikku venyttely, suihku, aamukahvi ja valmistautuminen. 45 min junassa ja aloitan työt 8:40. Lounas klo 12-13 ja lähden töistä 17:45. Kotiin tultuani käyn kävelyllä, syön jotain pientä ja teen kotihommia, katson telkkaria ja menen sänkyyn 21:00 ja luen hetken.

Etäpäivä:

Herätys klo 6:20, aamukahvi, käyn kävelyllä ja suihkussa, laitan kasvonaamion ja kannullisen jääteetä. Aloitan työt 8:15. Lounas klo 12-13 ja lopetan työt 17:45. Teen kotihommia, käyn kävelyllä, syön jotain pientä, katson telkkaria ja menen sänkyyn 21:00 ja luen hetken.

Viikonloppuisin herään 6:30-7:30 (ilman herätyskelloa) ja yleensä aamusta siivoilen ja hoidan kierrätysasiat. Käyn kaupungilla tai kauneushoitolassa, tapaan ystäviä tai vaan chillaan. Teen suraavan viikon ruokatilauksen ja sunnuntaisin kokkaan seuraavalle viikolle.

Lopetin kaupassa käynnin maaliskuussa ja siitä on kyllä tullut mahtavasti lisää tunteja viikkon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

-Nukun vähintään 8 tuntia 

-Syön terveellisesti

-En juo liikaa kahvia

-Liikun ja ulkoilen joka päivä

Kaikki muut on, mutta miten nukutaan 8 tuntia? En pysty.

Eri ihmisillä on erilainen unentarve. Mun lista on muuten sama kuin tuo mitä kommentoit, mutta nukun 7 tuntia.

Hiilarien karsiminen niin minimiin kuin mahdollista. Tämä on yksilöllistä miten alas. Mulla noin 30-50g per päivä on hyvä määrä. Tilalle rasvaa. Ateriakertojen karsiminen myös, syön 2-3 kertaa päivässä. Näillä konsteilla loppui semmoinen väsähtänyt aivosumu ja päiväunitarve. Työpäivinä nukun öisin noin 5 tuntia ja vapaapäivinä niin pitkään kuin unta riittää, viime yönä 9 tuntia.

Ulkoilua päivittäin, määrä vaihtelee sään mukaan, mutta joka päivä pitää käydä ulkona.

Teen lyhennettyä työaikaa iltavuoropainotteisesti. Saan omaa aikaa, saan kotihommia tehtyä ja jaksan panostaa paremmin myös lapsen kanssa olemiseen, kun en koko ajan ole enää ihan poikki.

Ferritiini tasoni on noussut rautakuurin myötä 14->30 ja eroa olossa on jo jonkun verran. Eli jos nukun 8 tuntia yössä, olen ihan virkeä seuraavana päivänä. Harmi vaan, että useimmiten unet jää 6-7 tuntiin ja se ei kyllä riitä :(