Miten ihmiset voi uskoa kaikkiin höpöhörhöjuttuihin?

Ehkä se johtuu erilaisesta maailmankuvasta. Itse teen tiedettä työkseni, mutta toisaalta koen tieteellisen maailmankuvan toisella tasolla hyvin rajoittuneeksi. Omassa yksityiselämässäni uskon esim. Jumalaan, elämänenergiaan ja moneen yliluonnolliseen asiaan, vaikka tiedän etten voi työssäni näistä koskaan kertoa. 

Olen siis FT, biokemia. Noista mainitsemistasi sanon vielä:

- NLP, uskon. Jokainen ihminen voi ohjelmoida omaa ajatteluaan ja vaikuttaa sillä siihen miten kokee maailman.

- Homeopatia: en usko

- Reikihoito: Hmm. Tunnen itsessäni chi-energian, jota reiki sanoo käyttävänsä. Uskon myös että sitä voi jakaa toisille, mutta silti epäilen että suurin osa reikihoidosta on kusetusta. 

- Meridiaanit ja akupisteet: ei käsitystä

- Biodynaaminen viljely: ei käsitystä

- Magneettikorut: en usko lainkaan

- Korvavalolamput: enpä taida uskoa

Wincapita...?

Minä olen täysin mykistyneenä kaiken maailman sieluntaulujen ja korvakynttilöiden maailmassa. Ihan fiksun vaikutelman antaneet ihmiset alkavat yhtäkkiä puhua ties mistä, viakka ennustajalla käymisestään. Mutta jonkinlaisen avoimuuden yritän säilyttää, sillä kyllähän ihmisen kehossa monia asioita tuntuu olevan, jotka koululääketiede on sivuuttanut tai jollain tapaa peittänyt. Kaipa akupunktio on ollut noista yksi.

Eikö korvavalolle olekaan löytynyt oikeaa perustetta, siis korvassa olevaa, valoa havaitsevaa reseptoria? Näin luulin, tosin en tiedä mikä senkään merkitys olisi.

Olin ennen tosi skeptinen. Tosi jyrkkä ja mustavalkoinen, pidin kaikkea akupunktiosta ja vyöhyketerpiasta homeopatiaan ja rosen-menetelmään ihan humpuukina ja huijauksena.

Mutta sitten näin valon. Ei vaan. Näin dokkarin, jossa moni vaihtoehto- ja uskomushoidoissa käynyt (pääasiassa keski-ikäinen nainen) kertoi saamastaan avusta, vuosien tk-kierteistä ilman helpotusta, hyvästä olosta, tasapainosta ja tyytyväisyydestä elämään. Hoidoista kertoivat myös muutama niitä antanut "humpuukimaakari". He olivat hyväntuulista, rauhallista porukkaa, vaikuttivat ihan täysipäisiltä. Asian toista laitaa "valotti" joku koululääketieteen edustaja joka naama punaisena ja suu vaahdossa hoki samoja argumentteja hoitojen haitoista ja paheksuttavuudesta. Mulle tuli tunne, että tää asiantuntija olisi ehkä hyötynyt jostain vaihtoehtohoidosta aggressionsa hillitsemiseen...

Sen jälkeen olen muuttanut suhtautumistani. Mitä sillä on väliä, miten joku juttu toimii, jos ihminen kokee saavansa avun? Eikö se ole tärkeintä? Vaikka ihmisen vaiva olisi kuinka psykosomaattinen ja tulisi parhaiten kuntoon vaikka oikealla psykoterapialla, ei kaikilla ihmisillä ole motivaatiota, halua tai mahdollisuutta siihen, eikä yhteiskunnalla ole varaa hoitaa kaikkia psykosomaatikkoja psykoterapialla. Jos he saavat avun homeopatiasta, mitä se minulta on pois?

Entä sitten kaikki ne, jotka vuosia ravaavat lääkärissä ongelman takia, johon lääketiede ei löydä selitystä eikä hoitoa? (ok osa näistä on just noita somatisoivia) Jos he saavat lievitystä vaivoihinsa ystävälliseltä vyöhyketerapeutilta, joka jaksaa hyvää tekevän kosketuksen lisäksi kuunnella muutaman huolenkin (mihin kumpaankaan lääkärillä ei ole aikaa eikä halua), ketä se haittaa? Eikö se ole vain hyvä asia?

Osaksi julkisin varoin kustannettavaa terveydenhuoltoa ei tietenkään pidä hyväksyä hoitoja, joilla ei ole tutkimuksiin perustuvaa vaikutusta.

sairaanhoitaja

Akupunktion taas on tutkittu auttavan, muistan lukeneeni tällaisen jutun että akuhoidolle on saatu tieteeltäkin tukea.

Korvavalohan taas on todettu humpuukiksi.

Mielestäni tuo lista on siinä mielessä hankala, että jotkut tuollaisista hoidoista ovat perinteeseen perustuvia hoitoja ja jotkut taas yrittävät väittää olevansa jotenkin tieteellisestikin käypiä hoitoja, en kuitenkaan itse tunne noita tarkemmin.

Omasta mielestäni tieteellä ei ole kykyä ratkaista kaikkea, ei ole keinoja ratkaista, miksi yksi hoito toimii yhdellä mutta ei toisella. Tietenkään en haluaisi, että verovaroja laitetaan uskomushoitoihin, mutta en mene syyttelemään huuhaaksi asiaa, josta joku kokee saavansa apua. Sitäkin on tutkittu tieteellisesti, että paljon on merkitystä silläkin, uskooko hoidettava saavansa apua jostain hoidosta ja ajatteleeko positiivisesti vai negatiivisesti. On mahdollista, että uskomisen puoli ja hoidon suorittajan aika ja mahdollisuus syventyä hoidettavaan korostuu jossakin hoidossa tässä maailmassa, jossa lääkärillä ei enää riitä keskusteluaikaa potilaalle ja hoitokin on vain nappien lyömistä kouraan.

Minä taas en käsitä miten joku voi kuvitella että akupisteet ja niiden toimivuus ovat "uskon asia".

Onko kivun opiaattilääkehoito humpuukia? Moni saa siitä kipuunsa avun, minulla se ei vaikuta kipuun mitenkään. Eli taitaa morfiini olla vaan uskomushoito ja lumelääke.

on tunneihmisiä ja älyihmisiä. Se on tieteellinen fakta!

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 23:33"]

on tunneihmisiä ja älyihmisiä. Se on tieteellinen fakta!

[/quote]

Tällainen kahtiajako ei TODELLAKAAN ole tieteellinen fakta. Tosiasiassa jokainen ihminen on sekä tunne- että älyihminen, näiden suhteelliset osuudet vain vaihtelevat. 

On myös ihmisiä jotka ovat hyvin vahvoja molemmilla alueilla. He voivat olla loogisia asioita ratkoessaan huippuälykkäitä loogisella skaalalla, mutta tunneasioita käsitellessään äärimmäisen tunteellisia ja empaattisia. Ei se ole joko-tai.

minä taas olen skeptikko mitä tulee puolueettomin tutkimuksiin. Mikä tutkimus on muka täysin puolueeton? Suurin osa lääketieteellisestä tutkimuksesta on rahoitettu esim. Lääkefirmojen avustuksilla, joko suoraan tai välillisesti. Tieteellisesti on todistettu että lumelääkkeillä voidaan hoitaa tehokkaasti ihmisiä, sokeripalalla voidaan hoitaa niin syöpää kuin mielenterveyssairauksiakin. Siis pelkällä psykologialla. Toisaalta esim. Sydänsairauksiin käytetään yleisesti lääkettä jonka toimintaperiaate on pitkälti sama kuin homeopaattisilla lääkkeillä. 

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 23:11"]

Olin ennen tosi skeptinen. Tosi jyrkkä ja mustavalkoinen, pidin kaikkea akupunktiosta ja vyöhyketerpiasta homeopatiaan ja rosen-menetelmään ihan humpuukina ja huijauksena.

Mutta sitten näin valon. Ei vaan. Näin dokkarin, jossa moni vaihtoehto- ja uskomushoidoissa käynyt (pääasiassa keski-ikäinen nainen) kertoi saamastaan avusta, vuosien tk-kierteistä ilman helpotusta, hyvästä olosta, tasapainosta ja tyytyväisyydestä elämään. Hoidoista kertoivat myös muutama niitä antanut "humpuukimaakari". He olivat hyväntuulista, rauhallista porukkaa, vaikuttivat ihan täysipäisiltä. Asian toista laitaa "valotti" joku koululääketieteen edustaja joka naama punaisena ja suu vaahdossa hoki samoja argumentteja hoitojen haitoista ja paheksuttavuudesta. Mulle tuli tunne, että tää asiantuntija olisi ehkä hyötynyt jostain vaihtoehtohoidosta aggressionsa hillitsemiseen...

Sen jälkeen olen muuttanut suhtautumistani. Mitä sillä on väliä, miten joku juttu toimii, jos ihminen kokee saavansa avun? Eikö se ole tärkeintä? Vaikka ihmisen vaiva olisi kuinka psykosomaattinen ja tulisi parhaiten kuntoon vaikka oikealla psykoterapialla, ei kaikilla ihmisillä ole motivaatiota, halua tai mahdollisuutta siihen, eikä yhteiskunnalla ole varaa hoitaa kaikkia psykosomaatikkoja psykoterapialla. Jos he saavat avun homeopatiasta, mitä se minulta on pois?

Entä sitten kaikki ne, jotka vuosia ravaavat lääkärissä ongelman takia, johon lääketiede ei löydä selitystä eikä hoitoa? (ok osa näistä on just noita somatisoivia) Jos he saavat lievitystä vaivoihinsa ystävälliseltä vyöhyketerapeutilta, joka jaksaa hyvää tekevän kosketuksen lisäksi kuunnella muutaman huolenkin (mihin kumpaankaan lääkärillä ei ole aikaa eikä halua), ketä se haittaa? Eikö se ole vain hyvä asia?

Osaksi julkisin varoin kustannettavaa terveydenhuoltoa ei tietenkään pidä hyväksyä hoitoja, joilla ei ole tutkimuksiin perustuvaa vaikutusta.

sairaanhoitaja

[/quote]

Muistan kun A-talk ohjelmassa, joka taitaa olla jossain netissä katsottavissa, joku lääkäri-skeptikko huusi naamapunaisena, ei kuunnellut yhtään ja hänellä oli lääkäreille niin tyypillinen asenne, että kyllä minä tiedän parhaiten, älä sinä potilas siinä tule mitään sössöttämään. Tää lääkäri oli vieläpä jonkun eettisen toimikunnan jäsen. Olen menettänyt uskoni täysin lääkäreihin.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 23:43"]

Toisaalta esim. Sydänsairauksiin käytetään yleisesti lääkettä jonka toimintaperiaate on pitkälti sama kuin homeopaattisilla lääkkeillä. 

[/quote]

Luulen, etta olet kasittanyt homeopatian toimintaperiaatteen vaarin. Tuskin sydansairauksiin sentaan kaytetaan laaketta, joka perustuu veden muistiin?

Akupunktion teho nyt ainakin on ihan varmasti totta. Toimii esim. leikkauksessa puudutuksena.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 00:09"]

Akupunktion teho nyt ainakin on ihan varmasti totta. Toimii esim. leikkauksessa puudutuksena.

[/quote]

Kyllahan sita taidetaan ihan virallisestikin kayttaa. Taa ei tietenkaan tarkoita sita, etta se teoria siita, miksi se toimii (eiks tahan liity jotain energialinjoja kehossa tms.?) pitais paikkansa.