Lue keskustelun säännöt.
Miten te jaksatte kuskata lapsia harrastuksiin?
11.02.2009 |
Mulla on 2 lasta ja molemmilla on vaan yksi harrastus. Toinen käy kerran viikossa ja toinen käy 2 kertaa viikossa harrastamassa. Mä en millään haluais ja jaksais illalla aina lähteä. Pakko se on, kun kuitenkin lapset tykkää. Mies auttaa välillä minkä töiltään pystyy.
Tällä hetkellä tilanne on se että mä oikein kauhulla odotan sitä että jompikumpi haluaa ruveta harrastamaan vielä jotain muuta, sellasta on ollut vähän ilmassa.
Ei asuta korvessa, mutta sattuneista syistä muksuja on kuskattava.
Kommentit (71)
Asutaan keskustan lähellä keskikokoisessa kaupungissa. Lapset 4 ja 7. Nyt vien tyttöä balettitunnille lauantaiaamuisin ja pojan kanssa aloitettiin yhteinen karateharrastus sunnuntai-iltaisin. Viikolla en jaksaisi kuskata. Ei me työ, eska ja hoitopäivän päätteksi jakseta muutakuin lukea ja pelailla iltaisin. On tää sen verran kovaa hommaa tää yh-äitin arjen pyöritys.
Onneksi kun lapset kasvaa niin tässä lähellä ihan kävelymatkan päässä voi harrastaa uimista, tennistä, hiihtoa, luistelua, jalkapalloa, tanssia....Ei tartte kuskata mihinkään. Tietoinen valinta oli tää, kun asunnon hankin eron jälkeen läheltä palveluita ja harrastuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vanhemmat itse voivat huonosti, eivät tykkää oikein enää toisistaan ja haluavat menevämpää elämää, niin mikäs sen parempi ja kunniallisempi tapa hajuraon pitoon kuin kersojen jatkuva kuskailu harrastuksiin.
Parhaassa tapauksessa sieltä jäähallilta, pallohallilta tai muusta paikasta löytää toisen puolisoonsa vittuuntuneen, jonka kanssa pikku flirtti ja hanky panky varmaan maistuu.
Mä en nimittäin keksi mitään muuta syytä, miksi rahtaisin kahta kakaraa molempia vaikka kolmekin kertaa viikossa jonnekin treeneihin. Parhaassa tapauksessa vielä eri päivinä ja aikoina eri paikkoihin.
Miten olisi - jos vaikka veisit niitä lapsiasi rakkaudesta. Näkisit vaivaa heidän eteensä (unohtaisit minä-keskeisyyden edes hetkeksi), ja antaisit heidän nauttia harrastuksistaan ja elämästään. En ihan oikeasti ymmärrä "äitejä" jotka edes huumorimielessä kehtaavat kirjoittaa tälläistä sontaa!!!!!!!!!!
Vaikka kuskaamista riittääkin kun perheessä on kolme kiekkoilevaa poikaa.
Yksi asia, mikä harvoin lasten harrastuksia päivitellessä tulee ilmi, on se, että ne harrastukset voivat samalla tarjota vanhemmillekin paljon. Itse olen saanut paljon uusia ystäviä kiekkovanhemmista, me äidit käymme välillä yhdessä viihteelläkin.
Samoin pidän positiivisena asiana sitä, että tunnen lasteni kaverit ja heidän vanhempansa - tästä on ollut paljon apua nyt kun esikoinen siirtyi yläkouluun.
Itse heitän usein kävelysauvat autoon mailojen joukkoon, ja lähden muiden vanhempien kanssa reippaalle kävelylenkille.
Ja senkin tiedän, että ei tätä aikaa kauan kestä. Kohta olisin varmaan ihan iloinen, jos äidin kuskaamista vielä johonkin tarvittaisiin.
i]ja antautua vuosikausia kestävien kuljetusten orjaksi vain siksi, että perheessä sattuu olemaan koululaisia tai murrosikäisiä.
Mä en kuuna päivänäkään halua alkaa elää lasten kautta sillä lailla, että mulla ei olisi sitten mitään mahdollista mm. opiskeluun iltaisin tai omaan liikuntaan. Sitä paitsi jonkun siellä himassakin on ruokaa laitettava ja siivottava, ei se nyt ihan työttä tule.
[/quote]
Siis täydellistä itsekeskeisyyttä- minä- ja puhdasta laiskuutta. Veikaanpa, että teikäläisellä on hiukan ylipainoa, olet kyllästynyt itseesi, et oikein jaksa hoitaa itseäsi- ja lapsesi saavat kärsiä siitä! Elämä muuttuu vääjäämättä kun saa lapsia, mutta omaa aikaa löytyy taas (vaikka löhötä sohvalla) kun lapset kasvavat. Milloin te oikein ymmärrätte, että lapset ovat ihan oikeasti vain hetken pieniä, ja tarvitsevat vanhempiaan, sitten teillä minä.äideillä on taas aikaa itselleen. Oikeinhan tässä tulee pahalle tuulelle näitä lukiessa :([
Meillä on lapsella 2 kertaa viikossa harrastus. Matkaa 2km. Ei ole autoa ja julkisilla ei sinne pääse. Joten mennään yhdessä pyörillä tai kävellen jos ei pyörällä pääse. Saatan lapsen, menen takaisin kotiin ja haen eli neljä kertaa mene matkan. Siinä on vielä iso ylämäki mennen tullen. Tosin toinen harrastuspäivä on sunnuntaina. Millään ei jaksettaisiin arki iltana lähteä.
Hänellä oli toinenkin harrastus, mutta sinne oli niin pitkä matka etten kerennyt kotiin välillä ja jouduttiin nuoremman lapsen kanssa odottelemaan 1,5 tuntia ulkona. Se jäi koska ei jaksettu enää.
Nuorempi ei harrasta mitään vielä, mutta aloittaa ensi syksynä tuossa samassa paikassa 2km päässä. Sitten onkin 4 kertaa viikossa sama rumba. Missäköhän iässä nuo voisi laittaa menemään yksin harrastukseensa ? Vanhempi täytti juuri 8v ja vielä ei yksin suostu menemään.
Kesäisin ovat olleet uimakoulussa ja sinne ollaan pyöräilty reilu 3 km 2 viikon ajan joka arkipäivä. Tosin se on aina kesäloma aikanani.
Niin että voisin mielummin kuskata lapsia sillä autolla vaikka joka päivä, jos sellaiseen olisi varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös 2 harrastavaa lasta. Isompi kulkee jo yksinään matkansa, mutta nuorempi on vietävä ja haettava.
Mun mielestä on kiva että meidän lapset harrastaa. Ihan tarpeeksi jää aikaa kavereille ja pleikalle, nuoret muutenkin nykyään on niin laiskoja liikkumaan.
Meillä kahtena iltana kuljetetaan nuorimmaista tunnin kestäviin treeneihin ja miehen kanssa vuorotellaan, eli ei kauheen paha tilanne.
Itse en ymmärrä näitä jotka ovat fanaattisesti lasten harrastuksia vastaan.
kaikkia iltojani viettää autossa istuen ja kentän laidalla seisten. Kohtuus kaikessa.
Teidän kuskaavien, eteenkin Fletcherin, jotkut kommentit ovat suorastaan törkeitä! F on suoraan sanottuna erittäin vastenmielisen ihmisen kuuloinen. Hän tässä määritteli minkä ikäisten lasten vanhemmat saavat tähän vastata, minkä ikäisistä lapsista nyt oli kyse (ettet vaan itse tehnyt tätä aloitusta "vierailijana"..?) ja vieläpä totesi, että ei-kuskaavilla ei ole oikeutta hankkia lapsia. Häpeä jos osaat!
Voisi ajatella myös niin, että noin suvaitsematon ihminen ei ansaitse lapsiaan. Olet tyhmä ja mielikuvitukseton siellä penkin ja ratin välissä. Lapsestasi tulee uusavuton pullamössö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaikkia iltojani viettää autossa istuen ja kentän laidalla seisten. Kohtuus kaikessa.
Teidän kuskaavien, eteenkin Fletcherin, jotkut kommentit ovat suorastaan törkeitä! F on suoraan sanottuna erittäin vastenmielisen ihmisen kuuloinen. Hän tässä määritteli minkä ikäisten lasten vanhemmat saavat tähän vastata, minkä ikäisistä lapsista nyt oli kyse (ettet vaan itse tehnyt tätä aloitusta "vierailijana"..?) ja vieläpä totesi, että ei-kuskaavilla ei ole oikeutta hankkia lapsia. Häpeä jos osaat!
Voisi ajatella myös niin, että noin suvaitsematon ihminen ei ansaitse lapsiaan. Olet tyhmä ja mielikuvitukseton siellä penkin ja ratin välissä. Lapsestasi tulee uusavuton pullamössö.
Mun mielestä se on vähän. Eikä kaikki harrastukset ole sitä että vanhemman pitää seistä kentän laidalla. Meillä kuskataan lähinnä siksi että harrastukset ovat ilta-aikaan ja lapset suht pieniä yksin liikkumaan ilta-aikaan, autolla pääsee nopeammin kotiin. Meille se ei ole rasite, kiva fiilis tulee siitä kun lapset tykkäävät liikkua.
jääkiekkoa itse 3km päähän. Olen kyllä ihmetellyt, että lapsia kuskataan jääkiekkokaukalon reunaan parin kilometrin päästä. Peruskunto ei nouse sillä, että istuu autossa ja pelaa pelit. Peruskunto nousee kävelemällä koulumatkat ja kulkemalla itse harrastuksiin jos ei ole kovin kaukana.
Meillä nyt on helppoa tietenkin se, että lapset harrastavat hiihtoa ja jääkiekkoa, minne pääsevät itse. Kesällä maastopyöräilyä ja juoksua.
Itsekin urheilen paljon ja lasten harrastusten lisäksi käymme paljon uimassa yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne ohjatut treenit ole ainoita oikeita harrastuksia.
jääkiekkoa itse 3km päähän. Olen kyllä ihmetellyt, että lapsia kuskataan jääkiekkokaukalon reunaan parin kilometrin päästä. Peruskunto ei nouse sillä, että istuu autossa ja pelaa pelit. Peruskunto nousee kävelemällä koulumatkat ja kulkemalla itse harrastuksiin jos ei ole kovin kaukana.
Meillä nyt on helppoa tietenkin se, että lapset harrastavat hiihtoa ja jääkiekkoa, minne pääsevät itse. Kesällä maastopyöräilyä ja juoksua.
Itsekin urheilen paljon ja lasten harrastusten lisäksi käymme paljon uimassa yhdessä.
Pyöräilevät sen ison kiekkokassin kanssa? Vai onko teillä joku säilytystila varusteille hallilla?
Meillä on se tilanne, että vapaavuoroille pojat kulkevat itse, kun mukana ei ole kuin kypärä, maila ja luistimet, mutta muuten kyllä vanhemmat kuskaavat, kun on iso varustekassi mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jääkiekkoa itse 3km päähän. Olen kyllä ihmetellyt, että lapsia kuskataan jääkiekkokaukalon reunaan parin kilometrin päästä. Peruskunto ei nouse sillä, että istuu autossa ja pelaa pelit. Peruskunto nousee kävelemällä koulumatkat ja kulkemalla itse harrastuksiin jos ei ole kovin kaukana.
Meillä nyt on helppoa tietenkin se, että lapset harrastavat hiihtoa ja jääkiekkoa, minne pääsevät itse. Kesällä maastopyöräilyä ja juoksua.
Itsekin urheilen paljon ja lasten harrastusten lisäksi käymme paljon uimassa yhdessä.
Jos lapsella on liikunnallinen harrastus ja sen lisäksi kävelee esim. koulumatkan, niin ei oo varmaan paha juttu jos pääsee autolla harrastukseensa. Mun lapset ei harrasta jääkiekkoa, naapurin poika kyllä. Ja en yhtään ihmettele että poikaa hallille kuskaavat, sehän on ihan jumalaton varustekassa, miten ihmeessä sellasen kanssa pyörällä ajaa?
Joku raja täytyy olla!
ja antautua vuosikausia kestävien kuljetusten orjaksi vain siksi, että perheessä sattuu olemaan koululaisia tai murrosikäisiä.
Mä en kuuna päivänäkään halua alkaa elää lasten kautta sillä lailla, että mulla ei olisi sitten mitään mahdollista mm. opiskeluun iltaisin tai omaan liikuntaan. Sitä paitsi jonkun siellä himassakin on ruokaa laitettava ja siivottava, ei se nyt ihan työttä tule.
-- Mulla on eräs äitiystävä, joka elää vain lastensa kautta ja kuskailee heitä harrastuksiin jatkuvasti. Lapsia on kohta 4 ja ihmettelen kyllä miten nämä vanhemmat alkavat ehtiä kuskailla kaikkia jos kaikille kuitenkin pitää ylenmäärin harrastuksia haalia? Nytkään emme ehdi enää koskaan tapailla, koska joka illalle on jotain LASTEN harrastuksia. Aikaisemmin kävimme sillon tällöin kävelyllä yhdessä tms. siihen ei vain ole enää tällä ihmisellä aikaa! Ja valehtelematta siis kahdella vanehmmalla lapsella on molemmilla 4 harrastusta/viikko, joista yksikään EI siis ole yhteinen. Tää äiti sanoikin mulle kerran ettei enää ehdi mitään harrastaa itse. Onko se ihmekään?
Eiköhän joku ideaalijuttu ois että kaikilla perheenjäsenillä ois mahdollisuus pikkasen harrastaa, esim. kerran viikossa? Kai äideilläkin on oikeus omaan elämään ja aikaan vai eletäänkö pelkästään sen vuoksi että "trimmataan" lapsia? Toivovatko nämä vanhemmat jotenkin kasvattavansa jonkin huippuosaajan? Jotain sellaista taitaa olla takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pidän tärkeänä, että lapsilla on mielekästä, sekä kehittävää tekemistä ja näkevät samalla toisia lapsia. Asumme maalla eikä lasten kavereita asu lähellä(kaikki asuvat 3-15km päässä meistä)
Kuskaan mielelläni vaikka joka ilta jos on tarves. Itse voin hoitaa kauppa asiat, käydä kylässä tai lenkillä ja usein myös juoruta muiden vanhempien kanssa=)
Toki kuskattavaa on kun on 4 harrastavaa lasta. Vanhin ajaa kohta traktori kortin ja voi pienemmät harrastusmatkat ajaa itse ja kuskata nuorempia. Toki en päästä lastani esim lähiuimahalliin traktorilla tai mopolla vaan vien(matkaa yhteen suuntaan 54km)itse samoin kuin urheiluharkkoihin (80km suunta)
Ei tuo kuskaaminen ole kuin pieni osa elämää
Kolmena peräkkäisenä päivänä, eikä se ole ikinä meitä haitannut. Ei meidän tarvitse paikan päälle jäädä, sillävälin touhutaan omia kun muksu harrastaa. Meillä on myös omia harrastuksia ja koko perheen yhteisiä. Kodin siivous ja ruuan laitto onnistuu ihan leikiten kaiken keskellä.
Ihmeellisen vaikeaksi eräät tekevät yksinkertaiset asiat. Me tykätään itse harrastaa, miksi me ei sitten annettaisi sitä mahdollisuutta myös meidän lapsille? Mä uskon että moni on oikeesti vaan niin laiska että ei viitsi, siitä se on vaan kiinni.
Ja itse harrastin lapsena vaikka mitä (ja asuin jo silloin Töölössä) eikä koskaan kuskattu minnekään, itse kävelin tai menin bussilla muutaman korttelin (talvella). Omat lapseni saavat myös harrastaa jos tahtovat, ja voivat hyvin kävellä tai käyttää bussia.
Mutta ei kaikkea tai kaikki voi muuttaa lasten harrastusten takia. Ei me voida muuttaa Töölöseen sen takia että siellä on harrastuspaikat lähellä. Eikä mun mielestä ole fiksua kieltää lasta harrastamasta vaan sen takia että välimatka on pitkä.
Omat lapset kulkee nykyään jo bussilla tai pyörällä treeneihin, mutta oli aika jolloin me vanhemmat kuskattiin.
Kylältä ei löytynyt sopivia soitonopettajia, joten meillä oli neljän lapsen poppoo joka kävi kerran viikossa soittotunneilla musiikkiopistossa Rovaniemellä. Käytännössä yhdelle perheelle tuli joka neljäs viikko kuljetusvuoro. Koulun loputtua hypättiin autoon, ajettiin Muonio-Roi (n. 240 km), soitettiin soittotunnit ja ajettiin iltamyöhään takaisin. Olihan se aika rankkaa. Onneksi muut harrastukset oli omalla kylällä.
Nyt asun perheen kanssa pk-seudulla ja minusta ei ole paha vaikka joutuisi useamman kerran viikossa kuskiksi kun etäisyydet ovat niin lyhyitä.
ja lapset menevät itse harrastuksiinsa, joko kävellen tai bussilla/ratikalla. Kauhea ajatuskin viettää useampi viikkoilta autokuskina!
Eli asuinpaikan valinta on kaiken a ja o.
ainakin lapsesta huomaa onko sitä intoa oikeesti vai ei. Eivät varmasti kiltisti teeskentelisi..
Meillä sellanen harrastus että itse voi melkein aina päivän päättää millon sitä tekee. JA kuskaan kyllä jos tarvis on. Ja onhan sitä aina välillä. Ei isoa vaivaa ole jättää lasta harrastamaan pariks tunniks ja hakea sitten pois. Tässäkin kun puolisot voi vuorotella.
Ei tollaset alle kouluikäiset varmaa mitää erityista harrastusta tarvikaan jos päivät hoidossa menee.
Perheen voimin on kyllä sitten mukava viikonloppuisin lasketella, hiihtää, luistella, ulkoilla jne.
Meillä lapset niin vähän hoidossa että 5v pääsee sinne ratsastustunnille kerran viikossa.