Lue keskustelun säännöt.
Miten te jaksatte kuskata lapsia harrastuksiin?
11.02.2009 |
Mulla on 2 lasta ja molemmilla on vaan yksi harrastus. Toinen käy kerran viikossa ja toinen käy 2 kertaa viikossa harrastamassa. Mä en millään haluais ja jaksais illalla aina lähteä. Pakko se on, kun kuitenkin lapset tykkää. Mies auttaa välillä minkä töiltään pystyy.
Tällä hetkellä tilanne on se että mä oikein kauhulla odotan sitä että jompikumpi haluaa ruveta harrastamaan vielä jotain muuta, sellasta on ollut vähän ilmassa.
Ei asuta korvessa, mutta sattuneista syistä muksuja on kuskattava.
Kommentit (73)
Vaan siitä, että ihmiset priorisoivat eri tavoin. Minä esim. priorisoin enemmän kotona tekemistä, talvisin hiihtelemme ja kävelemme tuossa joella. Kesisin hoidamme yhdessä puutarhaa, mies rassaa autoja ja mopoja yhdessä lasten kanssa.
Eikä mua suoraan sanottuna aina huvita pukea 3- ja 4-vuotiasta iltaisin kun vien 8-vuotiasta soittotunneille 2 km:n päähän. Mies on aina niinä iltoina töissä, joten mun kontolle sekin AINA jää. Silti olisin iloinen jos poika jatkaisi pianonsoittoa, suurta hyötyähän siitäkin vain olisi!
Toisaalta oon sitten kyllä sitäkin mieltä, ettei kai vanhempien nyt koko elämää tarvii uhrata lasten harrastustenkaan takia? Siis kai sitä nyt on oikeutettu harrastamaan jotain itsekin iltaisin ilman että täällä laiskaksi ja lihavaksi haukutaan?
Lapsissakin on eroja, jotkut eivät kaipaa yhtään mitään ekstra-aktiviteettia, toiset taas ovat kyläluutia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näkee heti alussa jo, kuka tulee pärjäämään ja kuka ei. Se pärjää, joka raahaa itse kassinsa paikalle. Matkasta tippuu äkkiä ne, joiden äiti tai iski kantaa kassin ja paapoo.
näkee heti alussa jo, kuka tulee pärjäämään ja kuka ei. Se pärjää, joka raahaa itse kassinsa paikalle. Matkasta tippuu äkkiä ne, joiden äiti tai iski kantaa kassin ja paapoo.
Huomaa että moni kuvittelee täällä että ainoat harrastukset ovat jääkiekko, jalkapallo tai muut joukkuelaji.
Harrastuksia on laidasta laitaan, omat lapset harrastavat erästä kamppailulajia, partiota ja tanssia. Joskus saatan heittää tai hakea treeneistä tai kololta, mutta pääsääntöisesti kulkevat matkat yksin. Ymmärrän kyllä jos haetaan ja viedään jos matkat ovat pitkiä tai lapset pieniä.
Mun mielestä ei kannattaisi kiinnittää huomiota tohon kuskaamiseen tai syyllistää siitä vanhempia, pääasia on että lapset harrastavat eikä vaan notku ostikalla tai telkkarin ääressä.
harrastuksessaan. Toki ensimmäiset pari vuotta vein lapsen harrastukseen ja pikkusisaruksen kanssa lorvailimme ajan kaupungilla ja palattiin yhdessä kotiin.
Kolmannesta luokasta eteen päin on lapsi itse hoitanut matkansa ja kuljettanut soittimensa. Onneksi nyt asutaan lähellä konservatoriota joten harrstusmatkat ei ole rasite eikä vie aikaa niin kuin joskus aiemmin.
Jos ei ole autoa käytettävissä harrastukseen meni aikaa huomattavasti enemmän kuin teillä autollisilla, ainakin tunti enemmän.
Oletteko miettineet sitä että lapsi ottaisi vastuun harrastusmatkoista, ostatte kuukausilipun bussiin tai mikä on kätevin lippu teidän paikkakunnallanne. En ymmärrä miksi rahdataan eikä lapsi hoida matkojaan.
Naapurin jääkiekkoa harrastavat lapset kuljetti pelikassinsakin tarakalla ja ajoivat 5 km jäähallille treeneihin pyörällä myös talvisin. Urheilijalle tuo menee harjoituksesta.
Samoin tiedän monta liikuntaluokkalaista jotka hoitaa koulumatkat itseään rasittaen eikä kulje bussilla.
Väitän että liian helpolle oppivat jos aina on "taksi" valmiina.
kuskata. Minusta se ei ole mitenkään rasittavaa - pieni vaiva siihen nähden, että jotkut vanhemmat vapaehtoisesti vapaa-ajallaan ilman taloudellista hyötyä valmentavat ja ohjaavat toistenkin lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täällä on katkeria ja yksinkertaisia ihmisiä jotka eivät voi tai edes halua ymmärtää, että matkan pituus voi olla se syy kuljettamiseen.
Kyllä minäkin ilomielin laittaisin lapseni valtionverovaroilla tukemaan yleiseen linja-auto, ratikka tai vastaavaan kuljetukseen, mutta kun meillä ei sitä ole.
Ei liiku yleisiä, ei ole pyöräteitä valaistuksesta puhumattakaan. Matkat ovat pitkiä. Siis oikeasti pitkiä eikä mitään 5km tai alle luokkaa. Vai onko tarkotus ettei nämä lapset jotka eivät asu "töölössä" saisikkaan harrastaa mitään kun kerran eivät itse kulje matkoja?
Minä ainakin ilomielin kuskaan ja yhdistelen asioitani ja menojani. Paljon mieluummin kuskaan kuin asun slummissa, missä ei voi pierastakaan ilman, että naapuri kuulee.
Meillä on kaikilla ohjattuja sekä myös muita harrastuksia. Pystymme tekemään monia asioita omassa pihassa tai pellolla tai metsässä.
Onneksi kimppakyytit pyörivät kaikkien lasten kohdalla, muuten viettäisin kaikki illat tien päällä ;-) Nytkin saa välillä hälyttää isovanhempiakin kuskiksi, sillä ilman autoa on vaikea kuskata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset kävelevät itse balettiin, + muille tanssitunneille, uimahalliin ja jalkapallotreeneihin.
Vanhemmat lapset vievät pienimmän tanssitunnille jne.
Olen tosin vuosikausia kuljettanut lapsia harrastuksiin kun he olivat pienempiä. Asuimme silloin toisessa kaupungissa.
Nyt arki rullaa kun lapset ovat jo kasvaneet + asumme keskustassa.
Mutta harrastukset on ihan toisaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
myös kimppakyytejä ja silloin kuin itse on kuskaamassa niin lapsen harrastusaika "hyödynnetään" omaan kuntoiluun (yleensä juoksemiseen). Jos pikkuveli lisäksi mukana, niin ulkoillaan harrastuspaikan lähellä tai käydään hoitamassa ruokaostokset ym. Joskus kun laiskottaa niin voi vaikka juoruilla lasten harrastuskavereiden vanhempien kanssa ja sopia vaikka lisää niitä kimppakyytejä...
en aina jaksaisikaan kuskata, mutta "pakkohan" niin on tehdä, että lapset saavat tehdä kivoja asioita ja näkevät kavereitaan. Meiltä on kuskattava joka harrastukseen, koska matka pitkä yli 13km suunta lähimpään, eikä julkisia ole.
Toki kimppakyytejäkin on joskus, mutta aina ei onnistu.
Lapsia 4, joten kuskattavaa riittä vaikka on yhteisiäkin harrastuksia yhtäaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli yhteistyötä ja avunantoa kannattaa harrastaa lasten kaverien kesken. Houkutat lastesi parhaat kaverit samoihin kerhoihin ja sitten vuorottelette lasten kuskaamisissa.
Noin minä teen ja se on ainoa ratkaisukin vuorotyöläiselle.
Ja vaikka minut teilataan niin kyllä se ostarilla notkuminenkin on välillä ihan hyödyksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varsinkaan kun omistaa vilkkaat pojat
mammoista, siis heillä, jotka eivät itse jaksa kuskata tai nähdä vaivaa ja ajattelevat, etteivät muutkaan saa...
onko alitajuisesti huono omatunto tuosta laiskuudesta, mitä häh?
Ja meillä ei edes harrastukset ole vielä kunnolla alkaneet. Pojalla on samana iltana 2 musiikkiharrastusta ja välillä käydään siis kotona syömässä. Mukaan on pakko roudata kaksi nuorempaa sisarusta, kääk. Onneksi matkaa vain 2 km, mutta on siinä silti työtä... KEksiä jotain tekemistä sillä aikaa kun harrastus kestää jne. Eilen käytiin koululla luistelemassa, kun odoteltiin isoveljeä, saivatpa nuoremmat vähän raitista ilmaa!
Enpä tiedä miten meilläkään tulee onnistumaan. Mies on paljon iltatöissä joten mun vastuulle nuokin kuskaamiset kaatuu! En varmaan suostu siihen että on enemmän kuin yksi harrastus/lapsi.
mulla ei ole edes autoa, vaan kuskaan kahta lasta jopprilla harrastuksiin.
No aikansa kutakin, eiköhän he pian rupea itse polkemaan.
mammoista, siis heillä, jotka eivät itse jaksa kuskata tai nähdä vaivaa ja ajattelevat, etteivät muutkaan saa...
onko alitajuisesti huono omatunto tuosta laiskuudesta, mitä häh?
Tosi outo kommentti!
Mä olen ollut harrastaja, mulla oli joka illalle jotain lapsena ja teininä. Maalla oli pakkokin, koska muuten ei olisi nähnyt kavereita. Mä en tajua miten se on jaksanut, onneksi äitini on aina pitänyt autolla ajamisesta.
Omat lapset eivät vielä harrasta, mutta kyllä muakin ahdistaisi joka päiväinen harrastus tyyppiä taitoluistelu tai lätkä. Me ollaan elämän helpottamiseksi tehty se ratkaisu, että asumme Tapiolassa. Tässä on paljon harrastusmahdollisuuksia ja muutenkin palvelut lähellä. Hyvä joukkoliikenne, joten teinit pystyvät itsekin kulkemaan.
Musta tuntuu, että ne monet omakotitalonrakentajat eivät tajua ollenkaan sitä mitä se elämä on sitten kun lapset on murrosikäisiä. Kolme lasta ja kullakin 1-2 harrastusta. Äidin harrastus on silloin taksiliikenne :-)
Silti meidän kuopus tarvitsee autokyytiä kerran viikossa harrastukseen. Syy ei ole se ettäkö ei osaisi matkaa yksin kulkea, vaan syy on se että matka on kuitenkin pitkä ja julkisilla kestää n. 45 min ja illalla ei viitsi 8-vuotiasta yksin julkisiin pistää kun on kerta se nopeampi ja turvallisempi vaihtoehto käytettävissä, eli oma auto.
Esikoinen käy Helsingin keskustassa tanssitunneilla, mutta ne ovat siihen aikaan että voi vielä ihan hyvin julkisia käyttää ja ikääkin on jo enemmän. Toinen harrastus on tossa kävelymatkan päässä.
Mä nostan hattua kaikille niille vanhemmille jotka viitsivät lapsiaan harrastuksissa kuskata. Mä uskon että lapsetkin tykkäävät kun huomaavat että vanhemmat välittävät ja ovat omalla tavallaan mukana.