Lue keskustelun säännöt.
Mitä teette päivisin 1-vuotiaan kanssa?
19.09.2013 |
On alkanut jonkin verran jo ahdistaa tämä kotonaolo 1-vuotiaan kanssa. On juuri siinä vaiheessa että haluaa tehdä kaikenlaista koko ajan ja liikkua mutta ei ole kiinnostunut leikkimään leluilla erityisemmin. Joskus jos itse leikitän niin muutaman minuutin voi leikkiä lelulla mutta muuten kotona kokoajan pitää olla perässä.
Jatkuvasti kiipeää pöydille, tuoleille, vetää tavaroita pöydiltä tai menee vessaan läikyttämään vettä vessanpyttyyn tai repimään vessapaperia tai muuta samaa rataa eli kaikki tekeminen mikä kiinnostaa on sellaista mitä ei saisi tehdä tai sellaista mikä on vaarallista hänelle itselleen. Pitää olla koko ajan perässä ja kieltämässä ja ottamassa pois.
Otan mukaan kokkaukseen mutta sekin sujuu vain niin että istutan siihen keittiön pöydälle ja vahdin samalla. Sylissähän ei tuollaista jötikkää jaksa enää kauan pitää.
Ulos mennään joskus mutta kun ei kävele vielä kunnolla niin ei ole kiva ulkoilla kun haluaisi päästä maahan konttaamaan. Ei tykkää olla pitkiä aikoja rattaissa joten hyvä jos kaupassa päästään käymään.
Miten teillä muilla suunnilleen samanikäisten kanssa menee?
Onneksi parin kuukauden kuluttua alkaa työt ja lapsi menee päiväkotiin. Voi kuulostaa kauhealta mutta mielestäni tarvitsemme hieman eroa ja vähän muutakin tekemistä kumpikin sekä minä että lapsi kun olla vain kotona kahdestaan.
Suloinen, toivottu ja rakas on mutta ei sille mitään voi että tuntuu että me kumpikin todella kaivataan kodin ulkopuolista elämää enemmän. En ole sen tyylinen että haluaisin mennä jonnekin perhekerhoihin jos sellaisia edes on. Lapsi kyllä haluaa aina mennä ulos ja on repimässä vaunuja eteisessä sen merkiksi että pitäisi lähteä mutta juuri tuon kävelemättömyyden takia ulkoilu on tylsää ja hankalaa. On ihan onnessaan kun pääsee johonkin leikkipaikkaan vaikka hop-lopppiin.
Kommentit (31)
Sormivärit on aika hittituote, mutta ehkä vasta lähempänä 2v, jotta osuisi siihen (isoon) paperiin. Kyllä joku varmaan 1-vuotiaanakin osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesithän, että taaperoiässä meluisaan päiväkotiryhmään joutuminen nostaa päivittäin lapsen stressihormonin tason niin korkealle, että tämä saattaa pysyvästi vaikuttaa aivojen kehitykseen ja vaikuttaa aikuisena esim. masentumisherkkyyteen ja stressinsietokykyyn?
Ja ei, en puhu omiani, tästä on olemassa laajaa kansainvälistä tuoretta tutkimustietoa, googlaa vaikka (en viitsi viitata Keltikangas-Järviseen, koska kaikki vauvansa päiväkotiin laittavat hyökkäävät kimppuun, mutta hänenkin kirjoissaan näitä tutkimuksia referoidaan).
Koita mieluummin saada lapsi vaikka mummolaan tai perhepäivähoitoon, jos kerran on ihan pakko mennä töihin, kun et kerran "kestä" olla kotona. On täyttä huuhaata, että lapsi muka kaipaa niitä päiväkodin virikkeitä, 1-vuotiaalle niitä voi järjestää ihan muutenkin.
Musta noi 14:n kirjoittamat jutut on sellaisia, mitä voi tehdä vähän isomman taaperon kanssa. Mulla tasan 1v lapsi, enkä mä sille pysty mitään askarteluja tai "pieniä tehtäviä" järjestemään. Hetken aikaa jaksaa piirtää, mutta sitten alkaa paperin ja kynien syöminen. Muutenkin kun kaikki menee vielä suuhun niin ei voi mitään ihmeellistä antaa käteen.
Ulkona konttaa ja lappaa lapiolla hiekkaa suuhun. Liukuu liukumäestä autettuna ja keinuu. Kotona leikkii paljon itsekseen, tutkii kirjoja. Aamuisin katsotaan telkkarista lastenohjelmia.
Missään perhekerhoissa, jumpassa tms emme käy. Lapselle toki ihan kiva jos on seuraa, mutta minä en mitenkään nauti toisten kanssa läpisemisestä ellen ole sillä tuulella.
19: Ei se ole sukupuolisidonnaista, kuka tottelee ja kuka ei. Mullakin on tyttö joka vain "huutaa" vastaan kun kiellän. Isä jos kieltää niin usein alkaa itkeä, mutta mun sanomisilla tosiaan ei juuri ole vaikutusta. Toisaalta koen ettei 1-vuotiasta hirveästi voi eikä tarvitse kieltää. Meillä saa vapaasti remuta kaapit läpi jne, "järjestellä" tavaroita. Tietenkin hiuksista repiminen sun muu on näennäisesti kiellettyä, mutta kun ne kiellot eivät hyödytä mitään.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 13:40"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 13:37"]
Tuo on raskasta aikaa. Jos taapero on vielä vilkas, on aina vain raskaampaa.
Käykää joka päivä säännöllisesti ulkona. Olen itse antanut lapsen mennä maahan heti kun on päässyt itse etenemään. Nuorimmat on istuneet hiekkalaatikolla (hiekkaa syömässä) heti 6kk eteenpäin. Kävelytaito paranee nopeasti kun saa harjoitusta epätasaisesta maasta ja kengillä kävelemisestä. Muutama viikko niin kävely on jo parempaa.
Laita lapsilukot niihin kaappeihin mihin haluat, että lapsi ei saa mennä. Jätä muutama laatikko auki ja niihin keräät ja vaihtelet mielenkiintoisia tavaroita, kuten paperia revittäväksi, kattiloita hakattavaksi jne.
Kun teet ruokaa, anna lapsen "tiskata". Riisu pelkälle vaipalle niin ei vaatteet kastu. Voit antaa myös pieniä tehtäviä kuten laita nuo kurkunpalaset tuonne jne.
Järjestä päiväkylpyjä, joissa lapsi saa heitellä vettä antaumuksella.
DVD on mahtava keksintö.
Liiku mahdollisimman paljon kodin ulkopuolella. Vaikka se tuntuu vaikealta, luota siihen, että se on kuitenkin huomattavasti helpompaa nyt kun/jos joskus on taapero ja uhmaikäinen. Käy kaupungilla, kahviloissa (joissa leikkipaikka), kirjastossa, museoissa ja näyttelyissä. Tee asioita, jotka kiinnostavat sinua.
Tapaa ystäviä ja sukulaisia mahdollisimman paljon.
Ota rennosti. Älä välitä sotkusta vaan siivoat sitten illalla puoli tuntia lapsen mentyä nukkumaan.
Askarrelkaa. Vaikka taapero lähinnä sotkee niin se piristää omaa mieltä. Hanki sormivärejä ja anna lapsen tassutella paperille jalanjälkiä. Lopuksi suihkutat lapsen ja kylppärin puhtaaksi.
Ota taapero mukaan kotitöihin, vaikka siitä onkin enemmän vaivaa. Anna tiskikonetta tyhjennettäessä aterinteline lapselle ja hän saa tyhjätä sen (tai levittää lattialle).
Sinänsä ymmärrän miten helvetillistä se on kun taapero tuntuu ehtivän joka paikkaan. Oma esikoinen oli tällainen viipeltäjä ja päivät oli välillä yhtä tuskaa. Pyykit vain repi alas, tiskatessa kiipesi itse tiskialtaaseen, ruokaa laittaessa yhtäkkiä vain heilautti kättään niin nopeasti, ettei siihen ehtinyt reagoida ja salaattilautanen tai mitä nyt milloinkin lensi lattialle.
Jos vessanpönttö kiinnostaa, niin itse tein niin, et puunasin sen puhtaaksi, otin vessaharjan pois (joka oli ihan ykköskiinnostuksen kohde) ja annoin läträtä. Sen jälkeen tyyliin desifioin lapsen :)
[/quote]
Siis mä kirjoitin äsken samanlaisen, mutta ihan läpällä! Voi luoja, ethän ole todellinen!!? Annat läträtä vessanpöntöllä???
[/quote]
Ihan todella annoin läträtä, kerran. Olin niin loputtoman kyllästynyt siihen kun aloin imettämään, poika huomasi tilaisuutensa tulleen ja hinasi joka ikinen kerta pienen tuolinsa vessan oven eteen, että sai sen auki, ja kirmasi vessanpöntölle. Ja teki tätä jatkuvasti. Toisinaan istuin kannen päälle valmiiksi imettämään. Pojalla oli joku fiksaatio vessanpönttöön.
Sitten erään kerran päätin kokeilla antaa läträtä. Desifioin sen kloriitilla putipuhtaaksi tai niin puhtaaksi kuin yleensä sitä voi pestä ja annoin pojan mennä. Hah, viidessä minuutissa kyllästyi ja siihen loppui myös suurin kiinnostus sitä kapinetta kohtaan. Hinkkasin kyllä sen jälkeen poikaa pitkään. Ei varmasti äitiyteni huippuhetkiä, mutta epätoivo iski.
25 korjaa, että aloin imettää vauvaa, en sitä taaperoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos äiti ei uskalla antaa 1-vuotiaan konttailla ja maistella mitä nyt lattialta/maasta löytyykin, niin miten uskaltaa laittaa lapsensa jonnekin tarhaan? Onko niissä muka niin paljon henkilökuntaa, että koko ajan voivat pitää tuollaista termiittiä sylissä? Ihan vilpittömästi (lapsettomana) kysyn. Olen saanut sellaisen mielikuvan, että tarhalapsille ei tuota syliä välttämättä kaikille riitä.
No kun menee päiväkotiin niin on kävelykykyinen eli ei tarvitse sentään ulkoilla kontaten mikä on parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä syödään,nukutaan,katsotaan piirrettyjä.Kerran viikossa on muskari ja vkl perheuinti.Nyt kun on talvi ja olen taas raskaana niin lenkit jää lyhyiksi tai välillä kokonaan pois koska minä vain nukun ja nukun.En malta odottaa kuopuksen syntymistä jolloin saisin energiani takaisin.Välillä on kunnon omatunnon tuskia etten ole taaperolleni mitenkään iloista seuraa :(
Meillä sama juttu. Elokuussa töihin ja päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummitytär täyttää 1v kohta on vuoden suloisuus tapaus ikinä! noita kutakuinkin samoja tekee.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 14:04"]
Miten niitä oven kahvoja voi kääntää niin, ettei lapsi ylety niihin? Tämä kinnostaisi kovasti.
[/quote]
Ruuvaat ne ensin irti, ja sit vaan käännät avaamissuunnan ylöspäin ja ruuvaat kiinni. Tosin sitten ei tahdo itsekään aluksi päästä vessaan, kun unohtaa, miten päin se piti avata.