Nukun eri huoneessa kuin mieheni

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 23:01"]

Me nukutaan edelleen samassa huoneessa mutta eri sängyissä, ja hyvänen aika millaisia päätelmiä asiasta tietävät ovat tehneet avioliittomme tilasta! Kaikki sympatiani teille eri huoneissa nukkuville, koittakaa kestää kummastelevat kommentit.

[/quote]

Sama meillä! Samassa makuuhuoneen alkovissa nukutaan, mutta on 2 erillistä sänkyä. Sänkyjen välissä tilaa noin 10 senttiä. Ollaan kummatkin kevytunisia ja levottomia nukkujia. Mies ramppaa vessassa pari kertaa yössä. Matkoilla joutuu nukkumaan samassa sängyssä; ärsyttää kun herää toisen kääntyilyyn ja vessareissuihin. Meille erilliset sängyt sopivat, mutta herättää joka kerta kummastusta muissa ihmisissä, siis kavereissa ja tutuissa. Omasta mielestä siinä ei ole mitään ihmeellistä, ja ymmärrän hyvin jos pariskunta nukkuu eri huoneissa. Ei ole mitään tekemistä seksin tai läheisyyden takia.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 23:52"]

Miten ratkaisette nukkumisenne matkoilla, samassa hotellihuoneessa? kylässä ollessa?

[/quote]

Hotellista saa 2 huonetta, vaikka olisi pariskuntana liikkeellä. Ei ne ihmettele yhtään.

Kannattaisikohan se mies ohjata lääkäriin jos noin pahasti kuorsaa. Voi olla kyse isommasta ongelmasta.

Uni on kyllä tärkee juttu ja mekin nukumme eri huoneissa. Syynä ei ole kuorsaaminen vaan molempien herkkäunisuus, miehellä pahempi. Unet on molemmilla parantuneet ja meilläkin suunnitteilla omat makkarit. Ja seksielämä vaan parantunut ja rakkauteni miestä kohtaan lisääntynyt. Hellyyttäkin osoitetaan eri tavalla ja enemmän kuin ennen.

Minä oikein odotan että vielä yksi lapsi muuttaa kotoa ja saan ikioman huoneen ja aion aivan varmasti nukkuakin siellä. Usein on puhuttu miehen kanssa, että jos olisi enemmän rahaa, niin ostettaisi toinen asuntokin, jossa saisi välillä olla ihan yksin.Meidän ei tosiaan tarvitse koko ajan olla samassa tilassa. Paremmissa piireissä aikoinaan erilliset makuuhuoneet olivat muuten sääntö eikä poikkeus.

Minä oikein odotan että vielä yksi lapsi muuttaa kotoa ja saan ikioman huoneen ja aion aivan varmasti nukkuakin siellä. Usein on puhuttu miehen kanssa, että jos olisi enemmän rahaa, niin ostettaisi toinen asuntokin, jossa saisi välillä olla ihan yksin.Meidän ei tosiaan tarvitse koko ajan olla samassa tilassa. Paremmissa piireissä aikoinaan erilliset makuuhuoneet olivat muuten sääntö eikä poikkeus.

Mekin nyt vuoden verran. Miehellä meni hermo mun narskutteluun.

Miten ratkaisette nukkumisenne matkoilla, samassa hotellihuoneessa? kylässä ollessa?

Minäkin olen herkkäuninen ja mies sekä lapset kuorsaavat, pyörivät sängyissään jne. jatkuvasti. Olen koittanut nukkua heidän kanssaan samassa huoneessa, siinä onnistumatta: miehen kuorsaus raivostutti, lapsille nousin jatkuvasti laittamaan peittoa paremmin tms. Nyt kun on oma makuuhuone, on myös selvä oma tila jonne ei muilla ole asiaa jos tahdon olla rauhassa!

Moni on kysellyt seksielämämme perään. Se on melkeinpä parantunut tämän myötä, useamman kerran viikossa on seksiä nykyään.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 23:52"]

Miten ratkaisette nukkumisenne matkoilla, samassa hotellihuoneessa? kylässä ollessa?

[/quote]

muutama yö nyt menee, mutta etelässäkin oltiin erihuoneissa. Mä nukuin paremmin nukkuvan muksun kanssa ja mies omanlaisensa nukkujan kanssa. Ei me yökyläillä. Kaikki sukulaiset asuu lähellä. Ne kaverit jotka asuu maailmalla, niin otetaan aina hostelli tms. ei mennä toisten nurkkiin.

vastailee 11.

Meillä on myös nukuttu miehen kuorsauksen takia eri huoneissa. Kun yks naapuri sai kuulla tästä, totesi, että meillä ero lähellä, jos ei enää nukuta samassa huoneessa. Itse koen myös, että ero tulee nopeammin,jos joka yö valvoo toisen kuorsauksen takia.

Täällä myös kohtalotoveri.  Teen yötyötä, niin muutenkin on unirytmit sekaisin, siihen kun vielä lisää sen kuorsaavan miehen, niin soppa on valmis.  Me ollaan nukuttu eri huoneissa noin 10 vuotta ja melkein heti, kun oli omat huoneet, huomasi miten seksielämä parani.  Tietysti kun sai yöllä nukkua, oli päivälläkin virkeämpi.  Matkoilla ja yökylässä on piinaa, mutta kyllä ne muutamat yöt menee, kun sitten taas arkielämässä saa nukkua hyvin.

Sama täällä ja ihan samasta syystä. Nukumme jopa eri kerroksissa ja kuulen edelleen miehen kuorsauksen makuuhuoneeseeni, yhden kerroksen ja kahden oven läpi. Siitä voi joku asiaa ihmettelevä päätellä, kuinka kovasta metelistä on kyse. 

Lomamatkat kestän juuri ja juuri samassa sängyssä korvatulppien kanssa. Jos on yhtään pidemmästä matkasta kyse, joudun ottamaan päivisin parin tunnin päiväunet. Ja sitten taas kotona uni maistuu...

Meillä sama! Tosin mies ei kuorsaa, mutta valvoo pikkutunneille (=nukahtaa sohvalle telkkarin ääreen, herää, hakee jotain naposteltavaa, jatkaa tietokoneen näpyttelyä, käy vessassa, hakee juotavaa...) Saattoi tulla sänkyyn vaikka vasta klo 4-5 aamulla. Ja minä herkkäunisena kuulostelin koko yön, että koska tulee jne.

Ja meillä meinasi se avioero tulla tämän takia, olin niin väsynyt ja vitutti koko mies. Sitten muutettiin isompaan taloon ja miehellä on alakerrassa huone, jonne kömpii sitten aikanaan. Minä nukun yläkerrassa omassa makkarissa ja hyvin nukunkin, ihan sama mitä mies touhuaa.

Seksiä on nyt paaaljon enemmän, välillä miehen huoneessa, välillä minun, välillä olkkarissa.

Mullekin on monet kauhistelleet, että ei ole normaalia jne. Minä taas en käsitä mikä rakkaudenosoitus se on, että valvoo kaikki yöt, on väsyneenä päivät ja mies ärsyttää.

Anopille tämä muuten on ihan tosi iso ongelma, on tosi perinteinen ja ei suunnilleen enää puhu mulle, koska olen hylännyt hänen poikansa yksin nukkumaan...

Mutta meillä tosiaan ois varmasti jo ero tullut, jos ei oltais tätä keksitty.

Meilläkin nukutaan. Aluksi mies suuttui kun hänen mielestään avioliitossa KUULUU nukkua samassa huoneessa, mutta nykyään asiat on puitu halki ja hyvin menee. Rauhallinen yöuni on kaikille osapuolille tärkeintä.

Toi on mun mielestä niin uskomatonta, että monella on toi ajatus, että avioliitossa kuuluu nukkua samassa huoneessa. Varsinkin monella vanhempien ikäpolvien ihmisillä on toi jotenkin niin sisäänrakennettu juttu. Totta kai ymmärrän, että jonkun mielestä on kiva käpertyä kainaloon tai nukkua yhdessä, mutta aina ei ole niin. Minä rakastan miestäni sen kuorsauksesta huolimatta, mutta tarvitsen myös itse unta. Ja todellakin avioliittomme on onnellisempi, perhe-elämämme leppoisampaa, olen parempi vaimo, äiti, työntekijä kun saan yöllä nukkua.