Iltatähti vai matkustelu?

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 22:33"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 21:42"][quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 21:19"] Ja se ei todellakaan ole sama, jos siinä on räkä naamalla kirkuva uhmis syöttötuolissaan vieressä. [/quote]   Sulla ei tainnutkaan olla lapsia? Siten vähän huono kommentoimaan tähän ketjuun.   t: iltatähden äiti[/quote]

On, mulla on 3 lasta. Ja heistä 5-vuotias (nuorin) on matkustanut kanssani maailmalla yli 20 kertaa. T: se edellinen

[/quote]

No huonosti olet omasi kasvattanut jos räkä poskella huutaa ravintolassa. Kyllä meillä on voitu syödä ihan Mich* ravintoloissakin shamppanjaa juoden lasten kanssa... Kerran vuodessa on lapsista huolimatta käyty kaksin reissussa joten ilman "laatuaikaa" ei olla jääty vaikka tuo iltatähti onkin olemassa.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 22:52"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 17:03"]

Hmm, kai se on kasvatuskysymys. Mulla on urheilullinen työkaveri jolla on 2 pientä poikaa (5 ja 7), tänäkesänä olivat Alpeilla 2 vkoa pyörävaelluksella! Lapsista se oli ihan huippua, mutta vaatii tosiaan kovaa kuntoa koko perheeltä. Heillä oli tukikohta mistä tekivät 10-30 km lenkkejä, välillä pienin oli kyydissä ja välillä polki itse. Ai joo, ja vanhemmat on neljävitosia vanhuksia

Lapset ottavat mallia vanhemmistaan ja omaksuvat vanhempien elämäntavan.

[/quote]

Olen lapseton, joten todennäköisesti minun kuuluisi pitää turpani tukossa, mutta pakko osallistua keskusteluun, koska se tavallaan liippaa omaa elämääni.

Alpeilla 10-30 kilometrin pyörälenkkejä? Seriously? Jos puhutaan maantiepyöräilystä, niin perään saa laittaa nollan. Jos puhutaan maastopyöräilystä, niin matkan voi kertoa kolmella. Nämä ovat sellaisia lukuja, joita pyöräilyä oikeasti harrastavat aikuisen polkevat päivässä. Tuollainen kymmenen kilometrin lenkki on lyhyt työmatka, ei mikään pyöräilyloma!

Turha siis mennä sanomaan jollekin oikeasti pyöräilyä harrastavalle, että kyllä lasten kanssakin voi ihan hyvin viettää niitä samanlaisia pyöräilylomia kuin aikuistenkin porukassa. Tai skimbalomia. Tai vaelluksia. Ei nyt vaan yksinkertaisesti voi, jos näitä lajeja harrastaa aikuisten oikeasti.

Haluaisin nähdä sen perheen, joka ottaa Himalajan vaellukselle mukaan kaksi vaippaikäistä ja väittää, että hyvin kulkee yli viidessä tonnissa ilman juoksevaa vettä ja ripulitaudissa.

[/quote]

Sellaiset ihmiset joille Himalaja on pääasia tuskin edes hankkivat lapsia

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 07:14"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 21:19"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 21:10"]

jatkan vielä - sori - en ottanut huomioon "aikuisten lomailua" eli halpaa viinaa litkiviä ja yökerhoissa kiertäviä aikuisia. Toki jos sellainen on lomailun pääasia niin muutos lasten ehdoille on kyllä suuri! Mulle taas sellainen lomailu on täysin vierasta ilman lapsiakin.

[/quote]

Miksi ihmeessä halpaa viinaa ja yökerhoja? En minäkään harrasta kumpaakaan, mutta tykkään toki ottaa shampanjan kalliissa ravintolassa matkustellessani. Ja se ei todellakaan ole sama, jos siinä on räkä naamalla kirkuva uhmis syöttötuolissaan vieressä.

[/quote]

näiden ihmemammojen neljä lasta pärjäävät keskenään hotellihuoneessa, kun pariskunta kahdestaan käy syömässä ja iltakävelyllä. Heidän vauva ei huuda räkä poskella, vaan sievästi niistää itse nenänsä.

Heidän lomansa ovat aivan kuin kahden aikuisen loma, koska ne neljä lasta ....niin mitä tekevät ne neljä lasta, kun loma lapsiperheenä on juuri samanlainen kuin kahden aikuisen loma.

No osa ihmisiä nyt vain on sellaisia, etteivät he osaa enää olla muuta kuin isä ja äiti ja eivät osaa olla pariskuntana kahdestaan. Lisää lapsia siihen väliin on koko ajan hyvä ratkaisu. Siirtyy koko ajan kauemmas se aika, että pitäisi olla kaksi aikuista aikuisten ihmisten suhteessa.

Lapset pitävät pariskuntaa kiinni toisissaan ja mitä sitten jää, kun ei tule uutta vauvaa. Ero, koska suhteessa ei ole koskaan ollut mitään muuta parin kesken.

[/quote]

Pieleen meni.

- lapsia ei jätetä hotellihuoneeseen keskenään tai hoitajan kanssa (kuten esm saksalaiset ja ranskalaiset ystävämme tekevät aina lomillaan). Aina ovat kulkeneet lomilla mukana. 32 vuoden aikana yhdellä (kaupunki)perhelomalla mukanaollut teini halusi jäädä pikkusiskon kanssa hotellille jolloin kävimme kahdestaan syömässä. Hänen valintansa.

- on olllut uhmiksia ja hankalia aikoja lasten kanssa mutta jostain syystä ei koskaan reissussa - liekö se että olemme 100% yhdessä ilman arjen rasitteita ollut sittenkin lapselle enemmän plussaa kuin miinusta?

- olemme ensisijaisesti pariskunta, rakastavaiset ja kumppanit toisillemme - parhaat ystävät. Siinä on vahva ja hyvä pohja lapsille kasvaa! Mutta - emme koskaan ole eristäneet näitä kahta seikkaa toisistaan, miksi pitäisi?? Vaikka lapset on läsnä (ja heistä on seuraa toisilleen), voimme keskustella aikuisten asioita, halata ja jopa suukotella (HUI) heidän nähtensä. Lapsille on hyvä nähdä onnellisen parisuhteen malli!

- meillä on paljon suunnitelmia ja haaveita ajalla "sitten kun", mutta niitä haaveita rakennetaan koko ajan eikä kuvitella että kun nuorinkin lähtee pois kotoa yhtäkkiä hypätään johonkin uuteen kaksin. Pohja niille tehdään joka päivä rakastavassa suhteessa. En usko että jäämme tyhjän päälle, meillä on vaikka mitä yhteistä miehen kanssa eikä nuorimmaista tehty täyttämään mitään tyhjiötä. Typerä ajatus!

- Kyllä tää meidän iltatähtiperhe on varmaan kamala ja isommat lapset onnettomia kun miniäkin aina tuppaa mukaan joka paikkaan ja nuorison ystävät haluavat viettää meidän kanssa juhannukset yms ;D

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 08:32"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 07:09"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:36"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:07"]

Mitä erityistä aikuisten juttua te muut sitten teette?? Mitä multa on mennyt ohi?? Kerro!

[/quote]

No ne pyöräilee siellä Himalajalla =D

[/quote]

Ai joo, sen 100 km päivässä:)

[/quote]

Ehkä sinun ymmärrys ei riitä siihen, että jotkut lapsettomat viettävät esim. pyöräilyretkiä. Kaverinipariskuntani, vapaaehtoisesti lapsettomat tekivät esim. viime kesänä pyöräretken Irlantiin ja kyllä pyöräilivät sen 100km päivässä. Eräänä kesänä he tekivät Ahvenanmaankiertueen juoksemalla. Päivämatkat juosten 50km-70km. 

Olisi epäinhimillistä raahata neljää lasta matkassa tällaisilla reissuilla, vaikka ne olisivatkin kuinka näkymättömiä ja vaivattomia. Toisaalta en ymmärrä, miten neljä lasta saisi edes kulkemaan matkassa 70km juoksumatkassa päivittäin. Mutta ehkä palstan supermammat senkin tekee.

Minä olen ihan tavallinen äiti ja minä keksin paljon sellaisia juttuja, mitä olemme tehneet miehen kanssa kahdestaan, missä eivät ole lapset olleet mukana. Jo ihan perusjuttuja eli vaellusreittejä. 

Ja kyllä, olen suunnattoman ihmeissäni lapsikatraasta, jonka kanssa pystyy vaeltelemaan tunteja museoissa ja olemaan kaupunkilomilla niin, ettei niitä edes huomaa. Vuoden, parin ikäiset kävelevät hiljaa vieressä tunteja museon käytäviä. Hienosti on lapset kasvatettu. Minä en ehkä vain haluaisi lapsille tätä samaa. Mieluummin lapsille uimista ja rantaleikkejä, kuin viikko kulkea hiljaa ja näkymättömänä isän ja äidin perässä, kun isä ja äiti haluaa viettää kaupunkilomaa niin, että lapset eivät saa kuulua, ei näkyä, koska kaikkein pahinta heistä on se, että lasten kanssa mennään lasten ehdoilla tai edes huomioidaan lapsia.

Paras iltatähti näkyy olevan se, joka osaa olla niin näkymätön ettei isin ja äidin elämä häiriinny.

Siitä ne iltatähtien traumat ehkä johtuukin. Kun lapsella pitäisi olla oikeus olla näkyvä, eikä mikään näkymätön lapsi, joka ei saa häiritä tippaakaan vanhempien elämää.

Jos ette halua, että lapsi haittaa elämäänne, niin älkää tehkö niitä lapsia. Lapselle on suuri taakka yrittää elää niin, ettei olisi vanhemmille rasitukseksi ja pystyisi elämään niin hiljaa ja ei uskalla edes uhmata, koska vanhemmat ei halua elää lasten ehdoilla.

[/quote]

No, on minullakin ystävä joka juoksee extremematkoja - 24h putkeen tms. Ne ei ole lomia vaan hänen harrastuksensa jossa ei tietenkään ole lapset mukana.

Puhuin lähinnä omakohtaisesti sillä meillä ei ole ollut tarvetta lähteä 100 km pyöräretkille, juosta 70km päivässä, ei vaeltamaan HImalajalle tai edes Lappiin vaikka sinne ottaisin kyllä lapset mukaan vaellukselle (itse olin 13v:nä vanhempieni kanssa).

MIksi ei lapsille museoita?? Maailmassa on ihan mielettömiä museoita joista lapsikin nauttii suunnattomasti (esim Luzernin "kaikki mikä liikkuu" ja Tukholman tekninen museo, Vantaan Heureka, Grassen hajuvesimuseo, Biotin ja Muranon lasimuseot, lelumuseot, palatsit, moskeijat, Kairon ja Torinon egyptiläiset jne), taiteestakin saa ihan eritavalla irti kun katsoo sitä lapsen silmin välillä:)

Meidän lapset ei tosiaankaan ole olleet hiljaisia ja näkymättömiä - enemmän ollaan tällainen italialaistyylinen "La famiglia" - ainakin kotioloissa. Maailmalla on käyttäydytty normaalin hillitysti. Lapset kommentoivat näkemäänsä mutta eivät juosseet ympäriinsä, 1-2 v:llä oli vielä rattaat käytössä. Jos luit yhtäkään aiempaa kirjoitustani niin mainitsin että kaikilla rantalomilla olemme rannalla 4-5 tuntia (enempää ei nahkakaan kestäisi), pitkillä autolomilla varaan majoituksen aina niin että lähistöllä (jos ei hotellilla) on uimapaikka - ja ko lomasta kuitenkin vähintään 2 vkoa olemme altaalla tai rannalla. Mielestäni hänet otetaan 100% huomioon ja hän itse tuntuu nauttivan. Se riittää minulle iltatähden samoin kuin noiden isompienkin kanssa on riittänyt.

En ole koskaan väittänyt tai ajatellut että lapsi haittaisi tai rasittaisi elämää - päinvastoin, me olemme ottaneet heidät aina osaksi elämäämme emmekä ole jakaneet sitä "lapselliseen" tai "lapsettomaan" osaan kuten muut täällä mustavalkoisesti haluavat tehdä. Kuten sinäkin.

[/quote]

Olisipa hauska tietää, kuka kaverisi on, koska näitä 24 tunnin juoksijoita ei montaa ole. Toinen on, että he käyttävät treenaamiseen aikaa aika lailla ja valinta on se, että aikaa ei lapsille paljon jää, kun juokset 100km-200km viikossa. Siksi sitä harrastaakin sellaiset naiset, joiden lapset on jo maailmalla. Tai naiset, joilla ei ole lapsia.

Nimet muuten löytyy endurancen sivuilta, jos haluat asian tarkistaa.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 09:54"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 08:51"]

Tottakai lapsen kanssa voi lomailla niin rannoilla kuin kaupungissakin, kiertää museoita, tehdä mitäh tahansa samoja asioita jne. Mutta turha väittää, että se on ihan samanlaista kuin pelkästään aikuisten kesken, vaikka ne lapset jaksaisivat kitisemättä miten pitkään mitä tahansa aktiviteettia. Lapsia täytyy koko ajan pitää silmällä, ennakoida ja huolehtia ruokailut, vessatukset yms, miten paljon, riippuu lapsen iästä ja luonteesta.

[/quote]

Hmm, toki voi joskus sattua että pissahätä yllättää kesken vaikka tavaratalossa - näin käy aikuisillekin joten ei siinä mitään ihmeellistä ole (meillä minä olen se jolle yleensä etsitään vessaa;D). Meillä on säännölliset ruoka-ajat, kotona tietty eri kuin reissussa eikä siinäkään välillä pääse mitään ylläreitä tulemaan. Ei niistä tarvitse "erikseen" huolehtia.

Ok - jos on pakko keksiä joka negatiivinen puoli lasten kanssa reissatessa niin silloin kun olivat pieniä toinen otti rannalla aurinkoa ja toinen oli rannassa vahtimassa. Kun oppivat uimaan n 5v riitti kun rannalta katsoi missä menevät, yleensä otettiin ensimmäisestä rivistä aurinkotuolit joten matkaa oli n 10m.

Ehkä me vain ollaan "liian" positiivisia suhteessa lapsiin, meille he ovat rakkaita ja tärkeitä emmekä osaa ajatella elämää heidän kanssaan sarjana ongelmia joiden takia jäädään kotiin....

Sori jos se jotain häiritsee;D

[/quote]

:DDDDDDDDDDD

:DDDDDDDDD

:DDDDDDDDDDD

Ei häiritse hymiösi ja muu. Mutta olet nähtävästi se palstan vakiojankkaaja, joka jankkaa silmälaput silmillä samaa asiaa uudestaan ja uudestaan.

Olen edelleen sitä mieltä, että jos on lapsia ja vanhemmat silti väittää, että ei ole eroa lapsettomaan elämään, on jotain todella pahasti vialla.

Lasten kanssa reissaaminen ei ole koskaan samaa, kuin ilman lapsia. Kuka on sanonut, että se olisi negatiivista. Sinä itse otit tämän esille. Mutta lasten kanssa eläminen on erilaista, kuin kahden aikuisen elämä.

Vaikka kuinka iskisit näitä :DDDDDDDDD hymiöitä, et voi väittää, että elätte kuin vela-elämää lapsienne kanssa.

Ja kyllä, minulla on myös lapsia ja olemme reissanneet. Mutta ei tulisi mieleenkään väittää, etten edes huomannut kolmen lapsemme olevan matkassa, kun olimme lomalla. Kyllä minä huomasin ja lasten isä samoin. Jokainen lapsi on niin arvokas, että ansaitsee huomioinnin.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 10:15"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 08:32"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 07:09"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:36"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:07"]

Mitä erityistä aikuisten juttua te muut sitten teette?? Mitä multa on mennyt ohi?? Kerro!

[/quote]

No ne pyöräilee siellä Himalajalla =D

[/quote]

Ai joo, sen 100 km päivässä:)

[/quote]

Ehkä sinun ymmärrys ei riitä siihen, että jotkut lapsettomat viettävät esim. pyöräilyretkiä. Kaverinipariskuntani, vapaaehtoisesti lapsettomat tekivät esim. viime kesänä pyöräretken Irlantiin ja kyllä pyöräilivät sen 100km päivässä. Eräänä kesänä he tekivät Ahvenanmaankiertueen juoksemalla. Päivämatkat juosten 50km-70km. 

Olisi epäinhimillistä raahata neljää lasta matkassa tällaisilla reissuilla, vaikka ne olisivatkin kuinka näkymättömiä ja vaivattomia. Toisaalta en ymmärrä, miten neljä lasta saisi edes kulkemaan matkassa 70km juoksumatkassa päivittäin. Mutta ehkä palstan supermammat senkin tekee.

Minä olen ihan tavallinen äiti ja minä keksin paljon sellaisia juttuja, mitä olemme tehneet miehen kanssa kahdestaan, missä eivät ole lapset olleet mukana. Jo ihan perusjuttuja eli vaellusreittejä. 

Ja kyllä, olen suunnattoman ihmeissäni lapsikatraasta, jonka kanssa pystyy vaeltelemaan tunteja museoissa ja olemaan kaupunkilomilla niin, ettei niitä edes huomaa. Vuoden, parin ikäiset kävelevät hiljaa vieressä tunteja museon käytäviä. Hienosti on lapset kasvatettu. Minä en ehkä vain haluaisi lapsille tätä samaa. Mieluummin lapsille uimista ja rantaleikkejä, kuin viikko kulkea hiljaa ja näkymättömänä isän ja äidin perässä, kun isä ja äiti haluaa viettää kaupunkilomaa niin, että lapset eivät saa kuulua, ei näkyä, koska kaikkein pahinta heistä on se, että lasten kanssa mennään lasten ehdoilla tai edes huomioidaan lapsia.

Paras iltatähti näkyy olevan se, joka osaa olla niin näkymätön ettei isin ja äidin elämä häiriinny.

Siitä ne iltatähtien traumat ehkä johtuukin. Kun lapsella pitäisi olla oikeus olla näkyvä, eikä mikään näkymätön lapsi, joka ei saa häiritä tippaakaan vanhempien elämää.

Jos ette halua, että lapsi haittaa elämäänne, niin älkää tehkö niitä lapsia. Lapselle on suuri taakka yrittää elää niin, ettei olisi vanhemmille rasitukseksi ja pystyisi elämään niin hiljaa ja ei uskalla edes uhmata, koska vanhemmat ei halua elää lasten ehdoilla.

[/quote]

No, on minullakin ystävä joka juoksee extremematkoja - 24h putkeen tms. Ne ei ole lomia vaan hänen harrastuksensa jossa ei tietenkään ole lapset mukana.

Puhuin lähinnä omakohtaisesti sillä meillä ei ole ollut tarvetta lähteä 100 km pyöräretkille, juosta 70km päivässä, ei vaeltamaan HImalajalle tai edes Lappiin vaikka sinne ottaisin kyllä lapset mukaan vaellukselle (itse olin 13v:nä vanhempieni kanssa).

MIksi ei lapsille museoita?? Maailmassa on ihan mielettömiä museoita joista lapsikin nauttii suunnattomasti (esim Luzernin "kaikki mikä liikkuu" ja Tukholman tekninen museo, Vantaan Heureka, Grassen hajuvesimuseo, Biotin ja Muranon lasimuseot, lelumuseot, palatsit, moskeijat, Kairon ja Torinon egyptiläiset jne), taiteestakin saa ihan eritavalla irti kun katsoo sitä lapsen silmin välillä:)

Meidän lapset ei tosiaankaan ole olleet hiljaisia ja näkymättömiä - enemmän ollaan tällainen italialaistyylinen "La famiglia" - ainakin kotioloissa. Maailmalla on käyttäydytty normaalin hillitysti. Lapset kommentoivat näkemäänsä mutta eivät juosseet ympäriinsä, 1-2 v:llä oli vielä rattaat käytössä. Jos luit yhtäkään aiempaa kirjoitustani niin mainitsin että kaikilla rantalomilla olemme rannalla 4-5 tuntia (enempää ei nahkakaan kestäisi), pitkillä autolomilla varaan majoituksen aina niin että lähistöllä (jos ei hotellilla) on uimapaikka - ja ko lomasta kuitenkin vähintään 2 vkoa olemme altaalla tai rannalla. Mielestäni hänet otetaan 100% huomioon ja hän itse tuntuu nauttivan. Se riittää minulle iltatähden samoin kuin noiden isompienkin kanssa on riittänyt.

En ole koskaan väittänyt tai ajatellut että lapsi haittaisi tai rasittaisi elämää - päinvastoin, me olemme ottaneet heidät aina osaksi elämäämme emmekä ole jakaneet sitä "lapselliseen" tai "lapsettomaan" osaan kuten muut täällä mustavalkoisesti haluavat tehdä. Kuten sinäkin.

[/quote]

Olisipa hauska tietää, kuka kaverisi on, koska näitä 24 tunnin juoksijoita ei montaa ole. Toinen on, että he käyttävät treenaamiseen aikaa aika lailla ja valinta on se, että aikaa ei lapsille paljon jää, kun juokset 100km-200km viikossa. Siksi sitä harrastaakin sellaiset naiset, joiden lapset on jo maailmalla. Tai naiset, joilla ei ole lapsia.

Nimet muuten löytyy endurancen sivuilta, jos haluat asian tarkistaa.

[/quote]

Taitaa olla ihan lajinsa huippuja pohjoismaissa. Kiertää n 10 erilaista kisaa vuosittain. Mies sitäpaitsi, ei nainen

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 10:20"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 09:54"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 08:51"]

Tottakai lapsen kanssa voi lomailla niin rannoilla kuin kaupungissakin, kiertää museoita, tehdä mitäh tahansa samoja asioita jne. Mutta turha väittää, että se on ihan samanlaista kuin pelkästään aikuisten kesken, vaikka ne lapset jaksaisivat kitisemättä miten pitkään mitä tahansa aktiviteettia. Lapsia täytyy koko ajan pitää silmällä, ennakoida ja huolehtia ruokailut, vessatukset yms, miten paljon, riippuu lapsen iästä ja luonteesta.

[/quote]

Hmm, toki voi joskus sattua että pissahätä yllättää kesken vaikka tavaratalossa - näin käy aikuisillekin joten ei siinä mitään ihmeellistä ole (meillä minä olen se jolle yleensä etsitään vessaa;D). Meillä on säännölliset ruoka-ajat, kotona tietty eri kuin reissussa eikä siinäkään välillä pääse mitään ylläreitä tulemaan. Ei niistä tarvitse "erikseen" huolehtia.

Ok - jos on pakko keksiä joka negatiivinen puoli lasten kanssa reissatessa niin silloin kun olivat pieniä toinen otti rannalla aurinkoa ja toinen oli rannassa vahtimassa. Kun oppivat uimaan n 5v riitti kun rannalta katsoi missä menevät, yleensä otettiin ensimmäisestä rivistä aurinkotuolit joten matkaa oli n 10m.

Ehkä me vain ollaan "liian" positiivisia suhteessa lapsiin, meille he ovat rakkaita ja tärkeitä emmekä osaa ajatella elämää heidän kanssaan sarjana ongelmia joiden takia jäädään kotiin....

Sori jos se jotain häiritsee;D

[/quote]

:DDDDDDDDDDD

:DDDDDDDDD

:DDDDDDDDDDD

Ei häiritse hymiösi ja muu. Mutta olet nähtävästi se palstan vakiojankkaaja, joka jankkaa silmälaput silmillä samaa asiaa uudestaan ja uudestaan.

Olen edelleen sitä mieltä, että jos on lapsia ja vanhemmat silti väittää, että ei ole eroa lapsettomaan elämään, on jotain todella pahasti vialla.

Lasten kanssa reissaaminen ei ole koskaan samaa, kuin ilman lapsia. Kuka on sanonut, että se olisi negatiivista. Sinä itse otit tämän esille. Mutta lasten kanssa eläminen on erilaista, kuin kahden aikuisen elämä.

Vaikka kuinka iskisit näitä :DDDDDDDDD hymiöitä, et voi väittää, että elätte kuin vela-elämää lapsienne kanssa.

Ja kyllä, minulla on myös lapsia ja olemme reissanneet. Mutta ei tulisi mieleenkään väittää, etten edes huomannut kolmen lapsemme olevan matkassa, kun olimme lomalla. Kyllä minä huomasin ja lasten isä samoin. Jokainen lapsi on niin arvokas, että ansaitsee huomioinnin.

[/quote]

Kuten sanottu, puhun vain omasta elämästäni.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 10:23"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 10:15"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 08:32"]

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 07:09"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:36"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:07"]

Mitä erityistä aikuisten juttua te muut sitten teette?? Mitä multa on mennyt ohi?? Kerro!

[/quote]

No ne pyöräilee siellä Himalajalla =D

[/quote]

Ai joo, sen 100 km päivässä:)

[/quote]

Ehkä sinun ymmärrys ei riitä siihen, että jotkut lapsettomat viettävät esim. pyöräilyretkiä. Kaverinipariskuntani, vapaaehtoisesti lapsettomat tekivät esim. viime kesänä pyöräretken Irlantiin ja kyllä pyöräilivät sen 100km päivässä. Eräänä kesänä he tekivät Ahvenanmaankiertueen juoksemalla. Päivämatkat juosten 50km-70km. 

Olisi epäinhimillistä raahata neljää lasta matkassa tällaisilla reissuilla, vaikka ne olisivatkin kuinka näkymättömiä ja vaivattomia. Toisaalta en ymmärrä, miten neljä lasta saisi edes kulkemaan matkassa 70km juoksumatkassa päivittäin. Mutta ehkä palstan supermammat senkin tekee.

Minä olen ihan tavallinen äiti ja minä keksin paljon sellaisia juttuja, mitä olemme tehneet miehen kanssa kahdestaan, missä eivät ole lapset olleet mukana. Jo ihan perusjuttuja eli vaellusreittejä. 

Ja kyllä, olen suunnattoman ihmeissäni lapsikatraasta, jonka kanssa pystyy vaeltelemaan tunteja museoissa ja olemaan kaupunkilomilla niin, ettei niitä edes huomaa. Vuoden, parin ikäiset kävelevät hiljaa vieressä tunteja museon käytäviä. Hienosti on lapset kasvatettu. Minä en ehkä vain haluaisi lapsille tätä samaa. Mieluummin lapsille uimista ja rantaleikkejä, kuin viikko kulkea hiljaa ja näkymättömänä isän ja äidin perässä, kun isä ja äiti haluaa viettää kaupunkilomaa niin, että lapset eivät saa kuulua, ei näkyä, koska kaikkein pahinta heistä on se, että lasten kanssa mennään lasten ehdoilla tai edes huomioidaan lapsia.

Paras iltatähti näkyy olevan se, joka osaa olla niin näkymätön ettei isin ja äidin elämä häiriinny.

Siitä ne iltatähtien traumat ehkä johtuukin. Kun lapsella pitäisi olla oikeus olla näkyvä, eikä mikään näkymätön lapsi, joka ei saa häiritä tippaakaan vanhempien elämää.

Jos ette halua, että lapsi haittaa elämäänne, niin älkää tehkö niitä lapsia. Lapselle on suuri taakka yrittää elää niin, ettei olisi vanhemmille rasitukseksi ja pystyisi elämään niin hiljaa ja ei uskalla edes uhmata, koska vanhemmat ei halua elää lasten ehdoilla.

[/quote]

No, on minullakin ystävä joka juoksee extremematkoja - 24h putkeen tms. Ne ei ole lomia vaan hänen harrastuksensa jossa ei tietenkään ole lapset mukana.

Puhuin lähinnä omakohtaisesti sillä meillä ei ole ollut tarvetta lähteä 100 km pyöräretkille, juosta 70km päivässä, ei vaeltamaan HImalajalle tai edes Lappiin vaikka sinne ottaisin kyllä lapset mukaan vaellukselle (itse olin 13v:nä vanhempieni kanssa).

MIksi ei lapsille museoita?? Maailmassa on ihan mielettömiä museoita joista lapsikin nauttii suunnattomasti (esim Luzernin "kaikki mikä liikkuu" ja Tukholman tekninen museo, Vantaan Heureka, Grassen hajuvesimuseo, Biotin ja Muranon lasimuseot, lelumuseot, palatsit, moskeijat, Kairon ja Torinon egyptiläiset jne), taiteestakin saa ihan eritavalla irti kun katsoo sitä lapsen silmin välillä:)

Meidän lapset ei tosiaankaan ole olleet hiljaisia ja näkymättömiä - enemmän ollaan tällainen italialaistyylinen "La famiglia" - ainakin kotioloissa. Maailmalla on käyttäydytty normaalin hillitysti. Lapset kommentoivat näkemäänsä mutta eivät juosseet ympäriinsä, 1-2 v:llä oli vielä rattaat käytössä. Jos luit yhtäkään aiempaa kirjoitustani niin mainitsin että kaikilla rantalomilla olemme rannalla 4-5 tuntia (enempää ei nahkakaan kestäisi), pitkillä autolomilla varaan majoituksen aina niin että lähistöllä (jos ei hotellilla) on uimapaikka - ja ko lomasta kuitenkin vähintään 2 vkoa olemme altaalla tai rannalla. Mielestäni hänet otetaan 100% huomioon ja hän itse tuntuu nauttivan. Se riittää minulle iltatähden samoin kuin noiden isompienkin kanssa on riittänyt.

En ole koskaan väittänyt tai ajatellut että lapsi haittaisi tai rasittaisi elämää - päinvastoin, me olemme ottaneet heidät aina osaksi elämäämme emmekä ole jakaneet sitä "lapselliseen" tai "lapsettomaan" osaan kuten muut täällä mustavalkoisesti haluavat tehdä. Kuten sinäkin.

[/quote]

Olisipa hauska tietää, kuka kaverisi on, koska näitä 24 tunnin juoksijoita ei montaa ole. Toinen on, että he käyttävät treenaamiseen aikaa aika lailla ja valinta on se, että aikaa ei lapsille paljon jää, kun juokset 100km-200km viikossa. Siksi sitä harrastaakin sellaiset naiset, joiden lapset on jo maailmalla. Tai naiset, joilla ei ole lapsia.

Nimet muuten löytyy endurancen sivuilta, jos haluat asian tarkistaa.

[/quote]

Taitaa olla ihan lajinsa huippuja pohjoismaissa. Kiertää n 10 erilaista kisaa vuosittain. Mies sitäpaitsi, ei nainen

[/quote]

Ei taida näistä huipuista löytyä pienten lasten isiä, jos oikein tiedän asian. Toinen on, että kukaan heistä ei ole 10 vuorokauden juoksua juossut vuoden sisällä. Joten ennen kuin heittelet tällaisia väittämiä, ota asiasta paremmin selvää

1
252,250 km
R
Jari Tomppo
1966
8-9.9.2012
Katowice
2
247,944 km
I
Jari Soikkeli
1970
29-30.1.2011
Espoo
3
243,467 km
I
Juha Hietanen
1971
25-26.2.2012
Espoo
4
240,742 km
R
Janne Klasila
1979
13-14.5.2010
Brive
5
238,969 km
I
Petri Perttilä
1965
29-30.1.2011
Espoo
6
238,221 km
R
Tero Hyppölä
1966
31.7-1.8.2010
Kaustinen
7
237,652 km
I
Pasi Penttinen
1972
23-24.2.2013
Espoo
8
234,231 km
T
Seppo Leinonen
1952
26-27.5.1989
Mittersill
9
231,239 km
R
Marko Forsell
1970
11-12.5.2013
Steenbergen
10
231,080 km
I
Ari Lindsten
1962
25-2

3 on ainakin näin äkkiseltään lapsettomia. Joten kyllä pienet lapset tässäkin asiassa "häiritsevät" elämää

Niin ja tämä ei tällä tasolla ole enää harrastus, vaan juoksumäärät pyörivät yli 200km viikkomäärillä. Viikonloput vietetään juosten radalla 50-60km lenkkejä perättäisinä päivinä rypästellen.