Iltatähti vai matkustelu?

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 09:45"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 08:57"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 22:52"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 17:03"]

Hmm, kai se on kasvatuskysymys. Mulla on urheilullinen työkaveri jolla on 2 pientä poikaa (5 ja 7), tänäkesänä olivat Alpeilla 2 vkoa pyörävaelluksella! Lapsista se oli ihan huippua, mutta vaatii tosiaan kovaa kuntoa koko perheeltä. Heillä oli tukikohta mistä tekivät 10-30 km lenkkejä, välillä pienin oli kyydissä ja välillä polki itse. Ai joo, ja vanhemmat on neljävitosia vanhuksia

Lapset ottavat mallia vanhemmistaan ja omaksuvat vanhempien elämäntavan.

[/quote]

Olen lapseton, joten todennäköisesti minun kuuluisi pitää turpani tukossa, mutta pakko osallistua keskusteluun, koska se tavallaan liippaa omaa elämääni.

Alpeilla 10-30 kilometrin pyörälenkkejä? Seriously? Jos puhutaan maantiepyöräilystä, niin perään saa laittaa nollan. Jos puhutaan maastopyöräilystä, niin matkan voi kertoa kolmella. Nämä ovat sellaisia lukuja, joita pyöräilyä oikeasti harrastavat aikuisen polkevat päivässä. Tuollainen kymmenen kilometrin lenkki on lyhyt työmatka, ei mikään pyöräilyloma!

Turha siis mennä sanomaan jollekin oikeasti pyöräilyä harrastavalle, että kyllä lasten kanssakin voi ihan hyvin viettää niitä samanlaisia pyöräilylomia kuin aikuistenkin porukassa. Tai skimbalomia. Tai vaelluksia. Ei nyt vaan yksinkertaisesti voi, jos näitä lajeja harrastaa aikuisten oikeasti.

Haluaisin nähdä sen perheen, joka ottaa Himalajan vaellukselle mukaan kaksi vaippaikäistä ja väittää, että hyvin kulkee yli viidessä tonnissa ilman juoksevaa vettä ja ripulitaudissa.

[/quote]

Sellaiset ihmiset joille Himalaja on pääasia tuskin edes hankkivat lapsia

[/quote]

Mutta silti mammat ovat kovin kärkkäitä opastamaan heitä, että "kyllä lasten kanssa voi matkustaa ihan samalla tavalla kuin aikuistenkin". Voiko todella?

[/quote]

No meidän kolmen lapsen kanssa on pystynyt matkustamaan ihan samalla tavalla, kuin lapsettomanakin. Meillä on aina eletty aikuisten ehdoilla, ei lasten ja lapset kasvatettu sen mukaan :D

Jotkut vain ei osaa ja he eivät pääse hoploppia kauemmas :D

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 10:13"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 09:45"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 08:57"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 22:52"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 17:03"]

Hmm, kai se on kasvatuskysymys. Mulla on urheilullinen työkaveri jolla on 2 pientä poikaa (5 ja 7), tänäkesänä olivat Alpeilla 2 vkoa pyörävaelluksella! Lapsista se oli ihan huippua, mutta vaatii tosiaan kovaa kuntoa koko perheeltä. Heillä oli tukikohta mistä tekivät 10-30 km lenkkejä, välillä pienin oli kyydissä ja välillä polki itse. Ai joo, ja vanhemmat on neljävitosia vanhuksia

Lapset ottavat mallia vanhemmistaan ja omaksuvat vanhempien elämäntavan.

[/quote]

Olen lapseton, joten todennäköisesti minun kuuluisi pitää turpani tukossa, mutta pakko osallistua keskusteluun, koska se tavallaan liippaa omaa elämääni.

Alpeilla 10-30 kilometrin pyörälenkkejä? Seriously? Jos puhutaan maantiepyöräilystä, niin perään saa laittaa nollan. Jos puhutaan maastopyöräilystä, niin matkan voi kertoa kolmella. Nämä ovat sellaisia lukuja, joita pyöräilyä oikeasti harrastavat aikuisen polkevat päivässä. Tuollainen kymmenen kilometrin lenkki on lyhyt työmatka, ei mikään pyöräilyloma!

Turha siis mennä sanomaan jollekin oikeasti pyöräilyä harrastavalle, että kyllä lasten kanssakin voi ihan hyvin viettää niitä samanlaisia pyöräilylomia kuin aikuistenkin porukassa. Tai skimbalomia. Tai vaelluksia. Ei nyt vaan yksinkertaisesti voi, jos näitä lajeja harrastaa aikuisten oikeasti.

Haluaisin nähdä sen perheen, joka ottaa Himalajan vaellukselle mukaan kaksi vaippaikäistä ja väittää, että hyvin kulkee yli viidessä tonnissa ilman juoksevaa vettä ja ripulitaudissa.

[/quote]

Sellaiset ihmiset joille Himalaja on pääasia tuskin edes hankkivat lapsia

[/quote]

Mutta silti mammat ovat kovin kärkkäitä opastamaan heitä, että "kyllä lasten kanssa voi matkustaa ihan samalla tavalla kuin aikuistenkin". Voiko todella?

[/quote]

Se tietysti riippuu minkälaisia matkoja tarkoitat. Himalaja tai Eteläamerikan viidakot ei kiinnosta minua aikuisenakaan yhtään - miksi siis ottaisin siitä ongelman lasten kanssa?

Meillä on onnistunut 1-4 lapsen kanssa kaupunkilomat museoineen, euroopan automatkat 4 vkoa, Thaimaan ja Balin saarihyppelyt ihan siinä missä kahdenkeskenkin. Pitkät lennot tai nuo automatkat ei ole koskaan herättäneet meissä mitään kauhisteluja, ravintoloita ei ole valittu ns lasten ruokien mukaan koska lapset syövät samaa ruokaa kuin mekin jne. Laskettelukohteetkin joudutaan valitsemaan tönkköjalkaisen äidin taitojen perusteella eikä lasten kykyjen:D En koe luopuneeni mistään oleellisesta noilla matkoilla lasten takia - siinä kai se pointti.

Mistä tahansa asiasta voi tehdä vaikeaa jos haluaa...

[/quote]

Mutta väitätkö, että lomat ovat samanlaisia kuin lapsettomat lomat

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 16:44"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 10:13"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 09:45"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 08:57"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 22:52"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 17:03"]

Hmm, kai se on kasvatuskysymys. Mulla on urheilullinen työkaveri jolla on 2 pientä poikaa (5 ja 7), tänäkesänä olivat Alpeilla 2 vkoa pyörävaelluksella! Lapsista se oli ihan huippua, mutta vaatii tosiaan kovaa kuntoa koko perheeltä. Heillä oli tukikohta mistä tekivät 10-30 km lenkkejä, välillä pienin oli kyydissä ja välillä polki itse. Ai joo, ja vanhemmat on neljävitosia vanhuksia

Lapset ottavat mallia vanhemmistaan ja omaksuvat vanhempien elämäntavan.

[/quote]

Olen lapseton, joten todennäköisesti minun kuuluisi pitää turpani tukossa, mutta pakko osallistua keskusteluun, koska se tavallaan liippaa omaa elämääni.

Alpeilla 10-30 kilometrin pyörälenkkejä? Seriously? Jos puhutaan maantiepyöräilystä, niin perään saa laittaa nollan. Jos puhutaan maastopyöräilystä, niin matkan voi kertoa kolmella. Nämä ovat sellaisia lukuja, joita pyöräilyä oikeasti harrastavat aikuisen polkevat päivässä. Tuollainen kymmenen kilometrin lenkki on lyhyt työmatka, ei mikään pyöräilyloma!

Turha siis mennä sanomaan jollekin oikeasti pyöräilyä harrastavalle, että kyllä lasten kanssakin voi ihan hyvin viettää niitä samanlaisia pyöräilylomia kuin aikuistenkin porukassa. Tai skimbalomia. Tai vaelluksia. Ei nyt vaan yksinkertaisesti voi, jos näitä lajeja harrastaa aikuisten oikeasti.

Haluaisin nähdä sen perheen, joka ottaa Himalajan vaellukselle mukaan kaksi vaippaikäistä ja väittää, että hyvin kulkee yli viidessä tonnissa ilman juoksevaa vettä ja ripulitaudissa.

[/quote]

Sellaiset ihmiset joille Himalaja on pääasia tuskin edes hankkivat lapsia

[/quote]

Mutta silti mammat ovat kovin kärkkäitä opastamaan heitä, että "kyllä lasten kanssa voi matkustaa ihan samalla tavalla kuin aikuistenkin". Voiko todella?

[/quote]

Se tietysti riippuu minkälaisia matkoja tarkoitat. Himalaja tai Eteläamerikan viidakot ei kiinnosta minua aikuisenakaan yhtään - miksi siis ottaisin siitä ongelman lasten kanssa?

Meillä on onnistunut 1-4 lapsen kanssa kaupunkilomat museoineen, euroopan automatkat 4 vkoa, Thaimaan ja Balin saarihyppelyt ihan siinä missä kahdenkeskenkin. Pitkät lennot tai nuo automatkat ei ole koskaan herättäneet meissä mitään kauhisteluja, ravintoloita ei ole valittu ns lasten ruokien mukaan koska lapset syövät samaa ruokaa kuin mekin jne. Laskettelukohteetkin joudutaan valitsemaan tönkköjalkaisen äidin taitojen perusteella eikä lasten kykyjen:D En koe luopuneeni mistään oleellisesta noilla matkoilla lasten takia - siinä kai se pointti.

Mistä tahansa asiasta voi tehdä vaikeaa jos haluaa...

[/quote]

Mutta väitätkö, että lomat ovat samanlaisia kuin lapsettomat lomat

[/quote]

Öö, olen myös miehenin kanssa lapsettomilla lomilla eikä me tehdä sen kummempia (no rakastellaan kerran pari päivässä) kuin lastenkaan kanssa: kaupunkilomilla kierrellään kaupungilla ja museoissa, shoppaillaan, käydään syömässä hyvin. Rantalomilla lueskellaan rantatuolissa ja uidaan se 4-5 tuntia, sen jälkeen lähdetään kiertelemään nähtävyyksiä, shoppailemaan ja syödään hyvin kerran pari päivässä. Autolomilla ajellaan kaupunkien halki, pysähdellään kahville ja syömään, ihailemaan vaikka linnaa Loiren laaksossa. Iltapäivä sitten altaalla tai rannalla kunnes lähdetään "kylille" kiertelemään ja syömään. Kävellään käsi kädessä ja jutellaan mukavia.

Mitä erityistä aikuisten juttua te muut sitten teette?? Mitä multa on mennyt ohi?? Kerro!

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:07"]

Mitä erityistä aikuisten juttua te muut sitten teette?? Mitä multa on mennyt ohi?? Kerro!

[/quote]

No ne pyöräilee siellä Himalajalla =D

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 16:42"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 09:45"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 08:57"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 22:52"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 17:03"]

Hmm, kai se on kasvatuskysymys. Mulla on urheilullinen työkaveri jolla on 2 pientä poikaa (5 ja 7), tänäkesänä olivat Alpeilla 2 vkoa pyörävaelluksella! Lapsista se oli ihan huippua, mutta vaatii tosiaan kovaa kuntoa koko perheeltä. Heillä oli tukikohta mistä tekivät 10-30 km lenkkejä, välillä pienin oli kyydissä ja välillä polki itse. Ai joo, ja vanhemmat on neljävitosia vanhuksia

Lapset ottavat mallia vanhemmistaan ja omaksuvat vanhempien elämäntavan.

[/quote]

Olen lapseton, joten todennäköisesti minun kuuluisi pitää turpani tukossa, mutta pakko osallistua keskusteluun, koska se tavallaan liippaa omaa elämääni.

Alpeilla 10-30 kilometrin pyörälenkkejä? Seriously? Jos puhutaan maantiepyöräilystä, niin perään saa laittaa nollan. Jos puhutaan maastopyöräilystä, niin matkan voi kertoa kolmella. Nämä ovat sellaisia lukuja, joita pyöräilyä oikeasti harrastavat aikuisen polkevat päivässä. Tuollainen kymmenen kilometrin lenkki on lyhyt työmatka, ei mikään pyöräilyloma!

Turha siis mennä sanomaan jollekin oikeasti pyöräilyä harrastavalle, että kyllä lasten kanssakin voi ihan hyvin viettää niitä samanlaisia pyöräilylomia kuin aikuistenkin porukassa. Tai skimbalomia. Tai vaelluksia. Ei nyt vaan yksinkertaisesti voi, jos näitä lajeja harrastaa aikuisten oikeasti.

Haluaisin nähdä sen perheen, joka ottaa Himalajan vaellukselle mukaan kaksi vaippaikäistä ja väittää, että hyvin kulkee yli viidessä tonnissa ilman juoksevaa vettä ja ripulitaudissa.

[/quote]

Sellaiset ihmiset joille Himalaja on pääasia tuskin edes hankkivat lapsia

[/quote]

Mutta silti mammat ovat kovin kärkkäitä opastamaan heitä, että "kyllä lasten kanssa voi matkustaa ihan samalla tavalla kuin aikuistenkin". Voiko todella?

[/quote]

No meidän kolmen lapsen kanssa on pystynyt matkustamaan ihan samalla tavalla, kuin lapsettomanakin. Meillä on aina eletty aikuisten ehdoilla, ei lasten ja lapset kasvatettu sen mukaan :D

Jotkut vain ei osaa ja he eivät pääse hoploppia kauemmas :D

[/quote]

No me ollaan aina oltu "meneviä", ihan vauvasta asti olemme vieneet lapset mukana ravintoloihin, kaupungille ja ollaan myös matkusteltu Euroopassa kaupunki sekä rantakohteisiin, myös Etelä ja Pohjois-Amerikkaan.

Eli lapset on kasvatettu meneviksi, ja aikuisten ehdoilla ollaan yritetty mennä mutta silti ei voi millään tavalla verrata näitä lapsiperhematkoja siihen aikaan kun kaksistaan matkustimme reput selässä heiluen. Kasvatit sitten miten vaan, uhmikset huutavat museoissa, taaperot väsyvät vaunuissa istumiseen, jollekin tulee tulee pissa housuun keskellä kaupunkikierrosta, tai saa vatsataudin ja oksentaa bussiin (tässä nyt muutama esimerkki viimeisiltä matkoiltamme :D)

Mutta silti matkustimme ja aiomme matkustaa tulevaisuudessakin. Huumorilla ja oikealla asenteella siitä selviää mutta ei siis millään tavalla verrattavaa kaksistaan aikuisten kesken matkusteluun.

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:36"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:07"]

Mitä erityistä aikuisten juttua te muut sitten teette?? Mitä multa on mennyt ohi?? Kerro!

[/quote]

No ne pyöräilee siellä Himalajalla =D

[/quote]

Ai joo, sen 100 km päivässä:)

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:36"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:07"]

Mitä erityistä aikuisten juttua te muut sitten teette?? Mitä multa on mennyt ohi?? Kerro!

[/quote]

No ne pyöräilee siellä Himalajalla =D

[/quote]

Ai joo, sen 100 km päivässä:)

[/quote]

Ehkä sinun ymmärrys ei riitä siihen, että jotkut lapsettomat viettävät esim. pyöräilyretkiä. Kaverinipariskuntani, vapaaehtoisesti lapsettomat tekivät esim. viime kesänä pyöräretken Irlantiin ja kyllä pyöräilivät sen 100km päivässä. Eräänä kesänä he tekivät Ahvenanmaankiertueen juoksemalla. Päivämatkat juosten 50km-70km. 

Olisi epäinhimillistä raahata neljää lasta matkassa tällaisilla reissuilla, vaikka ne olisivatkin kuinka näkymättömiä ja vaivattomia. Toisaalta en ymmärrä, miten neljä lasta saisi edes kulkemaan matkassa 70km juoksumatkassa päivittäin. Mutta ehkä palstan supermammat senkin tekee.

Minä olen ihan tavallinen äiti ja minä keksin paljon sellaisia juttuja, mitä olemme tehneet miehen kanssa kahdestaan, missä eivät ole lapset olleet mukana. Jo ihan perusjuttuja eli vaellusreittejä. 

Ja kyllä, olen suunnattoman ihmeissäni lapsikatraasta, jonka kanssa pystyy vaeltelemaan tunteja museoissa ja olemaan kaupunkilomilla niin, ettei niitä edes huomaa. Vuoden, parin ikäiset kävelevät hiljaa vieressä tunteja museon käytäviä. Hienosti on lapset kasvatettu. Minä en ehkä vain haluaisi lapsille tätä samaa. Mieluummin lapsille uimista ja rantaleikkejä, kuin viikko kulkea hiljaa ja näkymättömänä isän ja äidin perässä, kun isä ja äiti haluaa viettää kaupunkilomaa niin, että lapset eivät saa kuulua, ei näkyä, koska kaikkein pahinta heistä on se, että lasten kanssa mennään lasten ehdoilla tai edes huomioidaan lapsia.

Paras iltatähti näkyy olevan se, joka osaa olla niin näkymätön ettei isin ja äidin elämä häiriinny.

Siitä ne iltatähtien traumat ehkä johtuukin. Kun lapsella pitäisi olla oikeus olla näkyvä, eikä mikään näkymätön lapsi, joka ei saa häiritä tippaakaan vanhempien elämää.

Jos ette halua, että lapsi haittaa elämäänne, niin älkää tehkö niitä lapsia. Lapselle on suuri taakka yrittää elää niin, ettei olisi vanhemmille rasitukseksi ja pystyisi elämään niin hiljaa ja ei uskalla edes uhmata, koska vanhemmat ei halua elää lasten ehdoilla.

Musta tuo asetelma on jotenkin tosi absurdi ja hupaisa, vastakkain asettelu lapsen ja matkustelun välillä :D. Ikääkuin valittaisiin että harrastanko nyt tätä vanhempana olemista vai jotain muuta. Lapsen kanssa eläminen on jokapäiväistä ja vanhemmuus kestää koko loppuelämän. Uuden ihmispersoonan kanssa pääsee sellaiselle päänsisäiselle matkalle ettei sitä oikein New Yorkiin voi verrata. Musta tuossa ois nyt paikka ensisijaisesti miettiä että halutaanko sitä lasta vai ei, ja muut valinnat seuraa sitten siitä. Mutta kuten joku totesikin, eihän lapsi sulje pois kaupunkimatkojakaan. 

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 07:09"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:36"]

[quote author="Vierailija" time="19.09.2013 klo 19:07"]

Mitä erityistä aikuisten juttua te muut sitten teette?? Mitä multa on mennyt ohi?? Kerro!

[/quote]

No ne pyöräilee siellä Himalajalla =D

[/quote]

Ai joo, sen 100 km päivässä:)

[/quote]

Ehkä sinun ymmärrys ei riitä siihen, että jotkut lapsettomat viettävät esim. pyöräilyretkiä. Kaverinipariskuntani, vapaaehtoisesti lapsettomat tekivät esim. viime kesänä pyöräretken Irlantiin ja kyllä pyöräilivät sen 100km päivässä. Eräänä kesänä he tekivät Ahvenanmaankiertueen juoksemalla. Päivämatkat juosten 50km-70km. 

Olisi epäinhimillistä raahata neljää lasta matkassa tällaisilla reissuilla, vaikka ne olisivatkin kuinka näkymättömiä ja vaivattomia. Toisaalta en ymmärrä, miten neljä lasta saisi edes kulkemaan matkassa 70km juoksumatkassa päivittäin. Mutta ehkä palstan supermammat senkin tekee.

Minä olen ihan tavallinen äiti ja minä keksin paljon sellaisia juttuja, mitä olemme tehneet miehen kanssa kahdestaan, missä eivät ole lapset olleet mukana. Jo ihan perusjuttuja eli vaellusreittejä. 

Ja kyllä, olen suunnattoman ihmeissäni lapsikatraasta, jonka kanssa pystyy vaeltelemaan tunteja museoissa ja olemaan kaupunkilomilla niin, ettei niitä edes huomaa. Vuoden, parin ikäiset kävelevät hiljaa vieressä tunteja museon käytäviä. Hienosti on lapset kasvatettu. Minä en ehkä vain haluaisi lapsille tätä samaa. Mieluummin lapsille uimista ja rantaleikkejä, kuin viikko kulkea hiljaa ja näkymättömänä isän ja äidin perässä, kun isä ja äiti haluaa viettää kaupunkilomaa niin, että lapset eivät saa kuulua, ei näkyä, koska kaikkein pahinta heistä on se, että lasten kanssa mennään lasten ehdoilla tai edes huomioidaan lapsia.

Paras iltatähti näkyy olevan se, joka osaa olla niin näkymätön ettei isin ja äidin elämä häiriinny.

Siitä ne iltatähtien traumat ehkä johtuukin. Kun lapsella pitäisi olla oikeus olla näkyvä, eikä mikään näkymätön lapsi, joka ei saa häiritä tippaakaan vanhempien elämää.

Jos ette halua, että lapsi haittaa elämäänne, niin älkää tehkö niitä lapsia. Lapselle on suuri taakka yrittää elää niin, ettei olisi vanhemmille rasitukseksi ja pystyisi elämään niin hiljaa ja ei uskalla edes uhmata, koska vanhemmat ei halua elää lasten ehdoilla.

[/quote]

No, on minullakin ystävä joka juoksee extremematkoja - 24h putkeen tms. Ne ei ole lomia vaan hänen harrastuksensa jossa ei tietenkään ole lapset mukana.

Puhuin lähinnä omakohtaisesti sillä meillä ei ole ollut tarvetta lähteä 100 km pyöräretkille, juosta 70km päivässä, ei vaeltamaan HImalajalle tai edes Lappiin vaikka sinne ottaisin kyllä lapset mukaan vaellukselle (itse olin 13v:nä vanhempieni kanssa).

MIksi ei lapsille museoita?? Maailmassa on ihan mielettömiä museoita joista lapsikin nauttii suunnattomasti (esim Luzernin "kaikki mikä liikkuu" ja Tukholman tekninen museo, Vantaan Heureka, Grassen hajuvesimuseo, Biotin ja Muranon lasimuseot, lelumuseot, palatsit, moskeijat, Kairon ja Torinon egyptiläiset jne), taiteestakin saa ihan eritavalla irti kun katsoo sitä lapsen silmin välillä:)

Meidän lapset ei tosiaankaan ole olleet hiljaisia ja näkymättömiä - enemmän ollaan tällainen italialaistyylinen "La famiglia" - ainakin kotioloissa. Maailmalla on käyttäydytty normaalin hillitysti. Lapset kommentoivat näkemäänsä mutta eivät juosseet ympäriinsä, 1-2 v:llä oli vielä rattaat käytössä. Jos luit yhtäkään aiempaa kirjoitustani niin mainitsin että kaikilla rantalomilla olemme rannalla 4-5 tuntia (enempää ei nahkakaan kestäisi), pitkillä autolomilla varaan majoituksen aina niin että lähistöllä (jos ei hotellilla) on uimapaikka - ja ko lomasta kuitenkin vähintään 2 vkoa olemme altaalla tai rannalla. Mielestäni hänet otetaan 100% huomioon ja hän itse tuntuu nauttivan. Se riittää minulle iltatähden samoin kuin noiden isompienkin kanssa on riittänyt.

En ole koskaan väittänyt tai ajatellut että lapsi haittaisi tai rasittaisi elämää - päinvastoin, me olemme ottaneet heidät aina osaksi elämäämme emmekä ole jakaneet sitä "lapselliseen" tai "lapsettomaan" osaan kuten muut täällä mustavalkoisesti haluavat tehdä. Kuten sinäkin.

Tottakai lapsen kanssa voi lomailla niin rannoilla kuin kaupungissakin, kiertää museoita, tehdä mitäh tahansa samoja asioita jne. Mutta turha väittää, että se on ihan samanlaista kuin pelkästään aikuisten kesken, vaikka ne lapset jaksaisivat kitisemättä miten pitkään mitä tahansa aktiviteettia. Lapsia täytyy koko ajan pitää silmällä, ennakoida ja huolehtia ruokailut, vessatukset yms, miten paljon, riippuu lapsen iästä ja luonteesta.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2013 klo 08:51"]

Tottakai lapsen kanssa voi lomailla niin rannoilla kuin kaupungissakin, kiertää museoita, tehdä mitäh tahansa samoja asioita jne. Mutta turha väittää, että se on ihan samanlaista kuin pelkästään aikuisten kesken, vaikka ne lapset jaksaisivat kitisemättä miten pitkään mitä tahansa aktiviteettia. Lapsia täytyy koko ajan pitää silmällä, ennakoida ja huolehtia ruokailut, vessatukset yms, miten paljon, riippuu lapsen iästä ja luonteesta.

[/quote]

Hmm, toki voi joskus sattua että pissahätä yllättää kesken vaikka tavaratalossa - näin käy aikuisillekin joten ei siinä mitään ihmeellistä ole (meillä minä olen se jolle yleensä etsitään vessaa;D). Meillä on säännölliset ruoka-ajat, kotona tietty eri kuin reissussa eikä siinäkään välillä pääse mitään ylläreitä tulemaan. Ei niistä tarvitse "erikseen" huolehtia.

Ok - jos on pakko keksiä joka negatiivinen puoli lasten kanssa reissatessa niin silloin kun olivat pieniä toinen otti rannalla aurinkoa ja toinen oli rannassa vahtimassa. Kun oppivat uimaan n 5v riitti kun rannalta katsoi missä menevät, yleensä otettiin ensimmäisestä rivistä aurinkotuolit joten matkaa oli n 10m.

Ehkä me vain ollaan "liian" positiivisia suhteessa lapsiin, meille he ovat rakkaita ja tärkeitä emmekä osaa ajatella elämää heidän kanssaan sarjana ongelmia joiden takia jäädään kotiin....

Sori jos se jotain häiritsee;D

No ei elämä kyllä muutu, vaikka saa lapsen, jos ei halua sen muuttuvan. Ottaa vain lapsen matkaan ja elää ihan normaalielämää. Me ollaan oltu reppuretkellä ja kaupunkilomilla ihan kuin ennenkin ja lapsi on ollut mummolassa hoidossa sen aikaa.

Miksi pitäisi siis valita jompi kumpi, kun voi saada kummankin. 

Matksutelu SIKSI, että uusi mukelo merkitsee 80 vuoden kuormitusta maapallolle.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 15:36"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 15:26"]

Iltatähti, jos yhtään tuntuu siltä! Sen voitte vielä nyt tehdä, ette välttämättä 5 vuoden päästä. Matkustella ehditte vielä eläkkeellä tai lapsen kanssa tai lapsi 5 vuotiaana hoitoon isommille sisaruksille/sukulaisille ja meette kaksin matkalle.

[/quote]

Lapset kahdessa sarjassa on hyvä ratkaisu. Saat nauttia vauvasta, mutta koska isommat sisarukset ovat jo isoja, voit jättää pienokaisen heille ja lähteä silti miehen kanssa kahdestaan.

Eli saat kummatkin edut, koska sinulla on lapsenvahdit omasta takaa.

[/quote]

No toi nyt vasta kusipäinen ratkaisu onkin, sysätä oma itse hankittu lapsi vanhempien sisarusten riesaksi. Varmaan vielä syyllistetään jollei vanhempi sisarus iloitse "mahdollisuudesta" hoitaa pikkusisarusta, jonka syntymään hänellä ei ole ollut osaa eikä arpaa. Olisko se niin kauheaa kantaa itse vastuu teoistaan?

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 16:51"]

Ainakin Mäkelän kasvatti yksin äiti.

Eipä se täällä vääntämällä muuksi muutu, heidän kokemuksensa iltatähteydestä.

[/quote]

Mutta voisiko ongelma olla noissa iltatähdissä, etteivät ole kiitollisia siitä, että ovat saaneet elämän. 

[/quote]

Ei lapsen tarvitse olla vanhemmilleen kiitollinen siitä, että on "saanut elämän". Vanhemmat ovat omista lähtökohdistaan päättäneet tehdä tai pitää lapsen. On sairas ajatus, että lapsi on vanhemmilleen velkaa jotain.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 17:55"]

129, uskon kyllä, että kaupunkiloma pienten lasten kanssa voi onnistua ja jopa jonkinlainen patikointi, kunhan menee lasten ehdoilla, ja voisin jopa harkita sellaista kun olen vähitellen toipunut viime Amsterdamin reissusta, jolla esikoinen silloin 3v siis oli todella hankala. Kiva, että teillä on onnistunut noin hyvin.

Mutta mä taas kritisoin sitä, kun jotkut väittävät, että lasten kanssa voi matkailla ihan samalla lailla kuin ennen lapsiakin - ei todellakaan voi, ainakaan mun matkailutottumuksilla (eikä siis pidäkään voida, mutta on järjetöntä väittää noin).

[/quote]

Mitä tarkoitta "lasten ehdoilla"? Tämä ei ole mulle vielä 4 lapsen kanssa selvinnyt. Ainoa mikä meillä on myönnytys 4 vkon euroopan turneilla on 1 huvipuistopäivä tai vesipuisto. Muuten tehdään sellaista mistä kaikki nauttii. Koskaan esim emme ole matkoilla syöneet mäkkärissä tms (nyt huijaan - 20 vuoden aikana syöty 1 kerran - Ranskan ja Italian rajalla kun päivämatka oli 470km eikä haluttu ajaa vieraaseen kaupunkiin sompailemaan).  Me vanhemmat rakastamme merta - niin lapsemmekin, me rakastamme hyvää ruokaa oikeissa ravintoloissa - lapset eivät ole koskaan pyytäneet nauravia nakkeja vaan kokeilevat mielellään paikallisia ruokia, jos me pysähdymme viinitilalle sieltä saattaa löytyä eläimiä lapsen iloksi, museoissa on nähtävää kaikenikäisille - ajomatkoilla esim rakennusarkkitehtuuri on lapsestakin mielenkiintoista (liekö 2 talon raksalla oppinut), vieraat kieletkään ei lasta pelota - jo ekaluokkalaisena tapaili ranskan- ja italiankielisiä fraaseja ja ostaa itse omat jäätelönsä yms.

Ruoka-ajat on silloin kun on nälkä ja pysähdytään syömään (vauva ruokittiin hätätapauksessa vaikka autossa, samoin vaipanvaihto onnistui lennossa), päikkärit nukuttiin autossa, rattaissa tai vaikka viltillä rannalla 2v saakka. Koskaan ei ole jääty hotellihuoneeseen päivystämään päiväunia... On varmasti lapsia joille minuutinkin poikkeama rutiinista on katastrofi mutta uskon että tuo minuuttipeli on 99% vanhempien aiheuttamaa normaalien lasten kohdalla.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 21:06"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 17:55"]

129, uskon kyllä, että kaupunkiloma pienten lasten kanssa voi onnistua ja jopa jonkinlainen patikointi, kunhan menee lasten ehdoilla, ja voisin jopa harkita sellaista kun olen vähitellen toipunut viime Amsterdamin reissusta, jolla esikoinen silloin 3v siis oli todella hankala. Kiva, että teillä on onnistunut noin hyvin.

Mutta mä taas kritisoin sitä, kun jotkut väittävät, että lasten kanssa voi matkailla ihan samalla lailla kuin ennen lapsiakin - ei todellakaan voi, ainakaan mun matkailutottumuksilla (eikä siis pidäkään voida, mutta on järjetöntä väittää noin).

[/quote]

Mitä tarkoitta "lasten ehdoilla"? Tämä ei ole mulle vielä 4 lapsen kanssa selvinnyt. Ainoa mikä meillä on myönnytys 4 vkon euroopan turneilla on 1 huvipuistopäivä tai vesipuisto. Muuten tehdään sellaista mistä kaikki nauttii. Koskaan esim emme ole matkoilla syöneet mäkkärissä tms (nyt huijaan - 20 vuoden aikana syöty 1 kerran - Ranskan ja Italian rajalla kun päivämatka oli 470km eikä haluttu ajaa vieraaseen kaupunkiin sompailemaan).  Me vanhemmat rakastamme merta - niin lapsemmekin, me rakastamme hyvää ruokaa oikeissa ravintoloissa - lapset eivät ole koskaan pyytäneet nauravia nakkeja vaan kokeilevat mielellään paikallisia ruokia, jos me pysähdymme viinitilalle sieltä saattaa löytyä eläimiä lapsen iloksi, museoissa on nähtävää kaikenikäisille - ajomatkoilla esim rakennusarkkitehtuuri on lapsestakin mielenkiintoista (liekö 2 talon raksalla oppinut), vieraat kieletkään ei lasta pelota - jo ekaluokkalaisena tapaili ranskan- ja italiankielisiä fraaseja ja ostaa itse omat jäätelönsä yms.

Ruoka-ajat on silloin kun on nälkä ja pysähdytään syömään (vauva ruokittiin hätätapauksessa vaikka autossa, samoin vaipanvaihto onnistui lennossa), päikkärit nukuttiin autossa, rattaissa tai vaikka viltillä rannalla 2v saakka. Koskaan ei ole jääty hotellihuoneeseen päivystämään päiväunia... On varmasti lapsia joille minuutinkin poikkeama rutiinista on katastrofi mutta uskon että tuo minuuttipeli on 99% vanhempien aiheuttamaa normaalien lasten kohdalla.

[/quote]

jatkan vielä - sori - en ottanut huomioon "aikuisten lomailua" eli halpaa viinaa litkiviä ja yökerhoissa kiertäviä aikuisia. Toki jos sellainen on lomailun pääasia niin muutos lasten ehdoille on kyllä suuri! Mulle taas sellainen lomailu on täysin vierasta ilman lapsiakin.

Mä valitsin sen matkustelun. En koe mitään tarvetta aloittaa uudelleen sitä vaipparumbaa valvomisineen. 

Ikää mulla on 38 vuotta ja sterilisaatiosta vuosi aikaa.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2013 klo 21:10"]

jatkan vielä - sori - en ottanut huomioon "aikuisten lomailua" eli halpaa viinaa litkiviä ja yökerhoissa kiertäviä aikuisia. Toki jos sellainen on lomailun pääasia niin muutos lasten ehdoille on kyllä suuri! Mulle taas sellainen lomailu on täysin vierasta ilman lapsiakin.

[/quote]

Miksi ihmeessä halpaa viinaa ja yökerhoja? En minäkään harrasta kumpaakaan, mutta tykkään toki ottaa shampanjan kalliissa ravintolassa matkustellessani. Ja se ei todellakaan ole sama, jos siinä on räkä naamalla kirkuva uhmis syöttötuolissaan vieressä.

onneksi ei tarvitse olla laskelmoiva- elämä kyllä kantaa vauva tai ei. Sitä myös sulkee monta asiaa kun alkaa karsimaan tuollalailla. Ei se kyllä noilla kilometreillä vältsisti edes tule, joten...