Lue keskustelun säännöt.
"Enään" ja "siittä". Muita ärsyttäviä vikasanoja?
Harvinaisen yleisiä, ensimmäistä käytetään paljon näissä viesteissä, jälkimmäistä yllättävän paljon telkkarihaastatteluissa.
Särähtääkö joku muu korvaan?
Kommentit (2464)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytiin eilen Riittan kanssa Mikkolla.
:(
äidinkieleltään suomalainen ei puhu noin
Paitsi että läntisissä murteissa kaksi konsonanttia pysyvät nimen keskellä juuri noin, esim. Porin seudulla. Murrejuttu, ei varsinainen virhe siis. Murteet ovat hauskoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiantuntia, vartia, taiteilia.
Vierailija kirjoitti:
viellä, nytten, juuriKIN
Siintä, kotolta, niinku, itse asiassa, ym.
Ei varsinaisesti virhe mutta kun ihmiset ei osaa käyttää omistusliitteitä vaan sanovat esimerksiksi "omistan kavereita"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Telvisio, kotoota, voimaantua...
Pitkässä juoksussa. Ihan kuin kaikki harrastaisivat nykyään juoksua, kun joka asia tehdään pitkässä juoksussa. Pitkällä aikavälillä! Koettakaa jo oppia. Englantia ei suomenneta sanasta sanaan. Kohta rakastelukin (make love) kääntyy suomen kielellä rakkauden tekemiseksi. " Tein eilen rakkautta vaimoni kanssa". Argh...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lienee tai lie-sanan väärinkäyttö. Jos ei osaa, jätä pois tai sano "ehkä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaveri, joka varmaan on olevinaan tosi oivaltava ja käyttää suunnilleen joka sanasta jotain outoa lyhennettä. Juusto on jusu, makaroni on makru jne.
Ja metvursti on metua.
Liekö erikoisuuden ja huomion tavoittelua. Tiedän tapauksen, jossa tyyppi ei suorastaan osaa puhua asioista vain asioina, vaan poliisi on kyttä tai pollari, taksikuski suhari, äiti on mutsi tai muori, ruoka on apetta, vauva on toukka, lapsi on kersa, hoitaja on hoitsu, lääkäri on lekuri, kukat ovat rehuja, kävely on lompsimista, lepääminen laiskottelua yms. Lähes kaikelle häneltä löytyy korvaava sana ja uskokaa tai älkää, tämä alkaa jatkuvasti kuunneltuna ärsyttää. Eikö voisi vain puhua asioista niiden omilla nimillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asiantuntia, vartia, taiteilia.
Nämä katsoisin puutteeksi äidinkielen taidoissa. Koulussa tunnilla kuunteleminen ja yleensä enempi lukeminen avartaisi tietämystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaveri, joka varmaan on olevinaan tosi oivaltava ja käyttää suunnilleen joka sanasta jotain outoa lyhennettä. Juusto on jusu, makaroni on makru jne.
Ja metvursti on metua.
Liekö erikoisuuden ja huomion tavoittelua. Tiedän tapauksen, jossa tyyppi ei suorastaan osaa puhua asioista vain asioina, vaan poliisi on kyttä tai pollari, taksikuski suhari, äiti on mutsi tai muori, ruoka on apetta, vauva on toukka, lapsi on kersa, hoitaja on hoitsu, lääkäri on lekuri, kukat ovat rehuja, kävely on lompsimista, lepääminen laiskottelua yms. Lähes kaikelle häneltä löytyy korvaava sana ja uskokaa tai älkää, tämä alkaa jatkuvasti kuunneltuna ärsyttää. Eikö voisi vain puhua asioista niiden omilla nimillä.
Vai pitäisikö mieluummin opetella pois kirjakielestä? Sehän on kiva, että kieleen tulee vivahdetta eikä puhuta kuin romaania lukisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapiseeraus. Voi v..tu, kun se on tapetointi eikä mikään helvetin tapiseeraus. Ja nyt kun joulu lähestyy, niin sekametelisoppa. 🤯 Se on kylläkin sekahedelmäkeitto, ei mikään sekametelisoppa. Ja mistä se meteli on siihen saatu, mistä se on alunperin tullut? Sekametelisoppa, voi jumalauta mikä sana. Oikein semmoista vanhaa kansaa.
Ja lisäksi kaikenlaisia älyttömiä murresanoja on Suomi täynnä. Esim. ex-vaimoni isä Imatralla puhui aina, kun hän ei jotain viitsinyt alkaa tekemään, että "en mie kehtaa tehdä." Muualla Suomessa kehtaaminen tarkoittaa ihan jotain muuta kuin viitsimistä, jaksamista, huvittamista tms. Ja sitten oli semmonenkin kuin iltalöösi. "Mie meen iltalöösiin." Murresanalla tarkoitetaan iltavuoroa. Kun Imatralla pestään kädet, niin se on "Mie pesen käet." Kaikkea tommosta. Osin huvittaviakin.
Vierailija kirjoitti:
Asiantuntia, vartia, taiteilia.
Näytteliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun puhelin ehdottaa sanaa "enään", ei tule edes ehdolle "enää". En ole ilmeisesti laittanut päälle sellaista, että tämä oppisi kirjoituksestani, mutta ei sentään korjaa tuota sana jos itse sen kirjoitan. Kuten monia muita sanoja, jolloin puhelin meinaa lentää seinään.
En ole itse käyttänyt tuota sanaa, enkä tiedä mistä tämä kaivaa tuon..
Vierailija kirjoitti:
Tapiseeraus. Voi v..tu, kun se on tapetointi eikä mikään helvetin tapiseeraus. Ja nyt kun joulu lähestyy, niin sekametelisoppa. 🤯 Se on kylläkin sekahedelmäkeitto, ei mikään sekametelisoppa. Ja mistä se meteli on siihen saatu, mistä se on alunperin tullut? Sekametelisoppa, voi jumalauta mikä sana. Oikein semmoista vanhaa kansaa.
Ja lisäksi kaikenlaisia älyttömiä murresanoja on Suomi täynnä. Esim. ex-vaimoni isä Imatralla puhui aina, kun hän ei jotain viitsinyt alkaa tekemään, että "en mie kehtaa tehdä." Muualla Suomessa kehtaaminen tarkoittaa ihan jotain muuta kuin viitsimistä, jaksamista, huvittamista tms. Ja sitten oli semmonenkin kuin iltalöösi. "Mie meen iltalöösiin." Murresanalla tarkoitetaan iltavuoroa. Kun Imatralla pestään kädet, niin se on "Mie pesen käet." Kaikkea tommosta. Osin huvittaviakin.
Täällä päin Karjalaa puhuttiin iltalöysistä kun tarkoitettiin iltavuoroa. En tiedä, miten ne löysät siihen liittyy, mutta sama sana käytännössä kuin tuo löösi. Kehtaaminen voi tarkoittaa täällä jaksamista tai viitsimistä, mutta sitä käytetään myös siinä "oikeassa" merkityksessä. Ja käet on ihan murteenmukainen tapa taivuttaa sana käsi. D-kirjain putoaa pois monesta muustakin sanasta...
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä juoksussa. Ihan kuin kaikki harrastaisivat nykyään juoksua, kun joka asia tehdään pitkässä juoksussa. Pitkällä aikavälillä! Koettakaa jo oppia. Englantia ei suomenneta sanasta sanaan. Kohta rakastelukin (make love) kääntyy suomen kielellä rakkauden tekemiseksi. " Tein eilen rakkautta vaimoni kanssa". Argh...
Tuo pitkässä juoksussa on itseasiassa ihan hyvä ilmaisu. Ei tarvi aina sanoa pitkällä aikavälillä. Kyllä sen kaikki ymmärtää, ettei kyseessä ole juoksu, kun sanotaan esim. "Nuo tuollaiset viiden sadan euron heräteostokset eivät ole alle kolmen tonnin kuukausituloilla kovin fiksuja pitkässä juoksussa mietittynä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaveri, joka varmaan on olevinaan tosi oivaltava ja käyttää suunnilleen joka sanasta jotain outoa lyhennettä. Juusto on jusu, makaroni on makru jne.
Ja metvursti on metua.
Liekö erikoisuuden ja huomion tavoittelua. Tiedän tapauksen, jossa tyyppi ei suorastaan osaa puhua asioista vain asioina, vaan poliisi on kyttä tai pollari, taksikuski suhari, äiti on mutsi tai muori, ruoka on apetta, vauva on toukka, lapsi on kersa, hoitaja on hoitsu, lääkäri on lekuri, kukat ovat rehuja, kävely on lompsimista, lepääminen laiskottelua yms. Lähes kaikelle häneltä löytyy korvaava sana ja uskokaa tai älkää, tämä alkaa jatkuvasti kuunneltuna ärsyttää. Eikö voisi vain puhua asioista niiden omilla nimillä.
Kaikelle löytyy korvaava sana. Esim. kävelyn ei tarvitse aina olla joko kävelyä tai lompsimista. Siitä on käytetty myös ainakin sanoja rämpiminen ja tallustaa. Edesmennyt mummo käytti kävelystä sanaa hompsia. Silloin aikoinaan kuvioissa pyöri eräs outo kaveri, josta mummoni ei tykännyt yhtään. Puhui: "Eilen se hompsi tästä ohitse ja paineli tonne johonkin Kivimaan suunnalle." Mummo oli lähtöisin Iitistä ja Iitissä on paljon mielenkiintoisia murresanoja ja ilmaisuja. Useimmat eivät avaudu ilman perusteellista tutkimustyötä ja asialle vihkiytymistä. Jos Iitin murteen tutkimista ei aloita, niin paljosta pysyy tietämättömänä.
Ei kyllä Pohjanmaalla noin sanota. Taitaapi olla stadin murretta, täällä Helsingissä sitä kuulee. Samoin kuin täällä moni menee Töölööseen (po. Töölöön)