Miksi yksi lapsiset perheet on puolustuskannalla?

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 22:48"]

Mietin hetken, mitä ihmettä tähän oikein voisi vastata, kun ajatus yksilapsisuudesta tuntuu niin monen mielessä johtuvan aina jonkinlaisista ongelmista. Me emme olleet erityisesti suunnitelleet tekevämme vain yhden lapsen, mutta kun tämä ainokainen kohta kymmenen vuotta sitten syntyi, perheemme tuntui täydeltä. Takana ei siis aina ole lapsettomuutta, kamalaa raskaus- tai vauva-aikaa, epävakaata parisuhdetta, psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia tai mitään muutakaan ikävää...

[/quote]

Meillä aivan sama, lapsi on vain nuorempi. Yksi riittää ja toista ei tule. On yhtä mautonta ja tahditonta kysellä lapsettomalta pariskunnalta, että koskas niitä lapsia tulee. 

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 22:19"]

[quote author="Vierailija" time="15.09.2013 klo 20:55"]

Miksi heidän valintaa ei voi kysyä ilman sellaista defensiivistä vastareaktiota? (Olen huomannut, ettei asiallinen tapa kysyä muuta mitään.).Miksi kuitenkin monilapsisia perheitä saa arvostella vaikka kuinka kärkkäästi?

[/quote] Menetko tosiaan kyselemaan ihmisilta miksi heilla on vain yksi lapsi? Kovin yksinkertaisen kuvan annat itsestasi ja jos viela oikein jankkaat niin ei ole ihme etta voit saada vaikka minkalaista reaktiota. Koeta pitaa oma uteliaisuutesi kurissa!

[/quote]

 Just tätä tarkoitin! Kiitos loistavasta esimerkistä. En ole kysynyt ikinä KENELTÄKÄÄN, (en netissä, en livenä!!) että miksi yksi lapsi. En ikinä. Keneltäkään. Mutta huomasin että täällä netissä ihmiset vastaavat hyvin hyökkäävästi, jos joku edes rohkenee kysyä asiasta ja nyt mäkin saan hyökkäyksiä vain siksi että tiedustelen että eikö tästä asiasta saa puhua.

Eihän kenenkään ole pakko mennä keskustelemaan, mikäli aihe on epämiellyttävä. En minäkään vastaile karvoitus-ketjuihin kun mulla ei ole niihin mitään annettavaa. Miksi niitä auotaan ja luetaan ja sitten vastataan kiukkuisena että joku kysyy?! Saahan sitä kysyä. Ei ole pakko vastata.

Ap, kysytkö tosissasi?

Ainoita lapsia on kautta aikojen pidetty narsistisina, pilalle lellittyinä, itsekkäinä, muista piittaamattomina, jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Olen ainoa lapsi ja törmännyt siihen ilmiöön, että olen todellakin saanut puolustella itseäni, että olen ihan mukava toiset huomioon ottava ihminen. Se ainoiden lapsien persoonien "epäonnistuminen" vaan istuu niin syvässä ihmisissä.

Se on surullista!

Tiedän monta tuttavaa, jotka eivät olisi missään nimessä tyytyneet siihen yhteen lapseen, juuri yllä olevista syistä.

Olen itse ainoa lapsi ja meillä on vain yksi lapsi. Eli kummajaisia olemme minä ja poikani!

Miksi ap:n on pakko kysellä moista? Miksi yksilapsisen perheen olisi seliteltävä valintojaan? Miltä tuntuisi, jos sinulta kysyttäisiin: "hei MIKSI sulla on monta lasta?" Aivan niin.

Kyllä se ärsyttää, kun koko ajan oletetaan että perheeseen toivotaan pikaisesti toista lasta. Mitään emme tiedä, koska meillä on vain yksi lapsi, emmehän me ole edes lapsiperhe (pitää olla kaksi tai mieluiten kolme statussymbolia).

Sanon uteliaille suoraan, että en ole edes enempää lapsia halunnut. Jos se on puolustuskannalla oloa, ei voi mitään. En ala mussuttaa, että olisihan se kiva jos meidän X:llä olisi sisko/veli vain siksi, että sitä odotetaan.