Mamma vie lapsensa ennen meitä ja hakee meidän jälkeen, vaikka kotona.
Tuttava naapurustosta vie lapsensa hoitoon ennen meitä ja hakee vasta meidän jälkeen, vaikka on kotona pienemmän kanssa. Isompikaan lapsi ei niin iso ole. Me taas käydään töissä. Missä on menty pieleen? Ja tämä tuntuu olevan ihan yleinen trendi.
Eräs taas kertoo lapsensa käyvän "leikkikoulussa" pienemmän ollessa kotona. Kutsu sitä miksi hyvänsä, päiväkoti se on sekin! Ja tarkoitettu työssäkäyvien lapsille ensisijaisesti.
Kommentit (21)
Ikävää se on lapsen kannalta, mutta minkäs teet. Suurin osa ihmisistä on aika tyhmiä.
En minäkään tajua, kuka edes haluaa pitää pientä lasta jatkuvasti täysipäiväisesti hoidossa jos on itse kotona, ja vieläpä pitkiä päiviä.
Sen nyt ymmärrän että yli 3v on parina päivänä viikossa puolipäivähoidossa, sen ikäinen tarvitsee jo kavereita ja sosiaalistumista, mutta tollaista en.
Laiskuutta se on eikä mitään muuta, oma etu laitetaan lapsen edelle kun ei viitsitä hoitaa, ulkoiluttaa eikä keksiä virikkeitä.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 16:35"]
Minkä värinen tuo mamma on? Voi meinaan olla aika pitkälti kulttuurikysymys.
[/quote]
Kielenoppimisen takia suositellaan päiväkotia mahdollisimman pian ja pitkään.
En tiedä tilannetta, mutta itse jouduin kaltaisesi kyttääjän hampaisiin, kun esikoinen oli päiväkodissa. Meille syntyi vauva, kun esikoinen oli 4v ja hiukan ennen oli eikoisella todettu hienomotorisia ongelmia sekä kielellisiä vaikeuksia. Sekä puheterapeutti että toimintaterapeutti suositteli päivähoidon jatkamista 3 krt viikossa. Kaltaisesi hoitaja jaksoi haukkua minua lähes joka kerta kun lastani hain ( oli hoidossa klo 9-15 edelleen terapeuttien suosituksesta).
Nyt kun kuopus on päiväkodissa, kyttää minua naapuri, joka tekee sijaisuuksia päiväkoteihin. Teen työtä myös kotona, joka päivä muutaman tunnin esim. aamulla vien lapsen hoitoon, tulen kotiin lukemaan sähköpostit ja tekemään raportit ja lähden usein työpaikalleni vasta klo 10. Joskus taas teen töitä iltapäivän. Naapuri näkee autoni ja jaksaa jankuttaa asiasta. Kuulemma etätöitä tkevän pitää hoitaa myös lapsensa kotona. Lapsi voi katsella tv:tä, kun äiti tekee töitä.
Kohta alkaa itku että te ette voi tietää taustoja, perhe on masentunut ja on aspergeri ja as ja puheviivästymä ja beibiblues ja on parempi viedä lapset päiväksi pois kotoa kuin hoitaa perimmäinen syy kuntoon... ja sitten tämä viimeisin valttikortti, mihin vedotaan: kyse on varhaiskasvatuksesta, johon kaikilla täytyy olla oikeus. Asuinseuduilla ei ole oman ikäistä seuraa (koska kaikki ovat hoidossa, koska ei ole oman ikäistä seuraa muuten... loputon luuppi) ja vaikka oliskin niin pitää saada ammattimaista sosiaalista kasvatusta, johon yhdistetään mm. matematiikka ja jota äiti ei osaa antaa, koska ei osaa edes prosenttilaskua.
Samaa ihmettelen, eräs mamma nauttii myös elämästään vauvan kanssa kotona, isä vie 2veen aamuisin tarhaan ja hakee siltä sitten töiden jälkeen... Noloa.
Eikä esikoisessa ole mitään vikaa, mutta tämä mamma vain ei jaksa nousta ajoissa, eikä jaksaisi olla koko päivää molemman lapsen kanssa.
5, mikä estää asiallisesti selittämästä muille, mikä todellinen tilanne on? Pelkästään se, ettei sua huvita, todennäköisesti. Sun asiat ei sun mielestä kuulu muille. Eikö kuitenkin kannattais oikaista väärinkäsitykset?
5, mikä estää asiallisesti selittämästä muille, mikä todellinen tilanne on? Pelkästään se, ettei sua huvita, todennäköisesti. Sun asiat ei sun mielestä kuulu muille. Eikö kuitenkin kannattais oikaista väärinkäsitykset?
Erityislapsen äitinä sanon sulle haista p*. Lapsen paikka on intregroidussa päiväkodissa, on siellä joka päivä 7 h ja juuri taas tappelin Kelan papereiden kanssa.
Vinkki ! Älä aina puutu muiden asioihin. Minunkaan lapsesta ei ulkoapäin näy että hän tarvitsee erityisapua ja sattumoisin en moisia asioita huutele.
Hoidin lapseni kuitenkin kotona 3 vuotiaaksi asti, kumpikin mieheni kanssa tienaamme yli 3 tonnia käteen kuussa, eli uskon että me ollaan verorahoilla on päiväkoti maksettu.
Ja minä olen kotitöissä valtaosan ajasta, koska työnantajani mahdollistaa siihen, konttorilla käyn max kerran kuussa, koska ajomatkaa on yli 100 km per suunta.
Tästä saa varmaan pas*** niskaan, mutta oletteko koskaan miettineet asiaa myös sen vauvan kannalta? Eikö ole vauvan kannalta reilua, että hänellä on edes parina päivänä viikossa äidin jakamaton huomio itsellään, kun esikoinen on "virikehoidossa"? Esikoinen on aikoinaan saanut olla tod.näk. oman äidin kanssa 24/7 kahdestaan tai isän keralla, mutta miksi kuopukselle ei haluta suoda edes muutamaa tuntia viikossa sellaista aikaa, jolloin äiti on vain hänen kanssaan. Ja jos esikoinenkin tykkää olla päivähoidossa ja siellä on leikkikavereita. En nyt missään nimessä hyväksy sellaista ma-pe 7-17 päiväkodittamista, jos itse ollaan kotona, mutta mitä väärää on parissa päivässä?
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 16:41"]
En tiedä tilannetta, mutta itse jouduin kaltaisesi kyttääjän hampaisiin, kun esikoinen oli päiväkodissa. Meille syntyi vauva, kun esikoinen oli 4v ja hiukan ennen oli eikoisella todettu hienomotorisia ongelmia sekä kielellisiä vaikeuksia. Sekä puheterapeutti että toimintaterapeutti suositteli päivähoidon jatkamista 3 krt viikossa. Kaltaisesi hoitaja jaksoi haukkua minua lähes joka kerta kun lastani hain ( oli hoidossa klo 9-15 edelleen terapeuttien suosituksesta).
Nyt kun kuopus on päiväkodissa, kyttää minua naapuri, joka tekee sijaisuuksia päiväkoteihin. Teen työtä myös kotona, joka päivä muutaman tunnin esim. aamulla vien lapsen hoitoon, tulen kotiin lukemaan sähköpostit ja tekemään raportit ja lähden usein työpaikalleni vasta klo 10. Joskus taas teen töitä iltapäivän. Naapuri näkee autoni ja jaksaa jankuttaa asiasta. Kuulemma etätöitä tkevän pitää hoitaa myös lapsensa kotona. Lapsi voi katsella tv:tä, kun äiti tekee töitä.
[/quote]
Elämä olisi mukavampaa jos ihmiset eivät olettaisi liikaa. Itse teen sellaista työtä jossa voisin suurimman osan aikaa olla kotona ja tehdä etänä.
Kenenkään ei tarvitse selittää mitään omista asioistaan. Itse annan aina taksisin ja sanon että ei kuulu sulle.
Kenenkään ei tarvitse selittää mitään omista asioistaan. Itse annan aina taksisin ja sanon että ei kuulu sulle.
Ihme päätelmiä tosiaan vedätte, ettekä edes mieti mahdollisia syitä. Minäkin tein kotona käännöstöitä, joita ehti tehdä hyvin, kun vauva nukkui paljon päivällä. Voipi olla myös niin, että mies tekee pitkiä päiviä ja reissutöitä ja vauva huutaa 24/7. Tällaisenkin tilanteen tiedän. Ihan suotavaa äidin saada lepoaikaa päivällä, jos se näin on mahdollista. Viimeisillä voimillaan sinnittelevä äiti ei pysty olemaan kovin hyvä äiti. Toki tässä voisi riittää esim. 3 päivää hoitoa viikossa tai lyhennetty aika. Tilanteita on toki paljon muitakin. Esim. perussairaus äidillä tms. Mutta täällä on kyllä helppo huomata, että nainen on naiselle susi.
Olen itse joutunut tappelemaan oikeudesta hoitaa lapsi kotona mahdollisimman pitkään, mutta silti tämä vahtaaminen johtenkin ahdistaa. Äitien elämästä tehdään ahdasta, pikkusieluista ja ihmekös tuo jos masentaa.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 16:59"]
Tästä saa varmaan pas*** niskaan, mutta oletteko koskaan miettineet asiaa myös sen vauvan kannalta? Eikö ole vauvan kannalta reilua, että hänellä on edes parina päivänä viikossa äidin jakamaton huomio itsellään, kun esikoinen on "virikehoidossa"? Esikoinen on aikoinaan saanut olla tod.näk. oman äidin kanssa 24/7 kahdestaan tai isän keralla, mutta miksi kuopukselle ei haluta suoda edes muutamaa tuntia viikossa sellaista aikaa, jolloin äiti on vain hänen kanssaan. Ja jos esikoinenkin tykkää olla päivähoidossa ja siellä on leikkikavereita. En nyt missään nimessä hyväksy sellaista ma-pe 7-17 päiväkodittamista, jos itse ollaan kotona, mutta mitä väärää on parissa päivässä?
[/quote]
Jep, tämä on sitten joidenkin (varsin naurettava) perustelu. Että on vauvan oikeus saada olla äidin kanssa kaksin. Siitä toisesta lapsesta ei koskaan tule esikoista, eikä se koskaan saa samaa kuin esikoinen. Se joutuu aina jakamaan ne vanhempansa koska sillä nyt vaan sattuu olemaan isosisarus. Maailman sivu on toiset ja kolmannet lapset pärjänneet vaikkeivat äitiä kokonaan ole itselleen saaneetkaan. Vauva tarvii perushoidon, rakkautta ja huolenpitoa. Ja siihen normaali äiti kykenee vaikka siinä kotona oliskin isompi sisarus. Jos ei pysty niin ei pidä toista lasta koskaan hankkia.
No eipä tarvi erityisesti kytätä. Lapsi on jo hoidossa kun minä tuon omani. Ja lapsi on edelleen hoidossa kun minä haen omani. Lapsessa ei ole mitään erityistä, vilkas kuulemma vain ja äiti ei jaksa keksiä lapselle koko ajan tekemistä (omien sanojensa mukaan). Kerhoja alueella on useampia. Äiti ei työskentele kotoa.
Ja kulttuurijuttu on. Ihan suomalainen tapaus on tämä ja suomalaista nykykulttuuriahan tämä nimenomaan on.
Minkä värinen tuo mamma on? Voi meinaan olla aika pitkälti kulttuurikysymys.