Ammatti, jota uskoisit osaavasi ilman mitään koulutusta?
Oletetaan, että työpaikalla saat opastusta muilta työkavereilta.
Kommentit (140)
Lääkäri julkisella puolella. Buranaa ja 2pv saikkua ihan joka vaivaan.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja. Olen tehnyt sijaisuuksia ilman koulutusta, eikä ollut vaikeaa. Nyt olen muodollisesti kelpoinen, mutta väitän olleeni parempi opettaja silloin ennen kelposuutta ja samalla myös ennen perhettä. Oli nuoruuden intoa ja oikeasti kaiket illat suunnittelin, luin kirjallisuutta, tein töitä ja sisustin luokkaa, ostin tarroja ja härpäkettä omilla rahoillani, kun oli olevinaan niin kivaa. Koulutus antoi muutamia kivoja vinkkejä tunneille, mutta saman asian olisi ajanut pinterest ja google.
No minusta tuo "sisustelu tarranostelemisineen" sekä Pinterestin ja Googlen vinkkien vertaaminen kasvatustieteen ja kehityspsykologian opiskeluun antaa mielenkiintoisen kuvan työstäsi ja nykyisestä osaamisestasi.
Toisaalta, tämän ketjun pointtihan on dissata muita korostamalla omaa erinomaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Noita muita en ole itse kokeillut, mutta tuskin niistäkään tulisi itkua. Tosin en viitsisi ryhtyä nyrkkitappeluun siellä Helsingin taksitolpalla.
Helsingin tolpilla ei tarvinnut tapella ennen lakiuudistusta. Onneksi en enää aja, lähdin juuri ajoissa. Mutta on totta, että kaltaisesi narisijat pärjäisivät ajoduuneissa entistäkin huonommin tänä päivänä, joten ei kannata kokeilla. Eikä kannata yliarvioida omaa kykenemistään. Leikkaa tukka ja mene oikeisiin töihin.
Patologina jos toimisin, niin ei tulisi ainuttakaan asiakasvalitusta.
Yllättävän monen ammatin voi oppia ihan tekemällä. Eri asia sitten lasketaanko pitkä, jopa vuosien mittainen työssäoppiminen koulutukseksi.
En ehkä ihan ymmärrä kysymystä. Tarkoitatko, että unohtaisin kaiken nykyisen koulutukseni ja työkokemukseni, ja pitäisi aloittaa alusta?
Hyllyttäjä kaupassa. Joku kokoonpanotyö elektroniikkatehtaassa. Ravintolan tiskari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noita muita en ole itse kokeillut, mutta tuskin niistäkään tulisi itkua. Tosin en viitsisi ryhtyä nyrkkitappeluun siellä Helsingin taksitolpalla.
Helsingin tolpilla ei tarvinnut tapella ennen lakiuudistusta. Onneksi en enää aja, lähdin juuri ajoissa. Mutta on totta, että kaltaisesi narisijat pärjäisivät ajoduuneissa entistäkin huonommin tänä päivänä, joten ei kannata kokeilla. Eikä kannata yliarvioida omaa kykenemistään. Leikkaa tukka ja mene oikeisiin töihin.
Kyllä nyt kolahti tosi kipeästi kun sinulle sanottiin suoraan, että kuka tahansa pystyisi tekemään työsi. Yritä päteä jollain muulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapeutti. Oikeasti.
Totta. Ei tarvitse kuin kuunnella ja sanoa "Kerro lisää"
Ja heti meni pieleen. Ei asiakasta tuolla tavoin käskytetä. Vaan saa kertoa jos haluaa, mutta ei tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Patologina jos toimisin, niin ei tulisi ainuttakaan asiakasvalitusta.
Kuvittelet, että patologi tekee vain ruumiinavauksia?
Patologit tutkivat aika paljon ihan elävistä ihmisistä otettuja kudosnäytteitä. Hatusta vetäistyt lausunnot niistä, niin kyllä voisi tulla valituksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja. Olen tehnyt sijaisuuksia ilman koulutusta, eikä ollut vaikeaa. Nyt olen muodollisesti kelpoinen, mutta väitän olleeni parempi opettaja silloin ennen kelposuutta ja samalla myös ennen perhettä. Oli nuoruuden intoa ja oikeasti kaiket illat suunnittelin, luin kirjallisuutta, tein töitä ja sisustin luokkaa, ostin tarroja ja härpäkettä omilla rahoillani, kun oli olevinaan niin kivaa. Koulutus antoi muutamia kivoja vinkkejä tunneille, mutta saman asian olisi ajanut pinterest ja google.
No minusta tuo "sisustelu tarranostelemisineen" sekä Pinterestin ja Googlen vinkkien vertaaminen kasvatustieteen ja kehityspsykologian opiskeluun antaa mielenkiintoisen kuvan työstäsi ja nykyisestä osaamisestasi.
Toisaalta, tämän ketjun pointtihan on dissata muita korostamalla omaa erinomaisuutta.
Miten niin dissata? Miten minä muka korostan omaa erinomaisuuttani kun sanon että siivoojan työtä osaisin tehdä ilman koulutusta? Ja tiedän sen siitä että olen tehnyt, vuosia. Minulle tarjottiin ylennystäkin, eli pärjäsin hyvin. Kollegoista vain kahdella edes oli alan koulutus. Miksi on dissaamista sanoa, että joka hommaan ei tarvita vuosien koulutusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapeutti. Oikeasti.
Totta. Ei tarvitse kuin kuunnella ja sanoa "Kerro lisää"
Ja heti meni pieleen. Ei asiakasta tuolla tavoin käskytetä. Vaan saa kertoa jos haluaa, mutta ei tarvitse.
Mä en oo kokenut käskyttämisenä kun mun terapeutti on sanonut kiinnostuneena tuollain. Olipa ihmeellinen kommentti.
Olin kesätöissä raksalla maalarin apulaisena ja raksasiivoojana käytännössä ilman perehdytystä eli nämä onnistuis varmaan edelleen, ellei työnkuva ole kovasti 1990- luvun alkupuolem jälkeen muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme, ettei kukaan ole vielä ilmoittautunut opettajan työhön. Usein sitä työtä vähätellään ja kerrotaan kuinka opeoppaiden avulla on helppo vetää tunnit suunnittelematta ja viiden tunnin työpäivän jälkeen voi lähteä kotiin.
Tuolle yhdelle "akateemiselle yleismiesjantuselle" sekin olisi varmasti piece of cake...
Minua ei ole ikinä kiinnostanut pikkulasten opettaminen, enkä varmaan jaksaisi lasten jatkuvaa huomionkipeyttä. Mitä olen lähipiirissä alaa seurannut, persoona ratkaisee menestyksen silläkin alalla. Paras tuntemani luokanopettaja (yksi lapsistani oli hänen opetuksessaan muutaman vuoden ajan) on valmistunut ulkomailla ja saanut paikkansa jotenkin kepuloimalla kieliosaamisellaan, paperien kanssa oli jotain ongelmia. Häntä kohdeltiin koulussaan toisen luokan opettajana (pun intended), mutta oli kymmenen kertaa energisempi, aktiivisempi, lämpimämpi ja rohkaisevampi kuin yksikään muu ope, johon olen törmännyt. Lapsetkin tykkäsivät hänestä tosi paljon, ei ollut kiusaamista ja piti aivan liian ison ryhmän tosi hienosti kontrollissa ja opetti myös hyviä tapoja paremmin kuin muut.
Aivan, eli pärjäisit kyllä siinäkin, mutta et vain jaksaisi tai viitsisi... Ihan oikeasti, olet varmasti älykäs ihminen ja kaikkea, mutta se että koet homman kuin homman sujuvan on epärealistista ja kertoo siitä, ettet arvosta noita ammatteja/ammattilaisia etkä ymmärrä, mitä kaikkea niissä loppujen lopuksi vaaditaan.
Vierailija kirjoitti:
Puuseppä, leipuri, ompelija, valokuvaaja, sisustussuunnittelija/-arkkitehti, kukkakauppias, keraamikko. Ihan vain harrastusten ja taitojen pohjalta.
Monista näistä vastauksista huomaa sen, että ei yhtään ymmärretä millaista erityisosaamista ja tietoa monissa ammateissa tarvitaan ja miten paljon on olemassa tietoa esim. puusepän ammatissa materiaaleista ja niiden ominaisuuksista, sisustussuunnittelijoilla värien, valon, muotojen jne teoreettista taustaa... ajatellaan, että kun osaa vaikka itse sisustaa itselleen omasta mielestään mukavan kodin, niin onnistuu sisustussuunnittelu tuosta vaan tilaan kuin tilaan ja millä tahansa tyylillä, asiakkaan toiveiden mukaisessa budjetissa pysyen.
Kaikki. Ex sanoikin että töitä löytyy jos viitsii tehdä. Senlus hakee vaikka lääkärin paikkaa.
Varmaksi voin sanoa vaIn ne ammatit, joista on opiskeluvuosina kesätöitä tullut tehtyä tuollaisilla päivän tai parin perehdytyksillä. Käytännössä siis jäätelönmyyjä, kahvilatyöntekijä, varastomies ja hautausmaatyötekijä.
Näiden lisäksi arvelisin, että kaupan kassan/hyllyttäjän hommat ja hotelli-/kotisiivous varmaan sujuisivat pienen perehdytyksen jälkeen.
Uskoisin että pienellä perehdytyksellä olisin osannut vaikka hoitaa marketin paistopistettä. Sinne haluttiin leipuri kuitenkin, viikkotunteja oli ehkä viisi.
Minua ei ole ikinä kiinnostanut pikkulasten opettaminen, enkä varmaan jaksaisi lasten jatkuvaa huomionkipeyttä. Mitä olen lähipiirissä alaa seurannut, persoona ratkaisee menestyksen silläkin alalla. Paras tuntemani luokanopettaja (yksi lapsistani oli hänen opetuksessaan muutaman vuoden ajan) on valmistunut ulkomailla ja saanut paikkansa jotenkin kepuloimalla kieliosaamisellaan, paperien kanssa oli jotain ongelmia. Häntä kohdeltiin koulussaan toisen luokan opettajana (pun intended), mutta oli kymmenen kertaa energisempi, aktiivisempi, lämpimämpi ja rohkaisevampi kuin yksikään muu ope, johon olen törmännyt. Lapsetkin tykkäsivät hänestä tosi paljon, ei ollut kiusaamista ja piti aivan liian ison ryhmän tosi hienosti kontrollissa ja opetti myös hyviä tapoja paremmin kuin muut.