Lue keskustelun säännöt.
Vauva, tule jo ulos sieltä, äiti ei jaksa enää..:'(
12.09.2013 |
41+3...huokaus. Yöt on yhtä tuskaa, joka paikkaan koskee, koko ajan saa ravata vessassa, en saa ite kenkiä jalkaan...Oon ihan loppu. En tajua miten jaksan edes synnyttää...saatikka hoitaa sitä lasta. En jaksa enää...:'(
Kommentit (6)
Ekaksi en ole nähnyt ketään joka olisi ollut vuottakaan raskaana. Kyllä se sieltä tulee ihan varmasti ja voin luvata että lähiaikoina.
Varmasti rankkaa kun menee noin paljon yli lasketun ajan. Mutta ajatteles sun ei tartte vielä vaihtaa vaippoja, imettää jne. Kun lapsi syntyy nyt vasta niin sen nopeammin alkaa katsella sua silmiin ja hymyillä ym. Ainakin itsestä tuntuu että vauvoissa on ero jos ovat syntyneet ennenaikaisina tai parikin viikkoa yli lasketun ajan. Eli kehittyvät masussa.
Virtuaali hali täältä. Odottaminen on jännittävää ja olla valmiina synnytykseen ym. Mutta pian sinulla on vauva sylissä ja helpottaa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä ap! Mä niin tiedän, miltä susta tuntuu. Olin itse samassa tilanteessa tasan vuosi sitten. Lopulta vauva syntyi viikoilla 41+6. Aika käynnistykseen olisi ollut seuraavana päivänä. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Usein kai siihen yliajalle menemiseen on joku syy. Meillä syy oli lapsen koko eli vaikka syntyi noinkin paljon lasketun ajan jälkeen, lapsi painoi vain 3,5 kiloa. Jostain syystä oli painoa tullut nihkeästi ja keräili sitä sitten nuo pari ylimääräistä viikkoa. Mutta voimia sinulle, kyllä se kohta helpottaa ja pääset synnyttämään!
Täällä toinen kun ihan rikki tän mahan kanssa. Mulla on vasta kyllä la käsillä, ettei yliaikaa... Mä en jaksa pyörittää tätä neljän hengen perheen arkea, en loputtomia odotuksia muilta ihmisiltä, en velvollisuuksia, en yleisesti raskaana olemisen kauheutta henkisesti. Pelkään synnytystä, sekä itseni että vauvan puolesta ja pelkään että sekoan ihan oikeesti jos ei kohta jotain tapahdu. Kaukana se hermoromahdus ei ole ollut...
joten täydet sympatiat aplle!
Itse olin ihan loppu toisen kanssa jo rv34... Liitoskivut olivat helvetilliset, en pystynyt nukkumaan juuri ollenkaan, eikä päivisinkään voinut nukkua päikkäreitä kun esikoinen vaati tietyisti huolenpitoa.
Toivoin että toinenkin olisi tullut ennen la, koska esikoinenkin syntyi vr38+6, ja tämä toinen laskeutui jo rv34.
Syntyi sitten kuitenkin "vasta" 40+3.
(Ja pakko tähän nyt vielä nipottaa että yliaikainenhan se ei ole vielä, koska la on +-2vko, eli kaikki rv38-42 on normaalia)
Minä olen ollut vuoden raskaana putkeen! Keskenmenon jälkeen viikolla 11 tulin raskaaksi heti kahden viikon päästä ja se raskaus kesti 42 viikkoa. Silloin alkoi jo tuntua että kiitti mulle riitti. Nyt taas viikolla 41+0 joten tiedän todellakin tunteen :/
No pikkuisen ollut tällainen fiilis viikon, olen vasta juuri ja juuri rv:llä 38. Jäin sairaslomalle rv:llä 33, koska alaselkä venyi ja paukkui niin, ettei töissä istumisesta tullut enää mitään. Vauva laskeutui ilmeisesti joskus vko:lla 36, vkon 35 ultrassa oli vielä ylhäällä, vkon 37 neukkarikäynnillä pää kiinnittyneenä kohdunkaulaan, ja joskus tosiaan 36 vkolla alkoi paineen tunne rakossa seisoessa/kävellessä. Joten ihan tarpeeksi tullut jo kotona lähinnä makailtua.
Itse sitä paitsi olin ihana vauva, joka sääli äitiä ja syntyä rv:llä 37 täysin kehittyneenä 3150 grammaisena ja terveenä lapsena 5 tuntia lapsivesien tulosta. Vähän odotin, että tällainen voisi periytyä, kun muutenkin olen tullut äitiini täysin kuukautisten alkamisiän, rintaliivin koon (ennen raskauksia), pituuden ja lantion leveyden suhteen ja odotan vielä myös tyttöä. Mutta ei sitten! Pitänee suhtautua siihen, että tässä voi mennä vielä muutama viikko...