Millainen on valokuvamuisti? Onko sinulla?

Koen että minulla muisti toimii valokuvan tavoin. Jos hukkaan jonkun tavaran, palautan mieleen mielikuvia missä ympäristössä olen asiantai esineen nähnyt, ja näiden valokuvana mieleen piirtyvien ilmestysten avulla tiedän monesti etsimättä mistä minkäkin hukatun esineen voi löytää. Tätä on vähän vaikea selittää tyhjentävästi. Yhdistän mielessäni eri henkilöt eri paikkojin, en muista nimiä tai aikaa, muistan paikan missä olen kenenkin kanssa ollut.

Mulla ei todellakaan ole. Mulla on vaikeaa tunnistaa ihmisiä, siis jotain mulle uusia. Aina joudun mietiä että onko tuo se, jos siis edes tunnistan. Ja jotkin edellä mainitut sisustukset tms, ei mulle vaan jää mieleen, ehkä en sitten kiinnitä huomiota niihin tarpeeksi. Sen sijaan puhelinnumerot, auton rekisterikilvet, syntymäpäivät, kaikki sellainen, mikä on "ulkoa opeteltavissa" jää mulle heti mieleen. Ei tarvitse edes mitenkään erityisesti "painaa" niitä mieleen. Tämä on toisaalta ärsyttävää, koska kyseinen tieto on usein turhaa. Toisaalta koen siitä olevan hyötyä esim. kieltenopiskelussa. Mulla jää vierasperäiset sanat myös helposti muistiin.

Ei se valokuvamuisti mikään veteen piirretty viiva ole. Eli kyllä sulla on sitä, miksei olisi?

Ei kai valokuvamuisti tarkoita mitään absoluuttisen tarkkaa muistia? Itse katson omaavani valokuvamuistin sillä esimerkiksi löydän esineet mielessäni olevan kuvan perusteella. Muistini on hyvä, mutta ei mitenkään hämmästyttävä.

Ei sellaista ole olemassakaan.

Muistan esim. lukioaikana tenteissä miettineeni, että tiedä juuri missä kohtaa kirjassa tämä asia on kerrottu, sivun, kuvat, sijainnin sivulla, mutta itse tekstiä en sitten muistakaan :D

On mulla sellainen. Mutta huono.

Minulla on hyvä hajumuisti. Kun joku tietty tuoksu tai haju tulee nokkaan, niin kirkas mielikuva jostain tilanteesta välähtää mieleeni.

Lakatkaa nyt tää paskanjauhanta oikeesti!

Eikö täällä olekaan yhtään lääkärinaista tai niitä paljon mainostettuja kovan linjan "tiedenaisia" ?

"Monilla ihmisillä on väitetty olevan valokuvamuisti, mutta tähän mennessä juuri yhtään luotettavaa koetta aiheesta ei ole tehty"

http://www.slate.com/articles/health_and_science/science/2006/04/kaavya_syndrome.html

Minulla ja parilla lapsellani on jotain sellaista. Aina siitä ei ole etua - esim koulussa opettajat ei oikein tykänneet: osasin kuvailla millä sivulla teksti oli, mitä kuvia tms samalla sivulla oli mutta valitettavasti tekstin sisältöä en muistanut:D Sivunumero ei oikein riittänyt koevastaukseksi.

Poikani ei koskaan tehnyt koulussa muistiinpanoja koska muisti taululla olleen tai piirtoheittimellä näytetyn tekstin muutenkin.

Enpä ole ennen lukenut, että valokuvamuisti olisi jotain muuta kuin ihan tavallinen näkömuisti. Mulle ne on olleet ihan sama asia. Eli juuri tuo, että näkee mielessään valokuvana sen kirjan sivun ja tietää, että se asia luki siinä kolmanneksi alimmalla rivillä. Eikä se todellakaan tarkoita mitään absoluuttista muistia.

Mutta jos näkömuisti ja valokuvamuisti ovat eri asioita, niin jatkakaa riitelyä.

Lisbeth Salanderilla tais olla valokuvamuisti ja se muisti jonkun kertaalleen lukemansa sivun ulkoa sanasta sanaan.

^^

Yksikään tieteellinen tutkimus ei tue valokuvamuistin olemassaoloa. Ei yksikään.

Huijareita on toki ollut kaikenlaisia. Ihan Harwardissa saakka.

Tässä selvästi toiset puhuu aidoista ja toiset seipäistä.

Lisbet Salanderilla voi hyvinkin olla valokuvamuisti, mutta meidän oikeiden ihmisten täytyy tyytyä pelkkään kuvamuistiin.

Savanteilla voi olla jos erikoistaito sattuu olemaan juuri tuo. Heille riittää, että näkevät kirjan aukeaman kerran muutaman sekuntin ajan ja voivat 10 vuoden kuluttua lukea sanasta sanaan mitä sivulla lukee. Muuten savantit ovat sen verran poikkeavia, että tarvitsevat kuitenkin avustajaa eivätkä kykene elämään normaalisti yksinään, tulemaan itsenäisesti toimeen. YLE Areenasta voi löytyä vielä se hyvä dokkari joka tuli viime talvena. 3 osaa siinä oli, yksi näistä käsitteli tällaista savanttia.

Ystäväsi puhuu siis ***kaa, oma äitini myös selitti joskus että hänellä olisi valokuvamuisti. Ei todellakaan ole. Itse muistan kyllä tekstistä ja kuvista missä kohtaa aukeamaa ne ovat olleet, värityksen jne, mutta enpä kyllä kykene kertomaan mitä sivulla tarkalleen on lukenut jos en ole sitä kokaan lukenut. Eli savant voi tekstiä lukematta aukeaman nähtyään palauttaa näkökokemuksen mieleensä ja lukea sitten tekstin. Aivot pikkasen kuormittuu tuollaisesta savantin muistitilan jatkuvasta kuluttamisesta, ja siksi niillä ei sitten valtavasti muuta pystykään tekemään.

Ja näitä savantteja tiedettiin olevan elossa maapallolla alle 10 kpl. Kaikilla erilaiset taidot, erilaiset poikkeamat. Eli yksi näistä osasi toimia kuvatulla tavalla.

13

Valokuvamuisti tarkoittaa erittäin tarkkaa näkömuistia. Muunlaisiakin muisteja on, esim. kuulomuisti.

Pojallani, jolla on aspergerin syndrooma, on autismikirjoon tyypillisesti erittäin tarkka näkömuisti. Hän muistaa yksityiskohdittain asioita hyvinkin pitkiä aikoja. Erityisesti asioiden sijainnin ja määrän.

Kutsuuko sitä valokuvamuistiksi tai ei, se on taas puhekielen konventio. Valokuvamuisti EI ole mikään lääketieteellinen, eksakti määrite (tämä ylimieliselle paskalle nro 7).

Jossain elokuvassa joku valokuvamuistinen luki puhelinluetteloa ja muisti sen sivuja ulkoa.

[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 13:51"]Lisbeth Salanderilla tais olla valokuvamuisti ja se muisti jonkun kertaalleen lukemansa sivun ulkoa sanasta sanaan.
[/quote]

Oi kyllä on :)

Muistan kun olin lukion ekalla ja oli koe.

Katsoin mielessäni kirjan sivua ja näin mitä siellä luki.

Oli helppoa.

Samoin muistan puhelinnumerot vuosikymmenten takaa ja sen minkälaiselle paperille ne oli kirjoitettu.