Pakkoajatuksia?
Onko tällaiset jotain pakkoajatuksia vai mitä ja tuleeko teille ikinä tällaisia... Siis esim. jossain mukavassa tilanteessa tulee ajatus, että mitä jos nyt tekisinkin näin (jotain kamalaa), ikinä en tekisi,mutta että sellainen ajatus edes tulee mieleen. En tiedä, ymmärrättekö, ehkä ne, joilla on vastaavaa, ymmärtävät. Olen huomannut/kuullut, että suvussamme on tällaista taipumusta muillakin. Ei näitä ajatuksia ole kuin ajoittain, eivätkä ne häiritse kuin harvoin, mietin vaan, että onko nämä siis ns. pakkoajatuksia vai mitä?
Kommentit (12)
Mulle tulee aina välillä esim. autoillessa ajatus, että nyt jos ajaisin täysiä tota päin tai toikin vois tuolta mutkasta kurvata suoraan eteen. Lisäksi kaikista hulluin ja noloin ajatus mikä mulle tulee ehkä 2-3 kertaa viikossa on se, että miltäköhän tuntuisi ampua itseä käsiaseella päähän tai pitää asetta ohimolla. En tiedä, mistä ajatus tulee. Muuten olen ns. normaali työssäkäyvä perheenäiti....
Minäkin olen tavallinen työssäkäyvä perheenäiti, akateemisesti koulutettu, vaikka ei sillä ole tässä asiassa merkitystä. Eipä vaan kukaan uskoisi mitä mieleeni joskus juolahtaa...
ap
Eiköhän tuollaiset ajatukset ovat ihan "normaaleja", kaikilla on sellaisia ajoittain. Ikään kuin testataan omaa mielenterveyttään ja järkevyyttään. Pakkoajatus on sellainnen, jota ajattelee jatkuvasti ja joka häiritsee elämää.
Sillon ku annat vaan itses aatella niin ei häiritse. Ajatuksia tulee ja menee ja kaikki ajatukset on sallittuja. En tiiä sitten onko joku poikkeava mut jos takertuu outoihin ajatuksiin niin niistä tulee "mörköjä" juu nou :)
ap: kerro vaan minkälaisia?
Muistan joskus jostain lukeneeni jutun, jossa jonkun fiksu kaveri totesi: "kun sanot ikävät asiat ääneen, se tarkoittaa sitä että ne eivät koskaan toteudu" Välillä tulee lasten kanssa mieleen, että voi kun noi saisi kerralla hiljaiseksi.
7, Vähän tuollaisia mihin viittasit... Lapset ja muu suku maailman tärkeimpiä ja rakkaimpia ja sitten tulee ajatus, että mitä jos nyt sekoaisin ja tekisin... no enpä viitsi edes kirjoittaa. Ihan ällöä, että sellaisia edes tulee mieleen (onneksi harvoin kuitenkin). Kun oikeasti olisi valmis tekemään kaikkensa puolustaakseen ja suojellakseen rakkaitaan..
ap
Mulla oli paljon pakkoajatuksia kun aloin sairastua masennukseen. Kaikenlaisia hirveitä asioita mitä pelkäsin että tapahtuu vauvalle, esim jos joku kiduttaisi sitä, tai kiduttaisi minua niin että joutuisin katsomaan kun se nääntyy nälkään yms hirveää. Samoin tuli noita päähänpinttymiä tai ajatuksia tarjolle, että voisit aivan helposti tappaa itsesi ajamalla tosta noin päin tota rekkaa tai siltaa tms. Ehkä jotkut tekevät itsemurhan sellaisten ajatusten vallassa, jos niille antaa periksi.
9, helpottiko ajatukset, kun masennus helpotti? (Tai siis jos se on helpottanut) Millaista hoitoa sait masennukseen ja auttoiko se pakkoajatuksiin? Olisin kiitollinen, jos vastaisit, mietin myös tuota masennusasiaa ja sen yhteyttä ajatuksiin.
ap
Kyllä ne helpotti, ei mulla sellaisia enää ole. Masennustani hoidettiin nelisen vuotta lääkkeillä ja pari vuotta psykoterapialla. Olen herkkä ihminen enkä tule selviämään elämästä ilman masentuneita hetkiä edelleenkään, mutta mä tunnistan koska alkaa alamäki ja osaan suhtautua ja auttaa jossain määrin itseäni. Tunnistan "vanhan ystävän" joka on oikeastaan merkki uupumisesta ja liian kovilla olemisesta. Yritän oppia siihen että silloin haen helpotusta. Perheellämme on ollut kova tie viime vuosina ja masennus on liittynyt uupumiseen ja elämää järisyttäviin muutoksiin. Noiden pakkoajatusten viesti voi olla joku sellainen, että tarvitset jotain apua.
Kiitos vastauksesta. Hyvä että olet hoitanut itseäsi ja saanut eväitä jatkoon. Saattaa minulla olla vähän alakuloa ja ahdistusta nykyään, mutta siihen on tietyt syyt, jotka tiedostan.
ap
Ihan normaaleja, niistä ei vain puhuta, kun ihmiset pelkäävät olevansa pöpejä niitä ajatellessaan. Kaikilla ihmisillä on noita ja ne ovat luonteeltaan juuri väkivaltaisia tai seksuaalisia tai muuten "outoja", mutta jos henkilöllä ei ole aikomustakaan toteuttaa niitä ja ne jäävät vain ajatuksen tasolle, niin ei hätiä. Jos alkavat kuitenkin häiritsemään, niin niistä voi käydä juttelemassa lääkärin kanssa, josta sitten ohjataan eteen päin tarvittaessa.
Mulle tulee aina välillä esim. autoillessa ajatus, että nyt jos ajaisin täysiä tota päin tai toikin vois tuolta mutkasta kurvata suoraan eteen. Lisäksi kaikista hulluin ja noloin ajatus mikä mulle tulee ehkä 2-3 kertaa viikossa on se, että miltäköhän tuntuisi ampua itseä käsiaseella päähän tai pitää asetta ohimolla. En tiedä, mistä ajatus tulee. Muuten olen ns. normaali työssäkäyvä perheenäiti....