En kyllä yhtään ihmettele kun naisia ei ns. miesten aloilta löydy
Aloitin viikko sitten ammastartin kautta opiskelun raksapuolella (tai tämä alku on ns. tutustumista alaan ja myöhemmin sitten alkaa vasta varsinaiset ammatilliset opinnot eli tällä hetkellä pääpaino on puupuolessa).
Ilmaisin heti alkujaan jo mielenkiintoni kirvesmies -tai pintakäsittelypuolelle. Nämä noteerattiin ja minua ollaan koko ajan tunkemassa laitoshuoltajaopiskeluihin. Olen viikon aikana ilmaissut ainakin kymmenen kertaa, etten ole todellakaan menossa kyseistä alaa opiskelemaan ja piste. Tänään opettaja tokaisi, että sulkee korvansa moisilta puheilta.
Okei, tuon voisin vielä sulattaa mutta en sitä, että en ole koko viikon aikana päässyt kokeilemaan esim. erilaisia koneita. Miehet (olen ainoa nainen koko ryhmässä) ovat joka ainoa päässeet oikeasti tekemään jotakin. Minä olen vain joku pikku apulainen heille. Tänään (ilmeisesti suuresta armosta) pääsin jopa hiomakoneeseen käsiksi.
Kaiken perusteella voin vain päätellä, että ainakaan opettajien mielestä nainen ei kuulu "miehiselle" alalle vaan siivoamaan esim. sairaaloita.
Pääni aion kuitenkin pitää siinä, että laitoshuoltajapuolelle en mene. Siinäpä äijät nikottelevat ja sietävät minua kunnes minulla on ammattitutkinto kädessä.
Kommentit (66)
[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 19:43"]
Olen konetekniikan amk-inssi ja ikinä missään en onneksi moiseen ole törmännyt.[/quote]
Tämä on jännä juttu, mutta minun mieheni ja hänen siskonsa ovat molemmat konetekniikan inssejä. Tekevät aika erilaista työtä, mutta käly ei ole kohdannut mitään huonoa kohtelua, eikä mieheni mitään vähättelyä vanhemmilta insseiltä.
Sitten minun siskoni taas on pintakäsittely-puolella ja saa jatkuvasti niskaansa jotain kakkaa joltakin. Itse olen ollut vartiointialalla opiskelujen ohella töissä, mutta ainoat tytöttelijät olivat asiakkaita, ei työkavereita.
Olen myös seurannut viereisen rivariyhtiön tämän kesäistä julkisivuremonttia, jossa uusitaan pintalaudoitus ja katot. Tällä raksalla on töissä neljä nuorta naista, enkä ole yhdenkään nähnyt vielä käyttävän naulapyssyä tai olevan katolla sitä laittamassa. Ovat kantamassa lautoja ja ojentamassa kai jotain nauloja. Monesti olen nähnyt heidän seisoskelevan kädet taskussa työmaakopin luona. Harmittaa heidän puolesta.
Ap taas.
Tuollaista se meilläkin koulussa on. Muut tekevät oikeasti jotakin, minä annan lautoja tms.
Meilläkään tosiaan ole mitään fyysisesti rasittavia hommia. Samoja hommia olen tehnyt mökilläkin (sirkkeli, naulapyssy jne.). Kait minä perhana yhden kenkätelineen jaksan tehdä....
Kuten sanoin, tiedostan kyllä kirvesmiehen työn raskauden ja siksi luultavasti pyrin pintakäsittelyyn, joka toki sekin on fyysisesti raskasta mutta kuitenkin helpompaa kuin kirvesmiehen työ.
Ja ei, minä en todellakaan ylenkatso niitä naisia jotka työskentelevät naisvaltaisilla aloilla. Minä nyt vain satun pitämään sellaisista töistä, jotka mielletään "miesten hommiksi".
Näin on eikä nämä naisten tytöttelyt sen kummempia ole vaikka jostain kumman syytä vain ne nousevat uudestaan ja uudestaan esille. Joka asiasat kun voi halutessaan nalkuttaa.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 22:25"]
ME aikuisopikseluryhmässä kutsuttiin luokan miehiä yhtenäisenä ryhmänä pojiksi. Iät 27-50.
[/quote]
No minä olen nainen erittäin miesvaltaisella alalla, ohjelmoinnissa. Valitettavasti, lukemattomista 20 vuoden työurani aikana antamistani näytöistä huolimatta, minua vieläkin pidetään lähinnä "poikien" avustajana ja kahvinkeittäjänä. OIkeita projekteja saan vain, jos ketään MIESPUOLISTA ei ole vapaana... Vituttaa kyllä.
Uskon, ettäjoissain paikoissa voi olla kyllä todella asenteellista menoa. Olin taannoin apteekissa, jossa oli remontti meneillään ja parikymppinen tyttö oli laitettu suojaamaan listoja ennen maalaamista. Hän avasi ison teippipaketin ja valmisteli työtään kun keski-ikäinen raksaäijä tuli siihen virnuilemaan ylimielisesti ja kysyi, mitä hittoa tyttö oikein tekee. Tyttö vastasi, että näin häntä oli koulussa opetettu tekemään, jolloin äijä katsoi paikalle tullutta nuorta raksamiestä sanoen, vinoillen tästä työtavasta ja nuorempi mies tietysti kommentoi jotain nokkelaa siihen perään. Tyttö näytti tosi orvolta siinä tilanteessa ja mulle tuli paha mieli kun siinä vieressä kaikki asiakkaatkin kuulivat tilanteen. Olisi tehnyt mieli tsempata tyttöä jotenkin, mutta koin jotenkin, etten kuulu tilanteeseen.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2013 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 19:43"]
Olen konetekniikan amk-inssi ja ikinä missään en onneksi moiseen ole törmännyt.[/quote]
Tämä on jännä juttu, mutta minun mieheni ja hänen siskonsa ovat molemmat konetekniikan inssejä. Tekevät aika erilaista työtä, mutta käly ei ole kohdannut mitään huonoa kohtelua, eikä mieheni mitään vähättelyä vanhemmilta insseiltä.
Sitten minun siskoni taas on pintakäsittely-puolella ja saa jatkuvasti niskaansa jotain kakkaa joltakin. Itse olen ollut vartiointialalla opiskelujen ohella töissä, mutta ainoat tytöttelijät olivat asiakkaita, ei työkavereita.
Olen myös seurannut viereisen rivariyhtiön tämän kesäistä julkisivuremonttia, jossa uusitaan pintalaudoitus ja katot. Tällä raksalla on töissä neljä nuorta naista, enkä ole yhdenkään nähnyt vielä käyttävän naulapyssyä tai olevan katolla sitä laittamassa. Ovat kantamassa lautoja ja ojentamassa kai jotain nauloja. Monesti olen nähnyt heidän seisoskelevan kädet taskussa työmaakopin luona. Harmittaa heidän puolesta.
[/quot
Oikeasti, joitakin ihmisiä ei voi laittaa tekemään. Itse laitoin harjoittelijan kauhulla, tekemään itsenäisesti töitä (valitti useasti "tämähän on miesten työtä, en ole kerennyt punttisalille..." haloo). Raksan tytöt kyllä tarttuvat itse siihen naulapyssyyn (monet eivät uskalla) tai käyvät pomon pakeilla, jos syrjimistä on ilmassa! Varsinkin, jos saavat palkkaa, itse en olisi jäänyt katselemaan, kun pojat naulaa!
[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 17:29"]
Aloitin viikko sitten ammastartin kautta opiskelun raksapuolella (tai tämä alku on ns. tutustumista alaan ja myöhemmin sitten alkaa vasta varsinaiset ammatilliset opinnot eli tällä hetkellä pääpaino on puupuolessa).
Ilmaisin heti alkujaan jo mielenkiintoni kirvesmies -tai pintakäsittelypuolelle. Nämä noteerattiin ja minua ollaan koko ajan tunkemassa laitoshuoltajaopiskeluihin. Olen viikon aikana ilmaissut ainakin kymmenen kertaa, etten ole todellakaan menossa kyseistä alaa opiskelemaan ja piste. Tänään opettaja tokaisi, että sulkee korvansa moisilta puheilta.
Okei, tuon voisin vielä sulattaa mutta en sitä, että en ole koko viikon aikana päässyt kokeilemaan esim. erilaisia koneita. Miehet (olen ainoa nainen koko ryhmässä) ovat joka ainoa päässeet oikeasti tekemään jotakin. Minä olen vain joku pikku apulainen heille. Tänään (ilmeisesti suuresta armosta) pääsin jopa hiomakoneeseen käsiksi.
Kaiken perusteella voin vain päätellä, että ainakaan opettajien mielestä nainen ei kuulu "miehiselle" alalle vaan siivoamaan esim. sairaaloita.
Pääni aion kuitenkin pitää siinä, että laitoshuoltajapuolelle en mene. Siinäpä äijät nikottelevat ja sietävät minua kunnes minulla on ammattitutkinto kädessä.
[/quote]
Wau, niin sanasta sanaan sama kokemus kuin minulla että tuijotan tekstiäsi ihan jähmettyneenä hämmästyksestä. Onko kokemani sittenkin yleisempää kuin minulle yritettiin vakuuttaa, kun puutuin asiaan viranomaistietä! Asia jonka vielä lisäisin tähän: seksistiset kommentit rintoihin liittyen työasuja valittaessa. Niihin sopeuduin. Kommentoijina opettajamiehet joiden ikä 40 ja yli. Minulla ikää oli 21. Olen 176 cm pitkä ja roteva, urheilullinen, armeijan käynyt nainen. Olen ollut monia miespuolisia opiskelijakavereitani isompi JA lahjakkaampi, kuten työnantajani lopulta, onneksi, sai todeta.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 00:07"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 17:29"]
Aloitin viikko sitten ammastartin kautta opiskelun raksapuolella (tai tämä alku on ns. tutustumista alaan ja myöhemmin sitten alkaa vasta varsinaiset ammatilliset opinnot eli tällä hetkellä pääpaino on puupuolessa).
Ilmaisin heti alkujaan jo mielenkiintoni kirvesmies -tai pintakäsittelypuolelle. Nämä noteerattiin ja minua ollaan koko ajan tunkemassa laitoshuoltajaopiskeluihin. Olen viikon aikana ilmaissut ainakin kymmenen kertaa, etten ole todellakaan menossa kyseistä alaa opiskelemaan ja piste. Tänään opettaja tokaisi, että sulkee korvansa moisilta puheilta.
Okei, tuon voisin vielä sulattaa mutta en sitä, että en ole koko viikon aikana päässyt kokeilemaan esim. erilaisia koneita. Miehet (olen ainoa nainen koko ryhmässä) ovat joka ainoa päässeet oikeasti tekemään jotakin. Minä olen vain joku pikku apulainen heille. Tänään (ilmeisesti suuresta armosta) pääsin jopa hiomakoneeseen käsiksi.
Kaiken perusteella voin vain päätellä, että ainakaan opettajien mielestä nainen ei kuulu "miehiselle" alalle vaan siivoamaan esim. sairaaloita.
Pääni aion kuitenkin pitää siinä, että laitoshuoltajapuolelle en mene. Siinäpä äijät nikottelevat ja sietävät minua kunnes minulla on ammattitutkinto kädessä.
[/quote]
Wau, niin sanasta sanaan sama kokemus kuin minulla että tuijotan tekstiäsi ihan jähmettyneenä hämmästyksestä. Onko kokemani sittenkin yleisempää kuin minulle yritettiin vakuuttaa, kun puutuin asiaan viranomaistietä! Asia jonka vielä lisäisin tähän: seksistiset kommentit rintoihin liittyen työasuja valittaessa. Niihin sopeuduin. Kommentoijina opettajamiehet joiden ikä 40 ja yli. Minulla ikää oli 21. Olen 176 cm pitkä ja roteva, urheilullinen, armeijan käynyt nainen. Olen ollut monia miespuolisia opiskelijakavereitani isompi JA lahjakkaampi, kuten työnantajani lopulta, onneksi, sai todeta.
[/quote]
Saattaa hyvin olla, että tämä on yleisempää kuin kuvitellaan. Ehkä naiset sitten vain pysyvät hiljaa koska eivät halua sitä inisijän mainetta. Minulla on suurin osa kavereistakin miehiä joten miesten "maailma" ei ole tuntematon minulle. Kestän härskiä huumoria (heh, osallistun siihen itsekin) ja ns. äijämäiset jutut noin muutoinkin. Mutta nyt ollaan koulussa jossa minun pitäisi olla tasavertainen muiden kanssa ts. saada sama koulutus kuin muidenkin. Miten se onnistuu jos oletuksena on opettajien taholta se, etten ilmeisesti kestä minkään sortin fyysistä hommaa (edes sen naulapyssyn käyttöä)?
Noin muutoin mitään sekstisiä juttuja ei ole tullut ilmi. Haalareiden löytyminen tuotti kyllä isoja ongelmia koska olen ilmeisesti pienimmän kokoisia opiskelijoita (pituutta 169 senttiä ja painoa ihan normaalin verran). Toistaiseksi joudun tyytymään liian isoihin mutta onneksi puntteja saa taitettua ja väljyys on vain plussaa.
Kyllä mielessä on käväissyt puuttuminen asiaan ylemmän tahon kautta. Olen muutoinkin vähän arka ja ujo uusissa tilanteissa mutta kerrankin olen kyllä saanut suuni auki. Kun koulua on käyty vasta vähän aikaan niin jotenkin sitä ajattelee että tilanne muuttuu. Nyt alkaa olla epäillys siitä, että tuskin. Vaikka lähtisin pintakäsittelypuolelle, niin asenteet saattavat seurata sinnekin asti.
Muuten, jostakin syystä kaikki naiset (viime vuosina), jotka ovat aloittaneet tuossa yksikössä ovat siirtyneet laitoshuoltajakoulutukseen yhtä lukuun ottamatta. Sattumaa, ehkä.
[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 00:25"]
[quote author="Vierailija" time="14.09.2013 klo 00:07"]
[quote author="Vierailija" time="10.09.2013 klo 17:29"]
Aloitin viikko sitten ammastartin kautta opiskelun raksapuolella (tai tämä alku on ns. tutustumista alaan ja myöhemmin sitten alkaa vasta varsinaiset ammatilliset opinnot eli tällä hetkellä pääpaino on puupuolessa).
Ilmaisin heti alkujaan jo mielenkiintoni kirvesmies -tai pintakäsittelypuolelle. Nämä noteerattiin ja minua ollaan koko ajan tunkemassa laitoshuoltajaopiskeluihin. Olen viikon aikana ilmaissut ainakin kymmenen kertaa, etten ole todellakaan menossa kyseistä alaa opiskelemaan ja piste. Tänään opettaja tokaisi, että sulkee korvansa moisilta puheilta.
Okei, tuon voisin vielä sulattaa mutta en sitä, että en ole koko viikon aikana päässyt kokeilemaan esim. erilaisia koneita. Miehet (olen ainoa nainen koko ryhmässä) ovat joka ainoa päässeet oikeasti tekemään jotakin. Minä olen vain joku pikku apulainen heille. Tänään (ilmeisesti suuresta armosta) pääsin jopa hiomakoneeseen käsiksi.
Kaiken perusteella voin vain päätellä, että ainakaan opettajien mielestä nainen ei kuulu "miehiselle" alalle vaan siivoamaan esim. sairaaloita.
Pääni aion kuitenkin pitää siinä, että laitoshuoltajapuolelle en mene. Siinäpä äijät nikottelevat ja sietävät minua kunnes minulla on ammattitutkinto kädessä.
[/quote]
Wau, niin sanasta sanaan sama kokemus kuin minulla että tuijotan tekstiäsi ihan jähmettyneenä hämmästyksestä. Onko kokemani sittenkin yleisempää kuin minulle yritettiin vakuuttaa, kun puutuin asiaan viranomaistietä! Asia jonka vielä lisäisin tähän: seksistiset kommentit rintoihin liittyen työasuja valittaessa. Niihin sopeuduin. Kommentoijina opettajamiehet joiden ikä 40 ja yli. Minulla ikää oli 21. Olen 176 cm pitkä ja roteva, urheilullinen, armeijan käynyt nainen. Olen ollut monia miespuolisia opiskelijakavereitani isompi JA lahjakkaampi, kuten työnantajani lopulta, onneksi, sai todeta.
[/quote]
Saattaa hyvin olla, että tämä on yleisempää kuin kuvitellaan. Ehkä naiset sitten vain pysyvät hiljaa koska eivät halua sitä inisijän mainetta. Minulla on suurin osa kavereistakin miehiä joten miesten "maailma" ei ole tuntematon minulle. Kestän härskiä huumoria (heh, osallistun siihen itsekin) ja ns. äijämäiset jutut noin muutoinkin. Mutta nyt ollaan koulussa jossa minun pitäisi olla tasavertainen muiden kanssa ts. saada sama koulutus kuin muidenkin. Miten se onnistuu jos oletuksena on opettajien taholta se, etten ilmeisesti kestä minkään sortin fyysistä hommaa (edes sen naulapyssyn käyttöä)?
Noin muutoin mitään sekstisiä juttuja ei ole tullut ilmi. Haalareiden löytyminen tuotti kyllä isoja ongelmia koska olen ilmeisesti pienimmän kokoisia opiskelijoita (pituutta 169 senttiä ja painoa ihan normaalin verran). Toistaiseksi joudun tyytymään liian isoihin mutta onneksi puntteja saa taitettua ja väljyys on vain plussaa.
Kyllä mielessä on käväissyt puuttuminen asiaan ylemmän tahon kautta. Olen muutoinkin vähän arka ja ujo uusissa tilanteissa mutta kerrankin olen kyllä saanut suuni auki. Kun koulua on käyty vasta vähän aikaan niin jotenkin sitä ajattelee että tilanne muuttuu. Nyt alkaa olla epäillys siitä, että tuskin. Vaikka lähtisin pintakäsittelypuolelle, niin asenteet saattavat seurata sinnekin asti.
Muuten, jostakin syystä kaikki naiset (viime vuosina), jotka ovat aloittaneet tuossa yksikössä ovat siirtyneet laitoshuoltajakoulutukseen yhtä lukuun ottamatta. Sattumaa, ehkä.
[/quote]
Itse ompelin aluksi haalarin selkään "vekin". Ettei haaraosa roiku pohkeessa. Nykyisin ompelevat työpaikan puolesta.
Olen nainen ja rakentanut itselleni jonkin verran ihan omin käsin. Kyllähän se vain niin on, että nainen on useimmiten fyysisesti heikko mieheen verrattuna ja se hidastaa melkoisesti työntekoa raskaammissa rakennustöissä.
Itse olen nainen miesvaltaisella alalla. Minulla on viime viikot ollut harjoittelija mukana töissä. Hänestä ei ole käytännön töihin. Varmasti todella fiksu suunnittelu tms. työssä. Sattuu olemaan nainen. Sukupuolesta tuskin välitetään, kunhan edes osoittaa kykynsä kyseiseen työhön. Nyt en ota kantaa ap:n "työpaikan" tilanteeseen, voihan siellä olla joku asennevammarane...
[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 22:03"]
Itse olen nainen miesvaltaisella alalla. Minulla on viime viikot ollut harjoittelija mukana töissä. Hänestä ei ole käytännön töihin. Varmasti todella fiksu suunnittelu tms. työssä. Sattuu olemaan nainen. Sukupuolesta tuskin välitetään, kunhan edes osoittaa kykynsä kyseiseen työhön. Nyt en ota kantaa ap:n "työpaikan" tilanteeseen, voihan siellä olla joku asennevammarane...
[/quote]
Minäkin oiln ja olen täysin urpo käytännön töissä, mutta piti niitäkin käydä harjoitteluaikana katsomassa, että tajusi, missä mennään. Mulla vaan hommat toimii paremmin pöydän ääressä. Helpompi on neuvoa asentajalle mitä ja mihin kuin tehdä itse. T. suunnittelijainsinöörinainen
Eiköhän tuo ole aikamoisesti naisesta kiinni, siskoni on ollut 30v miesvaltaisella alalla töissä, eikä koskaan ole kertonut tulleensa naiseutensa vuoksi kaltoinkohdelluksi, tytöttelyä lukuunottamatta, mutta poika se on nuori mieskin.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 22:10"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 22:03"]
Itse olen nainen miesvaltaisella alalla. Minulla on viime viikot ollut harjoittelija mukana töissä. Hänestä ei ole käytännön töihin. Varmasti todella fiksu suunnittelu tms. työssä. Sattuu olemaan nainen. Sukupuolesta tuskin välitetään, kunhan edes osoittaa kykynsä kyseiseen työhön. Nyt en ota kantaa ap:n "työpaikan" tilanteeseen, voihan siellä olla joku asennevammarane...
[/quote]
Minäkin oiln ja olen täysin urpo käytännön töissä, mutta piti niitäkin käydä harjoitteluaikana katsomassa, että tajusi, missä mennään. Mulla vaan hommat toimii paremmin pöydän ääressä. Helpompi on neuvoa asentajalle mitä ja mihin kuin tehdä itse. T. suunnittelijainsinöörinainen
[/quot
Työkavereilleni jo kommentoinkin, että insinöörinä tämä harjoittelija pärjää...
[quote author="Vierailija" time="11.09.2013 klo 22:14"]
Eiköhän tuo ole aikamoisesti naisesta kiinni, siskoni on ollut 30v miesvaltaisella alalla töissä, eikä koskaan ole kertonut tulleensa naiseutensa vuoksi kaltoinkohdelluksi, tytöttelyä lukuunottamatta, mutta poika se on nuori mieskin.
[/quote]
ME aikuisopikseluryhmässä kutsuttiin luokan miehiä yhtenäisenä ryhmänä pojiksi. Iät 27-50.
Sitten se vasta alkaa, kun pääset työelämään.
Sinulla on oikeus saada samantasoinen opetus kuin muilla samalla kurssilla olevilla. Kerro tämä opettajallesi ja vaadi päästä kokeilemaan koneita ja laitteita siinä missä miehetkin. Tsemppiä. Sen verran vielä, että itse edustan todella perinteistä naisalaa ja opiskeluaikana pari miestä saivat erityisen hyvää kohtelua. Ei oo oikein!
Tsemppiä! En ole ollut ihan samanlaisessa tilanteessa, mutta amiksessa olin autopuolella enkä ensimmäiseen puoleen vuoteen meinannut saada kosketusta ja opetusta asioihin samalla lailla kuin pojat. Opettajat ilmeisesti olettivat mun lopettavan ja vaihtavan hoitsupuolelle...
Nyt olen autoasentaja ja aluksi valitettavasti sain työpaikalla osakseni tytöttelyä. Siinä vaiheessa kun kaikille oli selvää että sukupuolesta huolimatta osaan asiat, muuttui ääni kellossa.
Älä anna kenenkään lannistaa, tsemiä valitsemallasi tiellä!
Ne vaan testaa sua :) itse olen valmistunut autoasentajaksi tässä vähän aikaa sitten ja samaa kohtelua sain aluksi itsekkin, varsinkin kun pienikokoinen, hento, vaalea ja ihan nätti olen.
Muuttui asenteet kun huomasivat että en minä apua tartte, teen paremmin hommani kuin monet miehet ja kysyn kyllä jos tarvitsen apua.
Tsemppiä, se on hieno tunne ku ne ukot alkaa vihdoin arvostaa sua!
90-luvulla olin opiskeluaikana telakalla töissä. Siinä kyllä kehittyi ruista ranteeseen. Tärkeää on osata olla nostamatta selällä. Siellä oli monia puoli-invalidimiehiä jotka eivät tätä olleet sisäistäneet.
Tärkeää on vain mennä ja tehdä, vaikka välillä ahdistaisi huomattavastikin. Tekeminen kuitenkin poistaa ahdistusta ja homma sujuu.
Olen oppinut näkemään äkkiä sellaisen miehisen läpätyksen ja testaamisen läpi. Paksu nahka on kuitenkin ihan hyvä varuste.