Lue keskustelun säännöt.
Te jotka tiedätte miten yliopistokoulutus toimii avoimen kautta, voitteko auttaa vähän?
23.08.2020 |
Minä en ole käynyt lukiota, mutta kiinnostaa opiskella avoimessa.
Haluaisin opiskella työ- ja organisaatiopsykologian ja sosiaalipsykologian.
Olen ymmärtänyt että jos haluaa tutkinnon suorittaa pitää olla yksi pääaine ja kaksi sivuainetta, ja tuo työ-ja organisaatiopsykologia on vain sivuaine, mutta sosiaalipsykologia on sellainen joka käy myös pääaineeksi?
Jos se on pääaine niin miksi siinä sitten valmistuu, yhteiskuntatieteiden maisteriksi, sosiaalipsykologian maisteriksi vai yhteiskuntatutkimuksen maisteriksi?
Voiko nuo pääaine ja sivuaineet kaikki olla eri aloilta vai pitääkö ne olla kaikki samaa esim. psykologiaa tai tuota yhteiskuntatiedettä? Vai voiko kaikki olla jotain eri, eli tuohon kolmanneksi jos luen vaikka aikuiskasvatustiedettä?
Miten ne sivuaineet vaikuttaa siihen että jos olet nyt sitten jonkun alan maisteri, eli sen pääaineen, niin onko niillä sivuaineilla sitten oikein missään mitään merkitystä?
Millä perusteella sivuaineet pitäisi valita? Minä olen ajatellut vaan sitä että mikä on se mun päämäärä mihin haluan töihin ja että mitkä vaikuttaa siihen liittyvältä ja kiinnostavalta aiheelta.
Tuo maisterijuttukin on mulle vähän epäselvä, että valmistutaanko siinä ensin joksikin muuksi, kandidaatiksi? Ja sitten opiskellaan vielä pari vuotta maisteriksi?
Kommentit (27)
Avoimen kautta on melko vaikea päästä yliopistoon. Se toimii pikemminkin paikkana, missä voi päivittää tai laajentaa tietämystään. Yliopistot tekevät tiukan eron avoimen ja tutkintoon johtavan opiskelun välillä. Nuo mainitsemasi jutut ovat niiden heiniä, joilla on tutkinto-oikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tarkoitus olla ilkeä mutta yliopisto-opinnot vaativat myös oma-aloitteellisuutta ja tiedonhakutaitoja. Psykologiaa opiskelevat valmistut yleensä Filosofian Maistereiksi eli FM. Avoimen kautta ei voi valmistua, koska siihen tarvitsee tutkinto-oikeuden. Avoimen kautta voit tehdä kuitenkin ns. ennakkoon kursseja, jotka saat sitten mahdollisesti opiskelupaikan saadessasi hyväksiluettua tutkintoon.
Tai nykyään on myös avoimen väylä eli voit koittaa avoimen opinnoilla saada paikka yliopistosta mutta tämä on psykologian kohdalla käsittääkseni erittäin hankalaa. Luin juuri eräästä opiskelijasta, joka ei ollut vitosen keskiarvollakaan tainnut päästä sisään, koska näitä vitosen keskiarvon hakijoita oli useampi.
Yliopistossa opiskellaan ensin kandiksi, jonka jälkeen seuraa maisteriopinnot. MIelestäni jos haluat opiskelemaan, niin keskity olennaiseen. Ei sun kannata vielä pohtia mitään sivuaineita tai muita, ainakaan sen syvemmin. Keskity hakukriteereihin ja siihen miten pääsisit sisään, mikä keino olisi sulle paras, avoimen väylä, valintakoe, todistusvalinta (?) tms. Tsemppiä mitä päätätkin tehdä!
Avoimessa yliopistossa et voi suorittaa mitään tutkintoa, mutta suorittamiesi avoimen yliopiston opintojen perusteella voit mahdollisesti hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon.
Se, millaisista opinnoista tutkinto koostuu, on yliopisto- ja pääainekohtaista. Eri yliopistoissa on tarjolla erilaisia pää- ja sivuainevaihtoehtoja, ja riippuu pitkälti yliopistosta ja pääaineesi tutkintorakenteesta, mitä voit opiskella sivuaineina.
Jos tavoitteena on tutkinto, kannattaa tosiaan lukea vaikka ihan yliopistojen nettisivuja ennemmin kuin pelkkää avoimen yliopiston kurssitarjontaa.
Avoimen kautta ei voi lukea tutkintoa, vaan maksimissaan osia kokonaisuudesta. Voit esim. lukea (ainekohtaisista vaatimuksista ja tarjonnasta riippuen) 60 op tiettyä pääainetta eli käytännössä yhden vuoden opinnot. Näiden päälle voit lukea sivuaineen (tai useamman), joista yleensä yksi on laajuudeltaan 25 op. Näiden pohjalta haetaan sitten kevään haussa tutkinto-opiskelijaksi, jonka kautta suoritetaan ensin kanditutkinto ja sen jälkeen maisteritutkinto.
Voit olla yhteydessä kiinnostamasi oppiaineen opintoneuvojaan tai -ohjaajaan, yliopiston hakuneuvontaan tai mielenkiintoisen oppiaineen avoimen yliopiston vastuuhenkilöihin ja pyytää näiltä neuvoja, miten sinun kannattaa opintosi suunnitella.
Avoimesta yliopistosta ei saa tutkintoja. Siellä suoritettuja opintoja voidaan kuitenkin hyväksilukea, jos suorittaa myöhemmin varsinaiset tutkinto-opinnot yliopistossa (eli samoja opintojaksoja ei tarvitse suorittaa enää uudestaan - opintosuoritukset kuitenkin vanhenevat, eli vuosikausia niitä ei voi "jemmata"). Joitain aineita voi päästä opiskelemaan yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi ns. avoimen väylää (riittävästi suoritettuja opintoja riittävän hyvin arvosanoin) pitkin (eli silloin ei tarvitse mennä pääsykokeisiin). Epäilen, että psykologia on niin suosittu aine, että sieltä ei ole mahdollista saada opiskelupaikkaa avoimen väylän kautta - joskin muistelen lukeneeni, että jossain yliopistossa avoimen kautta voi päästä opiskelemaan psykologiaa, mutta silloin valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi (tms.), eli ei psykologian maisteriksi, mikä vaikuttaa siihen, millaisissa tehtävissä voi valmistumisen jälkeen työskennellä.
Eri yliopistoilla ja tiedekunnilla on erilaisia määräyksiä tutkintoihin soveltuvien sivuaineiden suhteen, mutta pääsääntöisesti sivuaineet voi valita melko vapaasti. Sivuaineilla ei useinkaan ole "virallista" merkitystä, mutta toki niiden kautta voi omaa osaamistaan suunnata.
Jos hakeutuu normaalisti pääsykokeiden kautta yliopistoon (ei siis avoimeen yliopistoon), niin ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto (ohjeaika 3 vuotta) ja sitten maisterin tutkinto (2 vuotta). Pelkän kandinkin voi suorittaa, mutta se on sitten alempi korkeakoulututkinto. Käytännössä mitään kummallista ei opinnoissa tuossa "vaihdossa" tapahdu. Kandiin kuuluu proseminaaritutkinto, maisteriin pro gradu (tutkintoihin kuuluvat tieteelliset opinnäytetyöt). Jossain tapauksissa (jos on esim. suorittanut jo alemman korkeakoulututkinnon AMK:ssa) voi hakea opiskelemaan suoraan vain maisterin tutkinnon.
Monet käytännöt, säännöt, nimitykset ym. vaihtelevat tiedekunnittain, mutta tässä nyt jotain melko yleispätevää.
Kannattaa ottaa yhteyttä avoimen yliopiston opintosihteeriin, hän osaa varmasti neuvoa. Toki netistäkin löytyy eri yliopistojen sivuilta paljon tietoa sekä tutkinto-opiskelusta että avoimen yliopiston opinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykologian opintoihin kuuluu sitten isona osana tilastomenetelmien opiskelu, eli lukion matematiikasta kannattaa opiskella ennen pääsykokeita ainakin todennäköisyyslaskentaa.
Ja kielet: jos sulla on peruskoulun englanti vaan taustana, voi oppikirjojen lukeminen olla vaikeaa. Olivat sospsykassa englanniksi lähes kaikki jo 90-luvulla, tuskin on suurta muutosta siihen tullut viime vuosina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja kielet: jos sulla on peruskoulun englanti vaan taustana, voi oppikirjojen lukeminen olla vaikeaa. Olivat sospsykassa englanniksi lähes kaikki jo 90-luvulla, tuskin on suurta muutosta siihen tullut viime vuosina.
Kielitaito todellakin on olennainen yliopisto-opiskelussa.
Vaikka opiskelin suomalaista kirjallisuutta, käytännössä suuri osa teoriakirjallisuudesta on ei-suomenkielistä. Englantiin vähintään pitää tehdä suuri panostus.
Olet saanut jo paljon hyviä vastauksia. Itse ehdotan, että kuluvan syksyn aikana suoritat kokeeksi avoimessa yliopistossa jonkin sinua kiinnostavan kurssin työ- ja organisaatiopsykologiassa tai sosiaalipsykologiassa. Ensin mainittuja olen opiskellut itse, joten tiedän, että peruskurssit ovat suhteellisen helppoja ja kirjallisuus suomenkielistä. Samalla selvittelet, mitkä opinnot sinua mahdollisesti yliopistossa kiinnostaisivat ja millaiset mahdollisuudet sinulla on päästä niitä opiskelemaan. Avoimen kautta on tosiaan vaikea päästä eli kannattaa varautua ihan perinteiseen pääsykoehakuun. Sivuaineita ehdit miettiä myöhemmin mutta jos sinulla on opintoja esim. em. aineissa niin ne voidaan lukea hyväksi kunhan pääset opiskelemaan.
Itse valmistuin aikoinaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineeni oli sosiologia ja sivuaineina sosiaalipolitiikka ja sosiaalipsykologia. Tällä hetkellä valitsisin ehkä toisin ja ottaisin sivuaineeksi hallintotieteitä. Omana aikanani sivuaineita sai ottaa lähes täysin vapaasti, en tiedä miten se nykyisin menee ja onko se yliopistokohtaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tarkoitus olla ilkeä mutta yliopisto-opinnot vaativat myös oma-aloitteellisuutta ja tiedonhakutaitoja. Psykologiaa opiskelevat valmistut yleensä Filosofian Maistereiksi eli FM. Avoimen kautta ei voi valmistua, koska siihen tarvitsee tutkinto-oikeuden. Avoimen kautta voit tehdä kuitenkin ns. ennakkoon kursseja, jotka saat sitten mahdollisesti opiskelupaikan saadessasi hyväksiluettua tutkintoon.
Tai nykyään on myös avoimen väylä eli voit koittaa avoimen opinnoilla saada paikka yliopistosta mutta tämä on psykologian kohdalla käsittääkseni erittäin hankalaa. Luin juuri eräästä opiskelijasta, joka ei ollut vitosen keskiarvollakaan tainnut päästä sisään, koska näitä vitosen keskiarvon hakijoita oli useampi.
Yliopistossa opiskellaan ensin kandiksi, jonka jälkeen seuraa maisteriopinnot. MIelestäni jos haluat opiskelemaan, niin keskity olennaiseen. Ei sun kannata vielä pohtia mitään sivuaineita tai muita, ainakaan sen syvemmin. Keskity hakukriteereihin ja siihen miten pääsisit sisään, mikä keino olisi sulle paras, avoimen väylä, valintakoe, todistusvalinta (?) tms. Tsemppiä mitä päätätkin tehdä!
Kyllä, olen hakenut tietoja, mutta kaikkia asioita ei tunnu nettisivuilla olevan, olettavat kai että tälläiset asiat kaikki tietää. Varmasti lukiossa opettavat.
Tiedän ettei avoimen kautta voi valmistua, mutta minulla onkin se tarkoituksena että luen siellä mitä luen ja katson sitten pääsenkö tekemään tutkintoa. Tiedän että psykologia on sellainen mihin ei niin vaan pääse, eikä se olekaan se jonka haluaisin pääaineeksi.
Mietin nyt vaan sitä että onko siinä mitään järkeä että luen nimenomaan nämä kaksi jotka mainitsin ja jos niin, mikä minusta voisi tulla jos pääsisin suorittamaan tutkinnon.
ap
Vierailija kirjoitti:
Avoimessa yliopistossa et voi suorittaa mitään tutkintoa, mutta suorittamiesi avoimen yliopiston opintojen perusteella voit mahdollisesti hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon.
Se, millaisista opinnoista tutkinto koostuu, on yliopisto- ja pääainekohtaista. Eri yliopistoissa on tarjolla erilaisia pää- ja sivuainevaihtoehtoja, ja riippuu pitkälti yliopistosta ja pääaineesi tutkintorakenteesta, mitä voit opiskella sivuaineina.
Jos tavoitteena on tutkinto, kannattaa tosiaan lukea vaikka ihan yliopistojen nettisivuja ennemmin kuin pelkkää avoimen yliopiston kurssitarjontaa.
Tämä oli hyvä neuvo, kiitos!
Olenkin ihmetellyt tätä tiettyä sekavuutta, missään ei oikein tyhjentävästi ole tullut vastaan mitään kaaviota mistä voisi katsoa että miten tämä homma menee.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avoimen kautta ei voi lukea tutkintoa, vaan maksimissaan osia kokonaisuudesta. Voit esim. lukea (ainekohtaisista vaatimuksista ja tarjonnasta riippuen) 60 op tiettyä pääainetta eli käytännössä yhden vuoden opinnot. Näiden päälle voit lukea sivuaineen (tai useamman), joista yleensä yksi on laajuudeltaan 25 op. Näiden pohjalta haetaan sitten kevään haussa tutkinto-opiskelijaksi, jonka kautta suoritetaan ensin kanditutkinto ja sen jälkeen maisteritutkinto.
Voit olla yhteydessä kiinnostamasi oppiaineen opintoneuvojaan tai -ohjaajaan, yliopiston hakuneuvontaan tai mielenkiintoisen oppiaineen avoimen yliopiston vastuuhenkilöihin ja pyytää näiltä neuvoja, miten sinun kannattaa opintosi suunnitella.
Eli onko näin että se on aina mahdollinen pääaine jos voi opiskella perusopintojen lisäksi aineopinnot eli 25+35?
Mitä jos lukee avoimessa kaksi tälläistä 25+35 kokonaisuutta?
ap
Yliopistojen tutkintovaatimukset löytyy netistä, siinä voi olla kynnystä mennä selailemaan ennenkuin on saanut opinto-oikeuden, mutta rohkeasti vaan ikäänkuin aloittaisi oikeasti, selventää paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avoimesta yliopistosta ei saa tutkintoja. Siellä suoritettuja opintoja voidaan kuitenkin hyväksilukea, jos suorittaa myöhemmin varsinaiset tutkinto-opinnot yliopistossa (eli samoja opintojaksoja ei tarvitse suorittaa enää uudestaan - opintosuoritukset kuitenkin vanhenevat, eli vuosikausia niitä ei voi "jemmata"). Joitain aineita voi päästä opiskelemaan yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi ns. avoimen väylää (riittävästi suoritettuja opintoja riittävän hyvin arvosanoin) pitkin (eli silloin ei tarvitse mennä pääsykokeisiin). Epäilen, että psykologia on niin suosittu aine, että sieltä ei ole mahdollista saada opiskelupaikkaa avoimen väylän kautta - joskin muistelen lukeneeni, että jossain yliopistossa avoimen kautta voi päästä opiskelemaan psykologiaa, mutta silloin valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi (tms.), eli ei psykologian maisteriksi, mikä vaikuttaa siihen, millaisissa tehtävissä voi valmistumisen jälkeen työskennellä.
Eri yliopistoilla ja tiedekunnilla on erilaisia määräyksiä tutkintoihin soveltuvien sivuaineiden suhteen, mutta pääsääntöisesti sivuaineet voi valita melko vapaasti. Sivuaineilla ei useinkaan ole "virallista" merkitystä, mutta toki niiden kautta voi omaa osaamistaan suunnata.
Jos hakeutuu normaalisti pääsykokeiden kautta yliopistoon (ei siis avoimeen yliopistoon), niin ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto (ohjeaika 3 vuotta) ja sitten maisterin tutkinto (2 vuotta). Pelkän kandinkin voi suorittaa, mutta se on sitten alempi korkeakoulututkinto. Käytännössä mitään kummallista ei opinnoissa tuossa "vaihdossa" tapahdu. Kandiin kuuluu proseminaaritutkinto, maisteriin pro gradu (tutkintoihin kuuluvat tieteelliset opinnäytetyöt). Jossain tapauksissa (jos on esim. suorittanut jo alemman korkeakoulututkinnon AMK:ssa) voi hakea opiskelemaan suoraan vain maisterin tutkinnon.
Monet käytännöt, säännöt, nimitykset ym. vaihtelevat tiedekunnittain, mutta tässä nyt jotain melko yleispätevää.
Kannattaa ottaa yhteyttä avoimen yliopiston opintosihteeriin, hän osaa varmasti neuvoa. Toki netistäkin löytyy eri yliopistojen sivuilta paljon tietoa sekä tutkinto-opiskelusta että avoimen yliopiston opinnoista.
Kiitos! Tämä oli perusteellista ja selkeää tietoa. Itse en varmaan osannut aloituksessa selittää tarpeeksi selkeästi, mutta aikomukseni ei ole pyrkiä tutkintoon psykologiassa, vaan jossain joka liittyisi siihen mitä haluan sitten ammatikseni tehdä, tai olen jo tehnytkin. Usein niissä työpaikoissa on sosionomeja, mutta minua ei taas pelkkä sosionomin tutkinto kiinnosta, enkä ammattikorkeaan pääsisikään varmasti koska en ole lukiota suorittanut tai edes merkonomin tutkintoa.
Haluan päästä työhön jossa autetaan työttömiä, ja siksi nuo työ- ja organisaatiopsykologia ja sosiaalipsykologia kiinnostaa, niissä tuntuu olevan mielenkiintoisia aiheita jotka liittyy ihmisen työllistymiseen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoimen kautta ei voi lukea tutkintoa, vaan maksimissaan osia kokonaisuudesta. Voit esim. lukea (ainekohtaisista vaatimuksista ja tarjonnasta riippuen) 60 op tiettyä pääainetta eli käytännössä yhden vuoden opinnot. Näiden päälle voit lukea sivuaineen (tai useamman), joista yleensä yksi on laajuudeltaan 25 op. Näiden pohjalta haetaan sitten kevään haussa tutkinto-opiskelijaksi, jonka kautta suoritetaan ensin kanditutkinto ja sen jälkeen maisteritutkinto.
Voit olla yhteydessä kiinnostamasi oppiaineen opintoneuvojaan tai -ohjaajaan, yliopiston hakuneuvontaan tai mielenkiintoisen oppiaineen avoimen yliopiston vastuuhenkilöihin ja pyytää näiltä neuvoja, miten sinun kannattaa opintosi suunnitella.
Eli onko näin että se on aina mahdollinen pääaine jos voi opiskella perusopintojen lisäksi aineopinnot eli 25+35?
Mitä jos lukee avoimessa kaksi tälläistä 25+35 kokonaisuutta?
ap
Niillä voi todennäköisesti kattaa sivuainevaatimukset, kunhan eivät ehdi vanhentua. En tiedä paljonko se aika nykyisin on. Mutta ennen kuin suunnittelet pitemmälle, suosittelisin ihan vilpittömästi suorittamaan sen ensimmäisen kurssin. Akateemiset opiskelutaidot vaativat kehittämistä, ei niitä kursseja tuosta vain suoriteta. Eikä ole mitään järkeä maksaa avoimen yliopiston kursseista jos pääsee yliopistoon.
Ota nyt ensimmäinen kurssi, kokeile miltä avoimessa opiskelu tuntuu ja miten se sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Olet saanut jo paljon hyviä vastauksia. Itse ehdotan, että kuluvan syksyn aikana suoritat kokeeksi avoimessa yliopistossa jonkin sinua kiinnostavan kurssin työ- ja organisaatiopsykologiassa tai sosiaalipsykologiassa. Ensin mainittuja olen opiskellut itse, joten tiedän, että peruskurssit ovat suhteellisen helppoja ja kirjallisuus suomenkielistä. Samalla selvittelet, mitkä opinnot sinua mahdollisesti yliopistossa kiinnostaisivat ja millaiset mahdollisuudet sinulla on päästä niitä opiskelemaan. Avoimen kautta on tosiaan vaikea päästä eli kannattaa varautua ihan perinteiseen pääsykoehakuun. Sivuaineita ehdit miettiä myöhemmin mutta jos sinulla on opintoja esim. em. aineissa niin ne voidaan lukea hyväksi kunhan pääset opiskelemaan.
Itse valmistuin aikoinaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineeni oli sosiologia ja sivuaineina sosiaalipolitiikka ja sosiaalipsykologia. Tällä hetkellä valitsisin ehkä toisin ja ottaisin sivuaineeksi hallintotieteitä. Omana aikanani sivuaineita sai ottaa lähes täysin vapaasti, en tiedä miten se nykyisin menee ja onko se yliopistokohtaista.
Juuri noita katselin myös netistä että sosiaalipolitiikkakin voisi olla mielenkiintoista.
Tämä systeemi on siinä mielessä sekava että maisteritutkintojen nimet on jotain ihan muuta kuin se pääaine, eli kun on yhteiskuntatieteiden maisteri, on voinut lukea ihan eri juttuja kuin joku toinen yhteiskuntatieteiden maisteri? Eli kun hakee töitä sillä että minä nyt olen yhteiskuntatieteiden maisteri, niin katsotaan kuitenkin että mitä on ollut pääaineena ja mitä sivuaineena, että sopiiko ne opinnot siihen työhön, vai onko oletus että kunhan on yhteiskuntatieteiden maisteri niin ihan sama mitä siellä alan sisällä on opiskellut?
Luultavasti minusta ei tule mitään maisteria, mutta kiinnostaa tietää. Oletan että jos luen avoimessa näitä juttuja jotka liittyy jotenkin työhön johon haluan, että se auttaisi vaikka maisterin tutkintoa ei olekaan, kun kuitenkin on työkokemusta ja alempia koulutuksia. Tuntuu että minut laitetaan aina suoraan mappi ööhön kun ei ole mitään korkeakoulututkintoa, että jos laittaisivat edes ehkä-pinoon.
ap
Tunnen pari tyyppiä, jotka ovat aloittaneet maisterin tutkinnon niin, että ovat suorittaneet perus- ja aineopintokokonaisuuksia avoimessa ja sitten myöhemmin anoneet opinto-oikeutta yliopistoon ja suorittaneet siellä maisterin tutkinnon loppuun. He olivat kyllä sitten suorittaneet noin sata vanhaa opintoviikkoa eli suurimman osan tutkinnosta.
Minulla itselläni oli tutkinto-oikeus, mutta suoritin silti pari sivuainetta avoimessa, koska siellä oli haluamiani kursseja tarjolla kesäisin ja viikonloppuisin ja oli kiva opiskella yhdessä puolison kanssa, jolla ei silloin ollut opinto-oikeutta.
En ymmärrä tuota väitettäsi sekavuudesta. Eiköhän kunkin tiedekunnan nettisivuilta löydy tutkintorakenteesta tiedot. Yhteiskuntatieteellisessä pääaineensa suorittanut valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi, humanistisessa filosofian maisteriksi jne. Sivuaineita voi kukin valita mielensä mukaan, tietysti opinto-oikeuden rajoissa. Kaikkea ei voi opiskella ilman rajoituksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoimesta yliopistosta ei saa tutkintoja. Siellä suoritettuja opintoja voidaan kuitenkin hyväksilukea, jos suorittaa myöhemmin varsinaiset tutkinto-opinnot yliopistossa (eli samoja opintojaksoja ei tarvitse suorittaa enää uudestaan - opintosuoritukset kuitenkin vanhenevat, eli vuosikausia niitä ei voi "jemmata"). Joitain aineita voi päästä opiskelemaan yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi ns. avoimen väylää (riittävästi suoritettuja opintoja riittävän hyvin arvosanoin) pitkin (eli silloin ei tarvitse mennä pääsykokeisiin). Epäilen, että psykologia on niin suosittu aine, että sieltä ei ole mahdollista saada opiskelupaikkaa avoimen väylän kautta - joskin muistelen lukeneeni, että jossain yliopistossa avoimen kautta voi päästä opiskelemaan psykologiaa, mutta silloin valmistuu yhteiskuntatieteiden maisteriksi (tms.), eli ei psykologian maisteriksi, mikä vaikuttaa siihen, millaisissa tehtävissä voi valmistumisen jälkeen työskennellä.
Eri yliopistoilla ja tiedekunnilla on erilaisia määräyksiä tutkintoihin soveltuvien sivuaineiden suhteen, mutta pääsääntöisesti sivuaineet voi valita melko vapaasti. Sivuaineilla ei useinkaan ole "virallista" merkitystä, mutta toki niiden kautta voi omaa osaamistaan suunnata.
Jos hakeutuu normaalisti pääsykokeiden kautta yliopistoon (ei siis avoimeen yliopistoon), niin ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto (ohjeaika 3 vuotta) ja sitten maisterin tutkinto (2 vuotta). Pelkän kandinkin voi suorittaa, mutta se on sitten alempi korkeakoulututkinto. Käytännössä mitään kummallista ei opinnoissa tuossa "vaihdossa" tapahdu. Kandiin kuuluu proseminaaritutkinto, maisteriin pro gradu (tutkintoihin kuuluvat tieteelliset opinnäytetyöt). Jossain tapauksissa (jos on esim. suorittanut jo alemman korkeakoulututkinnon AMK:ssa) voi hakea opiskelemaan suoraan vain maisterin tutkinnon.
Monet käytännöt, säännöt, nimitykset ym. vaihtelevat tiedekunnittain, mutta tässä nyt jotain melko yleispätevää.
Kannattaa ottaa yhteyttä avoimen yliopiston opintosihteeriin, hän osaa varmasti neuvoa. Toki netistäkin löytyy eri yliopistojen sivuilta paljon tietoa sekä tutkinto-opiskelusta että avoimen yliopiston opinnoista.
Kiitos! Tämä oli perusteellista ja selkeää tietoa. Itse en varmaan osannut aloituksessa selittää tarpeeksi selkeästi, mutta aikomukseni ei ole pyrkiä tutkintoon psykologiassa, vaan jossain joka liittyisi siihen mitä haluan sitten ammatikseni tehdä, tai olen jo tehnytkin. Usein niissä työpaikoissa on sosionomeja, mutta minua ei taas pelkkä sosionomin tutkinto kiinnosta, enkä ammattikorkeaan pääsisikään varmasti koska en ole lukiota suorittanut tai edes merkonomin tutkintoa.
Haluan päästä työhön jossa autetaan työttömiä, ja siksi nuo työ- ja organisaatiopsykologia ja sosiaalipsykologia kiinnostaa, niissä tuntuu olevan mielenkiintoisia aiheita jotka liittyy ihmisen työllistymiseen.
ap
Hieno haave, mutta kerron jo myös alan realiteeteista entisen uravalmentajan näkökulmasta:
Uravalmennukset eli palvelut, joissa työttömiä autetaan, ovat kilpailutettavia palveluja. Eli kun alueelle hankitaan työvoimakoulutusta, siitä julkaistaan tarjouspyyntö. Sen jälkeen työvoimakoulutusorganisaatiot jättävät tarjouksensa ja kokonaistaloudellisesti paras tarjous hyväksytään.
Sinun kannaltasi tämä tieto on merkityksellinen siksi, että niissä tarjouspyynnöissä annetaan pisteitä sen mukaan, millainen koulutus/pätevyys kyseisen organisaation kouluttajilla on. Siinä vaiheessa, kun itse puolikymmentä vuotta sitten vaihdoin alaa, kaikki työvoimakoulutusorganisaatiot alkoivat edellyttää kouluttajiltaan ammatillisen opettajan pätevyyttä JA vähintään muutaman vuoden koulutus- tai valmennuskokemusta.
Eli jos haaveenasi on uravalmentajan, työvoimakouluttajan tms. ammatti, niin pelkkä yliopistotutkinto ei riitä. Toisaalta työttömien kanssa ollaan tekemisissä myös järjestösektorilla erilaisissa hankkeissa, ja niissä pätevyysvaatimukset voivat olla pienemmät.
Vierailija kirjoitti:
Avoimen kautta ei voi lukea tutkintoa, vaan maksimissaan osia kokonaisuudesta. Voit esim. lukea (ainekohtaisista vaatimuksista ja tarjonnasta riippuen) 60 op tiettyä pääainetta eli käytännössä yhden vuoden opinnot. Näiden päälle voit lukea sivuaineen (tai useamman), joista yleensä yksi on laajuudeltaan 25 op. Näiden pohjalta haetaan sitten kevään haussa tutkinto-opiskelijaksi, jonka kautta suoritetaan ensin kanditutkinto ja sen jälkeen maisteritutkinto.
Voit olla yhteydessä kiinnostamasi oppiaineen opintoneuvojaan tai -ohjaajaan, yliopiston hakuneuvontaan tai mielenkiintoisen oppiaineen avoimen yliopiston vastuuhenkilöihin ja pyytää näiltä neuvoja, miten sinun kannattaa opintosi suunnitella.
Ohis: Meillä tty:ssä opintoneuvojat oli tavallisia opiskelijoita itsekin. Tekivät myös tuota hommaa.
Sain kyllä mielestäni ihan väärät neuvot. Onneksi tutkintorakenne muuttui kesken opiskeluaikaan j pääsin vaihtamaan osastoa jolloin mulle tehty suunnitelma mahdollistui.
Professori osastoa vaihdettuani sanoi, että ei olisi ollut sopiva konetekniikkaan nuo, mutta onneksi pääsin vaihtamaan rakennustekniikkaan.
Eli ei ne opintoneuvojat ole kummoisia. Osastonjohtajat päättävät.
Avoimen kautta harvemmin pystyy maisteriksi asti opiskelemaan. Yliopistoissa tehdään ensin kandi ja sitten maisterin tutkinto. Tutkintonimike riippuu siitä, mihin tiedekuntaan suoritus tulee. Suosittelen tutustumaan Opintopolun sivuihin. Jos sieltä ei löydy vastausta, käytä puhelinta.