Kenen puolella olisit tässä tilanteessa? 6v silittänyt kaverin kissaa hännästä ja se raapaisi kipeästi käteen, kaverin äiti väittää että lapsi veti kissaa hännästä

Todella moni kissa on sellainen, että raapaisee jos koskee väärään kohtaan, ja se kohta voi olla ihan mikä tahansa kohta kissan vartalosta, mieltymyksiä on monia. Omat kissani eivät räpsi sormille koski mihin hyvänsä, mutta on ikävää, että on sellaisia käytöshäiriöisiä kissoja, jotka ilmaisevat fiiliksensä pikku virheestä käymällä suoraan päälle.

Jokatapauksessa, lapsen on hyvä oppia että iso osa kissoista on tuollaisia ja koskemalla vieraaseen kissaan ottaa aina riskin siitä, että kissa voi raapaista tai käydä jopa kunnolla käteen kiinnikkin. Itsekkin opin tämän jo lapsena, mutta olin niin kovapäinen, että riskistä huolimatta menin lääppimään kaikki kissat, joskus tuli kynnestä ja joskus ei, tuuripeliä. Vanhemmat ei ikinä tehneet asiasta sen suurempaa numeroa, se kuului vaan kastiin "elämä on", sama asia kuin esim. nokkonen polttaa tai ruusupuskan piikit pistää/raapii.

Mikä tässä on ongelma? Kissa ei tykännyt tavasta jolla lapsi sitä käsitteli joten se raapaisi. Turha siitä isompaa draamaa on kehitellä. Sanot kakarallesi ettei enää koske kissaan, 

ps. kun itse olin noin kymmenen vuoden ikäinen koulukaverilla oli kissa. Sepäs ei pitänyt lapsista ollenkaan, vaan läppäs käpälällä jos sitä silitti. Ehkä lasten otteet vaan on rajummat vaikka ihan kiltisti silittelisi. Eipä sitten kyseistä kissaa silitelty.

Mitä väliä sanon minäkin. Jos lapsi silitti ja kissa raapaisi, niin so? Voitte lapsesi kanssa päättää näin. Hän silitti, ja kissa raapaisi.

Vai onko ongelmana se, ettet voi ojentaa kissan omistajaa, kun tilanne on epäselvä? Ymmärrätkö, ettei kissan omistaja ole se kissa? Eli hänenkään ojentamisensa EI MUUTTAISI MITÄÄN. Vaikka lapsesi olisikin vain silittänyt kissaa.

Lapsille tulee opettaa, että eläimiin ei voi noin vain mennä koskemaan ja saada varmuutta siitä, ettei eläin raapaise, pure tms.

Kissan puolella.

Av-raati on puhunut:

Ollaan kissan puolella.

Meidän kissa on sellainen bitch, että olisi varmasti raapaissut myös. Pitää aina kissan katseesta varmistaa saako koskea vai ei. Ja silloinkin jos tämä kuningatar suvaitsee silityksen, se saa tapahtua vain tietyn tarkkaan määrätyn ajan ja vain läheltä päätä.

Mitä väliä sillä on? Anna olla.

Kuoliko lapsi? Vai yritätkö opettaa hänelle että joka asiasta on pystytettävä ihan helvetillinen sirkus?

Pidä se kersasi kaukana eläimistä jos se ei kerta osaa niiden kanssa olla. 

On kai sillä nyt vähän väliä, jos onkin vaan silittänyt, mutta kaverin äiti väittää, että on vetänyt. Kyllä minua ainakin äitinä jäisi vaivaamaan, miksi tuo toinen äiti mahdollisesti valehteli. Outoa, että monia tuo ei häiritse. Ei kai kukaan oikeasti usko, etteikö valehteleva aikuisia ole.

Minäkin ihmettelen, mitä merkitystä asialla on, jos tuon suurempaa vahinkoa ei käynyt?

Mielestäni oleellista on nyt keskustella lapsen kanssa eläinten käsittelystä ja niiden käyttäytymisestä.

Meillä on koira, jonka suuhun lapsi voi tunkea vaikka päänsä ilman, että minun tarvitsee pelätä mitä koira asiasta tuumaa, jonka seurauksena lapset ei osaa yhtään varoa koiria tai hoksaa, ettei kaikkia koiria voi taputtaa vaikka mahan alta. Tästä syystä aktiivisesti muistutan heitä aina koiraperheissä vieraillessa koirien erilaisuudesta ja siitä, ettei vierasta koiraa saa lähestyä eikä koskea muutoin kuin omistajan läsnäollessa ja heidän ohjeidensa mukaan. Suosittelen nyt käymään samantyylisen keskustelun oman lapsesi kanssa.

Meillä kaksi todella ihmisläheistä kissaa. Niitä voi rapsutella miten vaan, mutta häntä on kiellettyä aluetta. Välittömästi piikkikinnasta tai poistuminen tilanteesta häntään koskettaessa.

6-vuotiaalla lemmikkinä lisko? Ahdistun.

Kerrot lapselle, ettei kissan häntään kannata koskea. Voi olla ettei koko kissaan kannata koskea. Kissa ei pidä siitä, jos sitä väkisin silitetään.

Se riittää että kukatahansa on kerrankin kiskaissut kissaa hännästä. Kissa muistaa sen ja läpsäisee jatkossa jokaista joka vie kätensä vähänkin lähelle kissan häntään. Tämä olisi hyvä tietää.

Vierailija kirjoitti:

On kai sillä nyt vähän väliä, jos onkin vaan silittänyt, mutta kaverin äiti väittää, että on vetänyt. Kyllä minua ainakin äitinä jäisi vaivaamaan, miksi tuo toinen äiti mahdollisesti valehteli. Outoa, että monia tuo ei häiritse. Ei kai kukaan oikeasti usko, etteikö valehteleva aikuisia ole.

Vaikka äiti valehtelisi, se ei muuta sitä faktaa, että kissaa on käsitelty tavalla, joka on saanut sen raapaisemaan. Lapsen oman turvallisuuden kannalta oleellista ei siis ole, vetikö hän kissaa hännästä vai ei, vaan se, että hän ymmärtää, ettei vieraita eläimiä voi käsitellä miten sattuu. Äidin valehtelulla olisi merkitystä vain, jos hän olisi ohjeistanut lasta silittämään kissaa hännästä ja sitten vahingon käytyä valehtelisi asiasta.

Meillä olisi kommentti ollut, että oma vika, älä koske vieraaseen kissaan. Ei kysytä mielipidettä kissalta tai äidiltä tai neuvolan tädiltä eikä ihmetellä, kuka oli syypää tai kuka valehteli. Mitä väliä. Älä sinäkään tee tästä numeroa, kun ei ole sen arvoinen asia.

Totuuden.

Vierailija kirjoitti:

On kai sillä nyt vähän väliä, jos onkin vaan silittänyt, mutta kaverin äiti väittää, että on vetänyt. Kyllä minua ainakin äitinä jäisi vaivaamaan, miksi tuo toinen äiti mahdollisesti valehteli. Outoa, että monia tuo ei häiritse. Ei kai kukaan oikeasti usko, etteikö valehteleva aikuisia ole.

Elämässä tulee runsaasti tilanteita missä on syyttä syytettynä ja on sana-sanaa vastaan ja lopputulos on todella epäreilu, sen kanssa pitää vaan oppia elämään, ettei aina ole mitään mustavalkoista vastausta ja että totuus aina välittyisi muille ihmisille. Vanhemman täytyy nyt kantaa lasta ylitse tämän tilanteen ja opettaa, ottaen huomioon ettei itsekkään voi olla varma siitä onko lapsi rehellinen.

Kuulostaa siltä että ap hakemalla hakee aihetta riitaan. Toivoi varmaan aloitusta tehdessään että täällä sanottaisiin että totta kai kaverin äiti valehtelee.