~Kultainen 60-luku vko 29~

Mä päätin, että ihan ilman paineita eletään ja vauva tulee jos tulee. Ja en odottanutkaan, että ekasta kierrosta tärppää... Mutta kuitenkin petyin NIIN kovasti. Odotukset oli vaan liian korkealla. Mä nostan hattua kaikille, jotka jaksavat kuukaudesta toiseen pettyä. Mua tää yksikin kerta masetaa jo liikaa.



Lähen syömään. Kirjoittelen iltapäivällä lisää.

Vaikka itse tietää kuinka tylsältä se kuulostaa kun joku jaksaa iloita raskaudesta ja itsellä kun tuo ei vaan onnaa. Kuitenkin teen just niin itse ja pyörin täällä teidän mukan aina silloin tällöin kuulumisia laitellen.



No tänään sitten oli minulla ensimmäinen ultra ja jännitti kovasti onko siellä ketään. No olihan siellä ja sydän sykki pienellä kovasti. Viikkoja on nyt kasassa tuon ultran mukaan 9. Huomenna sitten lääkärineuvola ja siitä sitten vaan ihan rauhallisesti yritän eteenpäin ajatella tätä tulevaa. Kovasti kyllä jo hingututtaa alennusmyynnit pienten vaatteiden suhteen mutta saas nähdä kuinka pystyn sormet niistä erossa pitämään.



Pahoittelut kaikille tätin vierailun kohteeksi joutuneille, muistan kuitenkin tunteen miltä se tuntui kun aina vaan tuo epämieluisa vieras saapui. niille jotka vielä piinailevat pidän kovasti peukkuja(haluu kaverin täältä:)).



Mukavaa viikon alkua kaikille kultaisille kamuille:)

Mielellään lähtisin kaveriksi, mutta ainakin kuukausi pitää taas odottaa.



Olen ajatellut, että pitäsiköhän nyt mennä ostamaan niitä ovistestejä, mutta kun tiedän jo etukäteen, että seuraavana tärppiajankohtana mies on pohjoisessa reissussa, niin jos sitten syksyllä ostaisin. En ole sellaisia koskaan käyttänyt, täältä palstalta olen niistä lukenut. Miehelle en kyllä aio niistä kertoa, on mulle jo muutenkin ilmoittanut, että ei halua hommailla kuun kierron mukaan. Mut itselleni ajattelin varmistella, että mä yleensä ovuloin. Tällaista pohdintaa taas tämäkin päivä täynnä. Työt ei jaksa innostaa... Maanantain masennusta...

Ja kierron alkupäivät on just tällaista itsesääliin vaipumista.



Ok, yritän ryhdistäytyä!



Onneksi tän viikon jälkeen kaksi viikkoa lomaa!!

jouduin harrastamaan ovistikuttelua ollessani clomikuurilla 1-5/06. Tikuttelu sen vuoksi, että mulla oli pregnyl-irrotuspiikki ovisplussapäivänä. Musta tuntui, että se täsmätietoisuus oviksesta ja kiertopäivästä ym. sai mut vaan kahta kauheammin kyttäämään oireita ym. Nyt en ole pariin kuukauteen tikuttanut ja olo on hieman rennompi. Taisin tässä kyllä jokin aika sitten miettiä sitä, että olis pitänyt tikuttaa, koska muakin kaivelee se mahdollinen ovuloimattomuus. Ehkä ens kuussa huvikseni kokeilen ja olen taas piiniksellä hermoraunio=)

Mutta kaikenkaikkiaan en usko, että meidän lapsettomuudessa on kyse ovuloimattomuudesta. Clomeillahan mä ovuloin esimerkillisesti. Pulma on jossain muualla, mutta herra tietää missä.

Lukemassa kayn - mutta kun ei niin mitaan uutta odottelurintamalla: tadit siis eivat meille ilmesty (nyyh) ma alan olla jo tilassa etta hiuksiani revin; mieskin kysyy aamulla eikos vielakaan? Joten kaksinkertaisissa paineissa eletaan! Nyt tulee jo 5 viikkoa kaavinnasta.

Alkais jo, etta voitaisiin miettia seuraavia paineita (ovista, tarppia piinaamista plussaan...) Sori taa valitus mutta ei voi mitaan!

Sitähän minäkin olen viime päivät tehnyt. Ja mä tiedän, että toi odottaminen on kamalaa. Ensin odottelin menkkoja, sitten jälkitarkastusta, sitten verikokeiden tuloksia... Kolme kuukautta meni, ihan turhaan vielä odotettiin, kun mitään ei löytynytkään... hyvä tietty niin, että lupa yleensä saatiin.



Koita jaksaa!!

pimeetä ja syksyistä tänä aamuna. Ihana toisaalta, kun huonounisena kärsin valoisista öistä/aamuista. Hassua toivoa tätiä kenellekään, mutta Levinialle sitä nyt täytyy toivoa, että pääsisitte taas yrittämään pian! Itsekin toivon, että täti tällä kertaa tulisi ajoissa eikä antaisi odottaa itseään. Clomikierroista 26-28 pv oli ainakin se ilo, että pääsi niin nopsaan uudestaan yrittämään. En kyllä yhtään tykkää niistä yli 30 pv kierroista. Nyt on pms:t sellaiset, että oottelen tätsyä ihan ajallaan, jopa etuajassa. Niin toisaalta ajattelin viime kierrossakin ja pms:t vaan jatkui ja jatkui, yök. Tuntuu, että niitäkin vaivoja tulee kokoajan lisää. Ennen clomeja ei ollut mm. pahoinvointia pms-oireena. Valivali...

Mulla on samanlaisia olotiloja... En millään suostu edes ajattelemaan, että ne vaihdevuosiin liittyisivät. Kääk!! Mitäs jos kuitenkin. Minkäs ikäinen sä senniina olitkaan? Ihan muistelisin lukeneeni jostain, että aika samanikäisiä oltais... Mutta että vaihdevuodet -no way!



Kukahan saisi muhun työintoa lisättyä. Ja lisäksi pitäisi saada kirjoitettua hakemus. Talon sisällä olisi " parempi" paikka avoinna. Tai paremmuudesta nyt en tiedä, mut sen tiedän ainakin, että palkka olisi parempi.

Sori kuitenkin nämä sekoiluni. Tässä kun on tekevinään samalla jotain ja nopsaa aina lueskelee viestejä, niin näkyy menevän kaikki sekaisin.

Olen mä niitä vaihdevuosiasioita pähkännyt tässä pinossa ja vilttiketjussakin. Hikoilua ei ole mulla ollut, mutta kaikkea muuta teetättää. Lääkäri sanoi, että pms:t lisääntyy yleensä n. 37 vuoden iässä, mutta se ei välttämättä tarkoita vaihdevuosien alkamista. Jotenkin vaan alkoi pelottaa sekin asia. Olen syntynyt 11/68 eli 38 tulee tänä vuonna täyteen.

Kovin on hiljaista kultaisten rintamalla. Lomilla varmaankin kaikki...

Eikä sen puoleen, ei tässä itselläkään mitään kirjoittamisita ole. Kp 3/28 joten ei kertakaikkiaan yhtään mitään. Olo on tyhjä ja surullinen.

ja toivottavasti myös vm69:n mieliala pikkuhiljaa kohoaa! Itelläni aina pahin tuo kp3 ja menee energia siihen, että ylipäätään pystyy nousemaan sängystä. Kohta se paska on taas edessä, mutta jaksettava vaan on ja uskottava, että joskus se vielä tärppää. Muuten eipä tässä ihmeitä, pms:t vaivaa ja se se on lystiä se...

jotta pysytään etusivulla=)

Ei täällä taida muita olla kuin me... Ja minäkin jään huomisesta lomalle. Saatamme olla aika paljon kotinurkissa, joten terrorisoin tätä pinoa kuitenkin aina silloin tällöin.



Nyt on olo taas vaihteeksi ihan ok. En nyt riemusta hypi, mutta ei ole itkukaan enää kurkussa.

eiköhän porukat kohta palaile lomilta koneitten ääreen=) Käyn kuitenkin aika-ajoin=päivittäin nostelemassa pinkkaa, jotta pysytään etusivulla. Alavatsaa pistää muuten siinä määrin, että taitaa täti tulla etuajassa tällä kertaa. Parempi kuitenkin niin kuin 10 päivää pitkäksi, kuten viimeeksi.

Nyt lähden kotiin päin. Illalla pienen sukulaistytön 1v synttärit. Ja siellä paikalla taas muutama isomahainen odottaja. No, eihän se niiden syy ole, että mulla ei mahaa ole. Tai siis pieni kumpu kyllä työntyy esiin, mutta ihan on syömällä hankittu.

Hauskaa kun kumminkin kirjoittelette ' kahdestanne' ; kivaahan niita on lukea!

Ma soin sitten nuo ekat terot vai lugetkohan ne on?! Kumminkin josko ens viikolla sitten alkais ne ' viimmeiset' kuukautiset heh hee (toivossa ON hyva elaa) Ei vaan kylla odotukset on hiukan liian korkealla, sielta kun tippuu taas niin ahdistaa tuplasti! Mutta nain sita on edettava!

[color=CD5B45][size=2]Ani67 [color=CD2990]minä -67, samoin ukko (tyttö 03/05 on hänen, esikoinen 05/94 ekasta liitostani), asuinpaikka Uusimaa (kesäkuusta Varsinaissuomi), mies yrittäjä minä kotona, ei koiruuksia ei kissuuksia



[color=CD5B45]Pietu-65 [color=CD2990]eli 41 juuri täytin, mies kaksi vuotta vanhempi, kaksi tyttöä, 97 ja 99 syntyneet ja kolmatta kovasti toivotaan, yksi km maalis-huhtikuun vaihteessa. Yritystä syyskuusta-05, haaveissa ollut minulla paljon kauemmin. Asun etelä-savon alueella



[color=CD5B45]Vauhtinelikko [color=CD2990]Täytän tänä vuonna 40, mies on vuoden vanhempi. Lapsia on ennestään neljä, vanhin täytti tänään 11 ja nuorin täyttää ensi kuussa 2. Molemmat ovat tyttöjä, välissä kaksi poikaa, 8 ja kesällä 6v täyttävä. Asuinpaikkana on Satakunta.



[color=CD5B45]Marikko [color=CD2990]olemme miehen kanssa yli 40-vuotiaita ja haaveilemme kolmannesta. Meillä on nuo kaksi muuta ihan vielä leikki-ikäisiä, joten tämä meidän elämän pikkulapsiperheikä on parhaillaan käsillä.



[color=CD5B45]Emmi [color=CD2990]ja 36v(loppuvuodesta synnärit :-D) ja mieheni myöskin 36v, täyttää loppukesästä 37v. Vauvaa olemme yrittäneet elokuusta 2004, ja olemme onnistuneet 3km verran :-( Olemme NKL-jonossa



[color=CD5B45]maria69 [color=CD2990]minä 36v. ja mies 30v. Ensimmäistä kuumeillaan ja yritys aloitettu 08/05. Km takana 11/05.



[color=CD5B45]Sonjaemma [color=CD2990]vm -67, mies samanikäinen, Espoo, yksi koira, esikoista kuumeiltu 2 vuotta, hoidoissa. Takana 4 inseminaatiota ja 1 ivf josta plussa ja km rv 13. Nyt sitten odotellaan seuraavaa ivfää eli koeputkihedelmöitystä (mitään varsinaista vikaa ei ole tosin todettu).



[color=CD5B45]Trattis [color=CD2990]vm -65, mies muutaman vuoden vanhempi.

ei lapsia, koiria kaksi. yritystä takana liian monta vuotta, kaksi keskenmenoa.



[color=CD5B45]Senniina [color=CD2990]-68, mies -74. Mulla yksi clomilapsi ed.liitosta -99, miehellä ennestään 2 lasta. Nykyisen miehen kanssa toivottu lasta 9/05 alkaen ja 1-5/06 clomit+pregnyl. Clomitauolla nyt.



[color=CD5B45]Kirppu-68 [color=CD2990]Itse olen 37, mies 33. Mulla edellisestä liitosta lapset -88, -90 ja -95. Asustellaan Savossa. Mies töissä, mulla määräaikainen työ loppui joulukuussa. Sain keskenmenon reilut kaksi kuukautta sitten. Vauvaa oltiin yritetty kolme kuukautta kun onnisti. Valitettavasti päättyi noin ikävästi tuo raskaus mutta uutta yritetään kovasti.



[color=CD5B45]vm69 [color=CD2990]Minä olen 37 ja mies 41. Meillä kolme tyttöä, tänä vuonna 8, 7 ja 3v. Neljäs tyttö syntyi maaliskuussa 06 raskausviikolla 20+5, eikä siis ole kanssamme... vaan enkelinä pilvenreunalla. Asustamme Uudellamaalla. Toiveissamme olisi vielä saada vauva, mutta toistaiseksi ei ole vielä lupaa yrittää, koska keskenmenon syitä etsiskellään vielä.



[color=CD5B45]RouvaP [color=CD2990]Itsellä on ikää 39, miehellä pari vuotta vähemmän. Tampereen seudulla asutaan. Meillä on takana yritystä vasta alle puoli vuotta.

Miehellä on ennestään yksi lapsi, minulla ei lapsia. Yhteinen lapsi kummankin toiveena, katsotaan miten käy.



[color=CD5B45]Levinia [color=CD2990]' 69; lokakuussa 37; mies 40

lapsia ennestaan nelja tyttoa 14.10.7.3-vuotiaita tana vuonna. Yritysta helmikuusta 06, pieni tm maaliskuussa. Viides siis tekosilla!



[color=CD5B45]Teti [color=CD2990]olen 37 kohta ja mies pari vuotta vanhempi. Ei ole lapsia ennestään ja yritystä takana 11kk eli ollaan vasta alussa tässä yrittämisessä. Täällä savossa asustelen.



Plussanneet 60-lukulaiset:

Maria69

Teti

tuli vähän liian isolla. En oikein ossoo noita juttuja. No, jokatapauksessa päivitelkäähän tietojanne ja plussanneita en kyllä nyt kaikkia muista/tiiä, sorry se..

Jos joku osaa, niin voisi tuohon esittelylistaan korjata mulle oikean nikin. Eli siis Vauhtinelikon tilalle tuulitii. Itellä ei ole homma hyppysissä.



Täällä ei mitään uutta, tämäkin kierto tuottanee ei-toivotun tuloksen. Isäntä oli liian väsy parina päivänä ja livisti viime yöksi kokonaan pois kotoa. Ei mitään riitaa, ihan työtehtäviin.



Sain gyneajan vasta elokuun alkupäiviin ja voi olla et vuodon takia joudun senkin perumaan pois. Ihan tarkastukselle ja juttelemaan tilanteesta menen. Katsotaan sitten mitä sanoo.