Miten kannustaa 4-vuotiasta liittymään muiden lasten mukaan?

No ei kaikkien tarvi olla suuna päänä menossa. Parempi vaan että omaa vähän harkintakykyä ennenkuin lähtee kaikkiin hullutuksiin mukaan. pysyy paremmin hengissäkin( suuna päänä kaikkiin yllytyksiin mukaanlähtevillä pojilla on tuo tapaturma-alttius aikas suuri) 

minusta tuo lapsesi luonteenpiirre on siis hyvä ominaisuus, ja miehesi tulisi sitä oppia kunnioittamaan. 

Ihan normaalia käytöstä, jos lapsi sitten jossain vaiheessa menee mukaan. On ihan hyvä tarkkailla ensiksi, että minkälaista porukkaa on. Hyvä piirre aikuisuutta ajatellen. Oma lapseni on myös sellainen tarkkailija. Esim. uudessa harrastuksessa parilla ekalla kerralla seuraa, että miten treenit tehdään ja sitten kun on sisäistänyt harjoitukset, niin sitten menee mukaan. Ei tykkää tehdä asioita väärin, eli ensin katsoo ja sitten tekee.

Meidän poika on ihan samanlainen, tosin vuotta vanhempi. Hän itse osaa nykyisin kertoa, että tarkkailee ensin mielellään ja menee vasta sitten mukaan. Hän on sellainen eikä olla tehty siitä mitää ongelmaa. Miehesi käyttäytyy itse tässä asiassa lapsellisesti ja typerästi. 

Meillä sama tilanne 3-vuotiaan kohdalla. Ei ole vika vaan temperamenttipiirre, joka on enemmänkin hyödyllinen kuin haitallinen, ei kaikkeen tarvitsekaan sännätä suinpäin. Pakottamalla ja reippaan muottiin vääntämällä saadaan parhaassa tapauksessa lapselle kokemus että hän on vääränlainen, pahimmassa tapauksessa tämän lisäksi iso jumi ja oikeita vaikeuksia noihin tilanteisiin. Lempeästi voi toki yrittää kannustaa ja tukea, mutta jos tämä ei auta niin antaisin lapsen rauhassa tarkkailla ja seurailla ja mennä omassa tahdissaan. 

Usein kuulee kerhoissa yms. kuinka vanhemmat syyllistää lastaan, "mene nyt leikkimään kun olisi kavereita, ei tänne tulla jos et leiki vaan nyyhötät sylissä"-tyyliin. Lapselle ihan se tilanteen ja toisten lasten seuraaminen ja tarkkaileminen voi olla ihan yhtä tärkeää kuin aktiivinen leikkiminen. 

Meillä samanlainen tyttö reilu 4v. Esim. pihaan jos tulee muita lapsia niin katselee ensin pitkään ja vasta sitten(jos ollenkaan) menee leikkimään mukaan. Nyt olen viemässä häntä tanssitunneille,alustanut olen kovasti että siellä on täti ja paljon muita kivoja tyttöjä joiden kanssa pääset leikkimään ja tanssimaan,että eikös ole mukavaa. Saa nähdä suostuuko menemään ;D

Naapurin tytön koulutie on ollut tosi kivinen, koska ei halua mennä muiden kanssa välkälläkäön. Tyttöä ei ole koskaan rohakaistu, tuettu tai vähän tökätty selästä muiden seuraan. Pakottaa ei voi, mutta tukeminen on tärkeää ja suosittelet, että aloitat nyt. Varsinkin miehen tulisi rohkaista. Haukkumisessa ei ole mitään järkeä.

Nämä on tilanteita, joihin lapsille voi ihan opettaa kuinka toimia. Voi siis kertoa, että miten tervehditään ja miten käynnistetään leikki. On toki temperamentistä johtuvaa se, että toisille tulee sosiaalinen kanssakäyminen helpommin kuin toisille. 

Aikuinen voi näyttää ihan itsekin esimerkkiä tervehtimällä naapureita tai ryhtymään juttusille tuntemattoman kanssa. 

Mun oma kokemus on se, että ujoa lasta auttaa se kun esimerkillä näyttää kuinka päästään tilanteista yli ja se ujostelu laukeaa ja lapsi rentoutuu. Vanhempi voi opettaa kuinka pärjätä. Monethan ajattelevat juuri niin, että on ok olla hitaasti lämpiävä, niin kuin onkin, mutta lapselle ei tarjota keinoja jännityksen purkuun.