Koulualtistumisia jo 13 koulussa (viikossa) - koulut eivät voi olla lähiopetuksena turvallisesti

Vierailija kirjoitti:

Nyt tammikuussa olisi fiksua aloittaa yläkoulujen hybridimalli eli se, että yksi ikäryhmä on kerrallaan viikon etänä ja sitten kaksi viikkoa lähinä. Näin saataisiin tartunnat vähenemään ja opinnot etenemään normaalissa tahdissa. Etäajalle hyvät ohjeet, yhteys oppilaisiin oppitunnin aikana ja varmistus oppimisesta lähinä. Samaa järjestelmää siis suositellaan nyt toisen asteen opiskelijoille, mutta aivan riittämätön järjestelmä, kun peruskouluissa on ollut paljon tartuntoja ennen joulua. Erityisen paljon tämä auttaisi niitä kouluja, joissa on ahtaat tilat (eli käytännössä kaikki koulut Etelä-Suomessa). Järjestelmä helpottaisi myös lasten harrastusten avaamista hiljalleen niin, että ensin olisi vain yksi treenikerta viikossa ja mahdolliset pelit tai esitykset erikseen. Näin saataisiin lasten arkeen paitsi säännönmukaisuutta niin myös turvallisuutta ja jatkuvuutta ilman että siitä tulisi lainkaan haittoja.

Tässä olisi järkeä. Kontaktimääriä on pakko saada alaspäin.

UK muunnos alkaa kohta levitä täälläkin. Nyt etäkoulu kaikille 10 v ylöspäin.

Lähes kaikilla koronaviruksen saaneilla lapsilla merkkejä verisuonivaurioista

Virtually all children infected with COVID-19 show signs of blood vessel damage, study shows

A troubling study by researchers at the Children’s Hospital of Philadelphia reports a “high proportion” of children infected with SARS-CoV-2 show elevated levels of a biomarker tied to blood vessel damage. Making matters worse, this sign of cardiovascular damage is being seen in asymptomatic children as well as kids experiencing COVID-19 symptoms. https://www.studyfinds.org/children-with-covid-blood-vessel-damage/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tammikuussa olisi fiksua aloittaa yläkoulujen hybridimalli eli se, että yksi ikäryhmä on kerrallaan viikon etänä ja sitten kaksi viikkoa lähinä. Näin saataisiin tartunnat vähenemään ja opinnot etenemään normaalissa tahdissa. Etäajalle hyvät ohjeet, yhteys oppilaisiin oppitunnin aikana ja varmistus oppimisesta lähinä. Samaa järjestelmää siis suositellaan nyt toisen asteen opiskelijoille, mutta aivan riittämätön järjestelmä, kun peruskouluissa on ollut paljon tartuntoja ennen joulua. Erityisen paljon tämä auttaisi niitä kouluja, joissa on ahtaat tilat (eli käytännössä kaikki koulut Etelä-Suomessa). Järjestelmä helpottaisi myös lasten harrastusten avaamista hiljalleen niin, että ensin olisi vain yksi treenikerta viikossa ja mahdolliset pelit tai esitykset erikseen. Näin saataisiin lasten arkeen paitsi säännönmukaisuutta niin myös turvallisuutta ja jatkuvuutta ilman että siitä tulisi lainkaan haittoja.

Paitsi että hybridimallissa on valuvika. Kahden lähiviikon aikana oppilaat ehtisivät tavata kaikki koulun oppilaat. Ainoa etu olisi väljyys, ja sekin voi olla vaikea toteuttaa jos kuitenkin 2/3 oppilaista on paikalla. Malli, jossa oltaisiin yksi viikko läsnä ja kaksi etänä, mahdollistaisi sen, että tavattaisiin vain oman vuositason oppilaita, siis vain noin ⅓ kaikista. Väljyyskin olisi helpommin toteutettavissa.

Käytännössä väljyyden hyödyntäminen on yllättävän vaikeaa. Helposti ajaudutaan siihen, että oppilaat ahdetaan samaan tilaan kuin normaalisti, vaikka tyhjiäkin luokkia koulussa olisi. Ryhmän jakamiseksi pitäisi olla  vapaana kaksi vierekkäistä luokkatilaa tai reilusti enemmän henkilökuntaa. Käytännössähän nyt käy pikemminkin niin, että yksi opettaja vahtii kahta täyttä luokkaa, kun toisen opettaja on sairaana/karanteenissa eikä sijaisia saada. Siinä sivussa sitten opetetaan mikä ehditään.

Nyt on uusien tapausten määrä ryhmässä 10-19 v. vähentynyt merkittävästi eli koulujen loma-aika ainakin on laskenut tapausten määrää.

Nyt on aika lailla selvillä, että koulut merkittävästi lisäävät tartuntamääriä ja kiihdyttävät epidemiaa.

Up

Up

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tammikuussa olisi fiksua aloittaa yläkoulujen hybridimalli eli se, että yksi ikäryhmä on kerrallaan viikon etänä ja sitten kaksi viikkoa lähinä. Näin saataisiin tartunnat vähenemään ja opinnot etenemään normaalissa tahdissa. Etäajalle hyvät ohjeet, yhteys oppilaisiin oppitunnin aikana ja varmistus oppimisesta lähinä. Samaa järjestelmää siis suositellaan nyt toisen asteen opiskelijoille, mutta aivan riittämätön järjestelmä, kun peruskouluissa on ollut paljon tartuntoja ennen joulua. Erityisen paljon tämä auttaisi niitä kouluja, joissa on ahtaat tilat (eli käytännössä kaikki koulut Etelä-Suomessa). Järjestelmä helpottaisi myös lasten harrastusten avaamista hiljalleen niin, että ensin olisi vain yksi treenikerta viikossa ja mahdolliset pelit tai esitykset erikseen. Näin saataisiin lasten arkeen paitsi säännönmukaisuutta niin myös turvallisuutta ja jatkuvuutta ilman että siitä tulisi lainkaan haittoja.

Paitsi että hybridimallissa on valuvika. Kahden lähiviikon aikana oppilaat ehtisivät tavata kaikki koulun oppilaat. Ainoa etu olisi väljyys, ja sekin voi olla vaikea toteuttaa jos kuitenkin 2/3 oppilaista on paikalla. Malli, jossa oltaisiin yksi viikko läsnä ja kaksi etänä, mahdollistaisi sen, että tavattaisiin vain oman vuositason oppilaita, siis vain noin ⅓ kaikista. Väljyyskin olisi helpommin toteutettavissa.

Käytännössä väljyyden hyödyntäminen on yllättävän vaikeaa. Helposti ajaudutaan siihen, että oppilaat ahdetaan samaan tilaan kuin normaalisti, vaikka tyhjiäkin luokkia koulussa olisi. Ryhmän jakamiseksi pitäisi olla  vapaana kaksi vierekkäistä luokkatilaa tai reilusti enemmän henkilökuntaa. Käytännössähän nyt käy pikemminkin niin, että yksi opettaja vahtii kahta täyttä luokkaa, kun toisen opettaja on sairaana/karanteenissa eikä sijaisia saada. Siinä sivussa sitten opetetaan mikä ehditään.

Laiskuutta.

Mun ysiluokkalaisella oli tetit. Eli neljä viikkoa oli tilanne se, että vain puoli luokkaa oli koulussa. Silti edes istumisjärjestystä ei muutettu yhdessäkään aineessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tammikuussa olisi fiksua aloittaa yläkoulujen hybridimalli eli se, että yksi ikäryhmä on kerrallaan viikon etänä ja sitten kaksi viikkoa lähinä. Näin saataisiin tartunnat vähenemään ja opinnot etenemään normaalissa tahdissa. Etäajalle hyvät ohjeet, yhteys oppilaisiin oppitunnin aikana ja varmistus oppimisesta lähinä. Samaa järjestelmää siis suositellaan nyt toisen asteen opiskelijoille, mutta aivan riittämätön järjestelmä, kun peruskouluissa on ollut paljon tartuntoja ennen joulua. Erityisen paljon tämä auttaisi niitä kouluja, joissa on ahtaat tilat (eli käytännössä kaikki koulut Etelä-Suomessa). Järjestelmä helpottaisi myös lasten harrastusten avaamista hiljalleen niin, että ensin olisi vain yksi treenikerta viikossa ja mahdolliset pelit tai esitykset erikseen. Näin saataisiin lasten arkeen paitsi säännönmukaisuutta niin myös turvallisuutta ja jatkuvuutta ilman että siitä tulisi lainkaan haittoja.

Paitsi että hybridimallissa on valuvika. Kahden lähiviikon aikana oppilaat ehtisivät tavata kaikki koulun oppilaat. Ainoa etu olisi väljyys, ja sekin voi olla vaikea toteuttaa jos kuitenkin 2/3 oppilaista on paikalla. Malli, jossa oltaisiin yksi viikko läsnä ja kaksi etänä, mahdollistaisi sen, että tavattaisiin vain oman vuositason oppilaita, siis vain noin ⅓ kaikista. Väljyyskin olisi helpommin toteutettavissa.

Käytännössä väljyyden hyödyntäminen on yllättävän vaikeaa. Helposti ajaudutaan siihen, että oppilaat ahdetaan samaan tilaan kuin normaalisti, vaikka tyhjiäkin luokkia koulussa olisi. Ryhmän jakamiseksi pitäisi olla  vapaana kaksi vierekkäistä luokkatilaa tai reilusti enemmän henkilökuntaa. Käytännössähän nyt käy pikemminkin niin, että yksi opettaja vahtii kahta täyttä luokkaa, kun toisen opettaja on sairaana/karanteenissa eikä sijaisia saada. Siinä sivussa sitten opetetaan mikä ehditään.

Laiskuutta.

Mun ysiluokkalaisella oli tetit. Eli neljä viikkoa oli tilanne se, että vain puoli luokkaa oli koulussa. Silti edes istumisjärjestystä ei muutettu yhdessäkään aineessa.

Laiskuutta? Olen opettaja, ja kirjoitin omasta kokemuksestani. Oppilaiden vähentäminen kolmanneksella ehkä kuulostaa hyvältä idealta, mutta sen muuntaminen todelliseksi väljyydeksi voi olla hyvin vaikeaa. Tällä ei ole mitään tekemistä laiskuuden tai sinun lapsesi tetin kanssa. Kannattaa myös muistaa, että opettajilla on takanaan todella raskas vuosi eikä näytä siltä, että kevät olisi ainakaan helpompi. Useimmat ovat tehneet todella paljon ylimääräistä työtä ja hoitaneet sekä lähi- ja etäopetusta vaikka näin ei pitänyt käydä. Kuinka monta tuntia kaiken muun päälle opettajan pitäisi mielestäsi käyttää esim. jatkuviin tilajärjestelyihin, kun hybridimallissa läsnäolijat vaihtuisivat viikoittain?

Ei ne jatkuvawti vaihtuvat sijaiset mitään istumajärjestyksiä tee, kun eivät efes tunne oppilaita. Osassa kouluista on myös ehdottamasti kielletty vaiihtamasta istumäjärjestyksiä pintatartuntojen välttämiseksi. Iso osa opeista jatkuvasti poissa (karanteeni/sairaana/omat lapset sairaana tai karanteenissa/odottavat omia tai lastensa testituloksia). Kun luokkaa vahtii milloin oman ryhmänsä ohella naapuriluokan ope tai joku randomsijainen, koitetaan vain selviytyä.

Turvavälit ovat ihan pelleilyä. Koulumatkoilla oppilaat vieri vieressä tai sylikkäin busseissa ja takseissa. Ruokalat ahtaita jne.

Up

Ylilääkäri Harri Tommin mielestä etäopetukseen pitää siirtyä herkemmällä kynnyksellä:

https://www.verkkouutiset.fi/ylilaakarin-varoitus-uusi-virukanta-naytta…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tammikuussa olisi fiksua aloittaa yläkoulujen hybridimalli eli se, että yksi ikäryhmä on kerrallaan viikon etänä ja sitten kaksi viikkoa lähinä. Näin saataisiin tartunnat vähenemään ja opinnot etenemään normaalissa tahdissa. Etäajalle hyvät ohjeet, yhteys oppilaisiin oppitunnin aikana ja varmistus oppimisesta lähinä. Samaa järjestelmää siis suositellaan nyt toisen asteen opiskelijoille, mutta aivan riittämätön järjestelmä, kun peruskouluissa on ollut paljon tartuntoja ennen joulua. Erityisen paljon tämä auttaisi niitä kouluja, joissa on ahtaat tilat (eli käytännössä kaikki koulut Etelä-Suomessa). Järjestelmä helpottaisi myös lasten harrastusten avaamista hiljalleen niin, että ensin olisi vain yksi treenikerta viikossa ja mahdolliset pelit tai esitykset erikseen. Näin saataisiin lasten arkeen paitsi säännönmukaisuutta niin myös turvallisuutta ja jatkuvuutta ilman että siitä tulisi lainkaan haittoja.

Paitsi että hybridimallissa on valuvika. Kahden lähiviikon aikana oppilaat ehtisivät tavata kaikki koulun oppilaat. Ainoa etu olisi väljyys, ja sekin voi olla vaikea toteuttaa jos kuitenkin 2/3 oppilaista on paikalla. Malli, jossa oltaisiin yksi viikko läsnä ja kaksi etänä, mahdollistaisi sen, että tavattaisiin vain oman vuositason oppilaita, siis vain noin ⅓ kaikista. Väljyyskin olisi helpommin toteutettavissa.

Käytännössä väljyyden hyödyntäminen on yllättävän vaikeaa. Helposti ajaudutaan siihen, että oppilaat ahdetaan samaan tilaan kuin normaalisti, vaikka tyhjiäkin luokkia koulussa olisi. Ryhmän jakamiseksi pitäisi olla  vapaana kaksi vierekkäistä luokkatilaa tai reilusti enemmän henkilökuntaa. Käytännössähän nyt käy pikemminkin niin, että yksi opettaja vahtii kahta täyttä luokkaa, kun toisen opettaja on sairaana/karanteenissa eikä sijaisia saada. Siinä sivussa sitten opetetaan mikä ehditään.

Laiskuutta.

Mun ysiluokkalaisella oli tetit. Eli neljä viikkoa oli tilanne se, että vain puoli luokkaa oli koulussa. Silti edes istumisjärjestystä ei muutettu yhdessäkään aineessa.

Laiskuutta? Olen opettaja, ja kirjoitin omasta kokemuksestani. Oppilaiden vähentäminen kolmanneksella ehkä kuulostaa hyvältä idealta, mutta sen muuntaminen todelliseksi väljyydeksi voi olla hyvin vaikeaa. Tällä ei ole mitään tekemistä laiskuuden tai sinun lapsesi tetin kanssa. Kannattaa myös muistaa, että opettajilla on takanaan todella raskas vuosi eikä näytä siltä, että kevät olisi ainakaan helpompi. Useimmat ovat tehneet todella paljon ylimääräistä työtä ja hoitaneet sekä lähi- ja etäopetusta vaikka näin ei pitänyt käydä. Kuinka monta tuntia kaiken muun päälle opettajan pitäisi mielestäsi käyttää esim. jatkuviin tilajärjestelyihin, kun hybridimallissa läsnäolijat vaihtuisivat viikoittain?

Laiskuutta. Ei edes yritetä ja ihan mikä vaan löperöinti menee läpi koska korona.

Turvallisten järjestelyjen pitäisi olla edellytys, että koulu saa ylipäätänsä olla auki.

Vierailija kirjoitti:

Ylilääkäri Harri Tohmon mielestä etäopetukseen pitää siirtyä herkemmällä kynnyksellä:

https://www.verkkouutiset.fi/ylilaakarin-varoitus-uusi-virukanta-naytta…

Harri Tohmon mielestä etäopetukseen olisi mentävä matalammalla kynnyksellä.

Maailmalla leviävä uusi koronaviruskanta näyttää ylilääkäri Harri Tohmon mukaan sairastuttavan lapsia aikaisempaa vakavammin.

– Koulut etäopetukseen matalalla kynnyksellä, Tohmo tviittaa.

Lääkärin mukaan ”lapsilla pitää olla mahdollisuus terveeseen tulevaisuuteen”. Hän suuntaa sanansa opetusministeri Li Anderssonille (vas.), opetushallitukselle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Harri Tohmo viittaa Harvardin yliopiston kansanterveystutkija ja epidemiologi, tohtori Eric Feigl-Dingin esittämiin huomioihin.

Feigl-Dingin mukaan tuoreimmat sairaalatiedot Britanniasta näyttävät, miten sairaalahoitoa koronaviruksen takia tarvitsevien viisivuotiaiden ja sitä nuorempien määrä on kovassa nousussa. Myös 6-17-vuotiaiden luvut ovat koholla. Uusi kanta on levinnyt erityisesti Britanniassa.

Nyt pitäisi viimein päättäjien kuunnella lääkäreitä eikä pakottaa lapsia kouluun.

Englannissa osastoittain lapsia sairaalassa. Halutaanko sama Suomeen?

Mitä mahtaa kevätlukukaudesta tulla? Syksystä selvittiin, mutta ajatuskin ahdistaa, viisi kuukautta epätietoisuutta.

Sitä vartenhan ne lapset koulussa käyvät, että saavat normaalia opetusta.

Toistaiseksi alakouluissa on ollut vähän jatkotartuntoja. Pinnat eivät ole oleellinen tartunnan lähde.

Jos brittiläinen alkaa levitä, on etäopetus perusteltua.

Koulujen järjestelyt on nyt tehty niin, että yhden lapsen kontaktien määrä on rajattu JA pystytään jatkamaan normaaliopetusta.