Koulualtistumisia jo 13 koulussa (viikossa) - koulut eivät voi olla lähiopetuksena turvallisesti

Saksa ja Venäjä rokottaa opettajat kiireellisesti mutta Suomi ei. Täällä korona ei tartu koulussa vaan kodeissa ja harrastuksissa vai miten se olikaan siinä tiedotteessa?

” Pelkkä opettajien rokottaminen ei mitenkään ratkaise ongelmaa. Edelleen lasten ja perheiden terveys vaarantuu.”

Mikään rokotusohjelma ei tätä poista, mutta se takaisi sen, että koulu pystyy toimimaan normaalisi a se opettaja olemaan töissä!

Lapseni koulussa syksyllä oli sijaisia ihan koko ajan, kun opettajien on pakko jäädä kotiin, jos on pienintäkään flunssaoiretta ja käymään testeissä. Tarkoitti käytännössä sitä, että kun oikea opettaja oli paikalla, niin asioita käytiin läpi, jotka oli jäänyt käymättä ja pakko oli käydä tiuhaan tahtiin.

Lasten ja nuorten normiarki toimisi, jos ne opettajat ei joutuisi koko ajan jäämään varmuuden vuoksi kotiin.

Me asutaan vähän fiinimmällä alueella Espoossa, niin meidän lasten koulu on säästynyt näiltä karanteeneilta.

Oman lapseni koulussa ei edes joka tunti ollut sijaista, vaan sen hoiti naapuriluokan ope, koska sijaisia ei saatu suuren kysynnän takia.

Rokottakaa ne opettajat, että lasten ja nuorten arki edes jatkuisi joltain osin vakaana!

Meillä myös yläkoulun oppilaan monien päivän viimeisiä tunteja peruttiin, koska ei ollut syksyllä opettajaa pitämään niitä. Yleensä olivat juuri valinnaisia aineita, joita oli odotettu koko viikko!

Koronaa on ollut alakoulussa myös Kauniaisissa eli paremmalla alueella ja kaikki ryhmät/luokat leikkineet keskenään välitunnilla.

Miksi OAJ ei puolusta opettajia?

Joulunajan tartntoihin on syynä koulut jotka pidettiin auki 22.12. asti. Kuinka monen mummo on altistunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen/3204153

50 000 koululaista vastasi kyselyyn kevään poikkeaahan opiskelusta.

Kaksi kolmasosaa oli tyytyväinen opetukseen.

Puolet selvisi opetuksesta normaalilla tavalla.

Neljännes tarvitsi apua normaalia vähemmän.

Viidennes olisi tarvinnut enemmän apua ja nopeampia vastauksia opettajilta.

Tekniikan kanssa ei ollut ongelmia.

Enemmistö oli tyytyväinen kotioloihin kevään aikana.

Ketä varten siis lähiopetus pitää siis järjestää? Nyt on aika miettiä lasten, perheiden ja henkilökunnan terveyttä. Edessä on epidemian vaikeimmat kuukaudet tammi-maaliskuu, joten nyt ETÄOPETUSTA, kiitos!

Annetaan oppilaiden silti harrastaa turvallisesti.

Kaksi kolmasosaa oli tyytyväinen opetukseen, mutta yli 80 % oli tyytyväinen tai neutraali ja vain noin 4 % koki etäopetuksen hyvin negativiisena.

Ja alleviivaan, että oli kouluja, jossa opettajat vain laittoivat tehtävät wilmaan. Tämä ei ole enää uudistetun opetuslain mukaan mahdollista, vaan etäopetusta on annettava. Eli tuo loppu 4% saisi myös parempaa opetusta.

Juuri näin. Luin sen koko raportin pintapuolisesti silmäillen (löytyy OKM:n nettisivuilta), ja siellä oli useampi sivu lasten ja nuorten kehitysideoita etäopetukseen. Ylivoimainen enemmistö näissä oli sitä, että kaivattiin enemmän Teams/Meet/Zoom/muu etäväline-kontaktia opettajaan ja luokkaan. 

Ja vain muistaakseni 2 % koki, että teknologian käytön hankaluus olisi haitannut etäopetusta, vaikka sitäkin rummutetaan kauheasti yhtenä syynä, miksi etäopetus on huono asia. Ja 94 % koki, että heillä oli kotona riittävän rauhallinen oma tila, missä opiskella, ja hyvät välineet. Taas yksi etäopetuksen myytti, että kotona olisi rauhatonta ja huonot välineet.

Vierailija kirjoitti:

” Pelkkä opettajien rokottaminen ei mitenkään ratkaise ongelmaa. Edelleen lasten ja perheiden terveys vaarantuu.”

Mikään rokotusohjelma ei tätä poista, mutta se takaisi sen, että koulu pystyy toimimaan normaalisi a se opettaja olemaan töissä!

Lapseni koulussa syksyllä oli sijaisia ihan koko ajan, kun opettajien on pakko jäädä kotiin, jos on pienintäkään flunssaoiretta ja käymään testeissä. Tarkoitti käytännössä sitä, että kun oikea opettaja oli paikalla, niin asioita käytiin läpi, jotka oli jäänyt käymättä ja pakko oli käydä tiuhaan tahtiin.

Lasten ja nuorten normiarki toimisi, jos ne opettajat ei joutuisi koko ajan jäämään varmuuden vuoksi kotiin.

Silti sadat tuhannet perheet joutuvat joka päivä lähettämään lapsen kouluun, jossa on korkea tartuntariski. Tälle kaikelle on olemassa ihan turvallinen vaihtoehto- etäkoulu!

Mun lapselle tuli joulukuussa ruotsinkielisiä ylioppilaita opettajiksi. Siis todella epäpäteviä ja todella huonoa suomea puhuvia ihmisiä opettamaan YSEJÄ. Todella hyvissä käsissä on nyt lukioon valmistautuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päästin lapset vielä kouluun. Jos nyt viimeisenä päivänä tuo tuliaisen, niin...

Niin, kaikki on mahdollista.

Niin on. Ei tullut jouluksi, mutta kevät kyllä mietityttää.

Ope kirjoitti:

Hyvät huoltajat, ottakaa lapsenne (esim. 3.-9.-luokkalaiset) vapaaehtoisesti pois koulusta.

Hyvä opettaja, miksi et ole jo irtisanoutunut jos kerta olettaminen ei kiinnosta?

Ooettajaa kiinnostaa nimenomaan opettaminen,ei jatkuvassa karanteenissa oleminen ja ohjeiden antaminen epäpätevälle sijsiselle, joka ei oppilaita edes tunne.

up

up

Up

Up

Nyt tammikuussa olisi fiksua aloittaa yläkoulujen hybridimalli eli se, että yksi ikäryhmä on kerrallaan viikon etänä ja sitten kaksi viikkoa lähinä. Näin saataisiin tartunnat vähenemään ja opinnot etenemään normaalissa tahdissa. Etäajalle hyvät ohjeet, yhteys oppilaisiin oppitunnin aikana ja varmistus oppimisesta lähinä. Samaa järjestelmää siis suositellaan nyt toisen asteen opiskelijoille, mutta aivan riittämätön järjestelmä, kun peruskouluissa on ollut paljon tartuntoja ennen joulua. Erityisen paljon tämä auttaisi niitä kouluja, joissa on ahtaat tilat (eli käytännössä kaikki koulut Etelä-Suomessa). Järjestelmä helpottaisi myös lasten harrastusten avaamista hiljalleen niin, että ensin olisi vain yksi treenikerta viikossa ja mahdolliset pelit tai esitykset erikseen. Näin saataisiin lasten arkeen paitsi säännönmukaisuutta niin myös turvallisuutta ja jatkuvuutta ilman että siitä tulisi lainkaan haittoja.

Vierailija kirjoitti:

Nyt tammikuussa olisi fiksua aloittaa yläkoulujen hybridimalli eli se, että yksi ikäryhmä on kerrallaan viikon etänä ja sitten kaksi viikkoa lähinä. Näin saataisiin tartunnat vähenemään ja opinnot etenemään normaalissa tahdissa. Etäajalle hyvät ohjeet, yhteys oppilaisiin oppitunnin aikana ja varmistus oppimisesta lähinä. Samaa järjestelmää siis suositellaan nyt toisen asteen opiskelijoille, mutta aivan riittämätön järjestelmä, kun peruskouluissa on ollut paljon tartuntoja ennen joulua. Erityisen paljon tämä auttaisi niitä kouluja, joissa on ahtaat tilat (eli käytännössä kaikki koulut Etelä-Suomessa). Järjestelmä helpottaisi myös lasten harrastusten avaamista hiljalleen niin, että ensin olisi vain yksi treenikerta viikossa ja mahdolliset pelit tai esitykset erikseen. Näin saataisiin lasten arkeen paitsi säännönmukaisuutta niin myös turvallisuutta ja jatkuvuutta ilman että siitä tulisi lainkaan haittoja.

Paitsi että hybridimallissa on valuvika. Kahden lähiviikon aikana oppilaat ehtisivät tavata kaikki koulun oppilaat. Ainoa etu olisi väljyys, ja sekin voi olla vaikea toteuttaa jos kuitenkin 2/3 oppilaista on paikalla. Malli, jossa oltaisiin yksi viikko läsnä ja kaksi etänä, mahdollistaisi sen, että tavattaisiin vain oman vuositason oppilaita, siis vain noin ⅓ kaikista. Väljyyskin olisi helpommin toteutettavissa.