Luulin että tehtiin oikea ja fiksu ratkaisu, mutta nyt kaikki muut tekeekin päinvastoin! (Asumisasiaa)
Eli meidän perhe muutti Helsingin Punavuoreen kaksioon viime joulukuussa. Aikaisemmin asuimme väljemmin (4h, k, khh, sauna, 2x wc) Espoossa. Halusimme kuitenkin elää ekologisemmin ja minimoida hiilijalanjälkemme työmatkojen ja muun liikkumisen osalta. Ajattelimme, että Punavuoressa olemme keskellä kaupungin sykettä, ratikkamatkan päässä töistä harrastuksista, parhaista ravintoloista ja kulttuurista. Parasta oli luopuminen autosta! Yksityisautoilu on meistä jäänne sivistymättömältä sotienjälkeiseltä suurten ikäluokkien aikakaudelta, eli mars autot museoon! Ja tottaksi asumme vuokralla! On niin boomer kerätä omaisuutta ja elää asuntovelallisena, kun voi sijoittaa matkailuun ja liikkuvuuteen maailmankylän netizeninä. Ei meille käy taloudelliset kahleet.
Muuttomme jälkeen ystävät ylisti, kehui ja peukutti meidän valintaa: oltiin fiksuja, ekologisia ja trendien harjalla. Kaikki kadehtivat meidän city-elämäntapaa ja tiedostavaa asennetta. Voi kun mekin uskallettaisiin, sanoivat ja peukuttivat päivityksiä meidän parviratkaisuista ja internet/toimistoista vaatekomerossa. Hyvin nelihenkinen perhe mahtuu 48 neliön kaksioon, kun vain karsii turhaa; ja anyway mehän eletään ihanassa olohuoneessa, joka Punavuori on ja kotona vain nukutaan ja huolehditaan perussiisteydestä!
Tuli maaliskuu ja korona. Tuli etäkoulut ja etätyöt. Viikon jälkeen pienen kaksion seinät alkoi kaatua päällä. Meidän sosiaaliset olohuoneet, ihanat kahvilat ja ravintolat, sulkivat ovensa.
Aluksi somepäivitykset olivat pelkkää koronaa ja elämää rajoitusten kanssa. Siihen oli kiva osallistua, koska pääsi purkamaan ahdistusta 48 neliön kuutiossa. Mutta jossain toukokuun alussa huomasin muutoksen: ihmiset, jotka aikaisemmin vannoivat keskusta-asumisen, ekologisuuden ja julkisen liikenteen nimeen, alkoivat postailemaan kuvia uusista käytetyistä autoistaan, koronaevakosta vanhempien kesäpaikalla, muutosta Mäntsälään ja ties mistä. Paras ystävätär pakkasi lapsensa ja hurautti WV:n citymaasturilla uuteen elämään Karjalohjalla ja postailee kuvia vaaleakutrisista pikkutytöistään ratsastuskypärät päässä keppihevosten selässä. Ystävien instat on muuttuneet kuvashowksi helvetistä! Tuttavapiirimme ihmisistä kahdeksan on muuttanut tai muuttamassa maalle; kehyskuntiin tai jopa Varsinais-Suomeen asti!
Minun postaukset fiksuista tilankäyttöratkaisuista Punavuoressa eivät enää saa tykkäyksiä, kun kaverit ihastelevat toistensa marjatarhoja ja maastureita.
Mittani tuli täyteen, kun mies eilen kysyi että kenen idea tää keskustaan muutto oli kahden alakoululaisen kanssa, ei ainakaan minun?
Surettaa miten tässä näin kävi!
Kommentit (225)
Meillä on se suuri tontti ja ihana koti maalla. Nyt ostettiin kaupunkikämppä johon voi mennä fiilisteleen ku vtekee mieli asua kaupungis. Väliaikoina vuokralla airbnb. Kumpa vois asua talvet kaupungis ja kesät maalla. Mut lapsen koulu hankaloittaa. No, 10vuoden sisällä muutos näkyvissä.
Liian selvä provo. Joka tapauksessa, vaikka onkin tyhmää ahtautua lasten kanssa johonkin Rööperin kaksioon, niin ootapa kun talvi tulee, kukaan ei halua landelle. Ei siellä talvella ole mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätättekö siis asumismuotonne sen mukaan, kuinka paljon muut kadehtivat asumismuotoanne?
Jos piditte maalla/lähiössä/maaseudulla asumisesta, niin miksi muutitte pois?
Asuimme Espoossa rivarissa. Muuttopäätökseemme vaikutti hiilijalanjälkilaskuri; luopumalla autosta ja lyhentämällä liikkumisen minimiin ja julkisten käytöllä, sekä pienemmillä lämmityskustannuksilla elämme ekologisemmin. Rivarin 98 neliötä neljälle olivat silkkaa hulluutta, verrattuna kerrostalokaksion 48 neliöön.
Kyllähän kaikille on selvää, että ihmisten on asuttava tiiviimmin ja keskustoissa ja maankäyttöä asumiseen on rajoitettava. Tai näin kaikki ajatteli vielä vuosi sitten. Mutta nyt trendikästä onkin asua maalla, ajaa autolla ja shoppailla prismassa. Kaikki ne asiat mille naurettiin vuosi sitten.
Me ollaan nyt stuck täällä Punavuoressa ja kaikki muut hehkuttaa omakotitalojaan Nurmijärvellä! Ap
Nurmijärvellä on suht edullisia asuntoja . Kyllä te sinne pääsette jos haluatte.
Siellä vaan ei ole mitään kivaa ja tysääkin on. Itse en muuttaisi.
No mitä kivaa punavuoressa on?
4-henkinen perhe kaksioon?
Sellaista se elämä on jos pitää seurata mikä somessa mahtaa milläkin hetkellä olla trendikästä. Itse en ihan heti alkaisi tekemään jonkin hiililaskurin mukaan tuollaisia päätöksiä, täytyisi edes tietää että se laskee edes sinnepäin ne luvut. Tais olla aatemaailman ihannealue tuo.
Tervetuloa Lahteen! Rakennetaan parhaillaan taloa järvinäkymin. 250 neliötä tilaa: 4mh, keittiö, kaksi olohuonetta, kaksi vaatehuonetta, sauna, khh ja suihku, erillinen wc, toinen suihku ja wc, parveke, terassi ja terassille upotettu poreamme. Niin ja autotalli.
Ja hintaa tulee vähemmän kuin haluatte siellä kehä kolmosen sisäpuolella edes miettiä.
Elämä on valintoja. Itse asuisin mielelläni pienessä kaksiossa Punavuoressa, mutta en lasten kanssa, en koronauhan kanssa, enkä Helsingin hinnoilla.
Ap vaikuttaa todella nololta, tärkeilevältä ja ärsyttävältä. On muka olevinaan niin cool
Ja jos kerran asutte vuokralla niin mikä estää muuttamasta pois?
Täytynee olla provo. Ei kait kukaan tee noin isoja päätöksiä jonkun oman hiilijalanjäljen takia? Tai sen mukaan mitä muut haluaa?
Jos aloitus on kuitenkin totta niin lienee paikallaan miettiä oikein kunnolla mitä haluaa isona tehdä ja missä asua. Ja siis perheen sisäisiä haluja ja tarpeita ei hiilijalanjälkeä tai mummonkaimankummin mielipidettä.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki julkinen, yhteinen, jaettu, jne on riski nykyään. Vähän mietittiin muuttoa pienempään kun viimeinenkin lapsi muutti pois,mutta tehtiinkin meille molemmille työhuoneeet niitten huoneista. Kummankaan ei tarvitse tehdä etätöitä keittiössä tai olohuoneessa vaan on makkari, keittiö, olohuone ja 2 x työhuone. Oven saa perässään kiinni kun on videokokouksia ja koneet ja paperit voi jättää levälleeen. Joko pyörällä tai autolla liikutaan. Kaikki muuttuu....
Hienoa! Me ei myöskään missään tapauksessa aiota muuttaa pienempään lasten lähdettyä. Mulla pitää olla oma huone, ihan täysin mun valtakunta, ja miehellä sama, ja kylpyhuoneita pitää olla ainakin kaksi. Tällä hetkellä mies tekee työt olkkarissa ja varsinainen työhuone jää yksin mulle.
Jossain kaupunkikaksiossa me oltais ihan raivarissa koko ajan koko perhe.
Kun korona on ohitse, kaupungissa on taas oikein kivaa.
Täytyy odotella nyt vaan.
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa Lahteen! Rakennetaan parhaillaan taloa järvinäkymin. 250 neliötä tilaa: 4mh, keittiö, kaksi olohuonetta, kaksi vaatehuonetta, sauna, khh ja suihku, erillinen wc, toinen suihku ja wc, parveke, terassi ja terassille upotettu poreamme. Niin ja autotalli.
Ja hintaa tulee vähemmän kuin haluatte siellä kehä kolmosen sisäpuolella edes miettiä.
Elämä on valintoja. Itse asuisin mielelläni pienessä kaksiossa Punavuoressa, mutta en lasten kanssa, en koronauhan kanssa, enkä Helsingin hinnoilla.
Yes Lahdelle!!! Terveisiä Möysästä!
No jaa,
Meillä on vanha talo maalla ja se lämpeää hakkella (eli silppupuulla naapureiden harvennushakkuista ym.) ja sähköä saadaan aurinkopaneleista (ja menee hiukan myyntinkin sähköä kesällää. Kauppa ja työt 10 km säteellä, joten autoillaan, mutta ei nyt mahdottomia määriä/matkoja.
Kasvimaa on ja metsästetään riistaa. Lähellä on puutarhatiloja, joista voi ostaa kasviksia ym. Ei osteta juuri mitään uutena ja muutenkin on aika vähäiset tarpeet ja kulutustottumukset.
Maallakin voi elää ekologisesti.
Provo 100%, sillä *yksikään* nelihenkinen perhe ei vapaaehtoisesti muuta 48 neliöön - elleivät ne lapset nyt sitten satu olemaan parikuukautiset kaksoset. Koulu- ja välttämättä päiväkoti-ikäistenkään kanssa ei puhettakaan.
Vierailija kirjoitti:
Liian selvä provo. Joka tapauksessa, vaikka onkin tyhmää ahtautua lasten kanssa johonkin Rööperin kaksioon, niin ootapa kun talvi tulee, kukaan ei halua landelle. Ei siellä talvella ole mitään.
Miksi aina Helsingin vastakohta on joku peltomökki? Asun Lahdessa, kilsan keskustasta, ihan kaupunkia on, en kaipaa Helsingistä mitään paitsi ehkä arkkitehtuuria.
Vierailija kirjoitti:
Provo 100%, sillä *yksikään* nelihenkinen perhe ei vapaaehtoisesti muuta 48 neliöön - elleivät ne lapset nyt sitten satu olemaan parikuukautiset kaksoset. Koulu- ja välttämättä päiväkoti-ikäistenkään kanssa ei puhettakaan.
Niin on, mutta ihan mielenkiintoinen keskustelu on.
Me yritettiin aikoinaan hetki asua yksiössä Alppilassa kaksi aikuista ja vauva - huh, hyvin pian muutettiin Lahteen kolmioon.
Aika säälittävää että oman elämän arvostus haetaan muiden hyväksynnän kautta.
Haluutko ostaa meidän paritalonpuolikkaan Espoosta? Iso piha ja 130 asuinneliöö olis tarjolla?
Me haluttais muuttaa vielä enemmän maalle.
Joopa joo, luopua autosta hiilijalanjäljen vuoksi. Asua vuokralla ja käyttää rahat mielummin matkusteluun. Polkupyörällä, purjeveneellä vai virtuaalisesti, kun on edelleen se hiilijalanjälki. Pelkkää trollausta koko aloitus.
Lahdessa ihmiset on ihan outoja. En ikinä muuttaisi sinne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätättekö siis asumismuotonne sen mukaan, kuinka paljon muut kadehtivat asumismuotoanne?
Jos piditte maalla/lähiössä/maaseudulla asumisesta, niin miksi muutitte pois?
Asuimme Espoossa rivarissa. Muuttopäätökseemme vaikutti hiilijalanjälkilaskuri; luopumalla autosta ja lyhentämällä liikkumisen minimiin ja julkisten käytöllä, sekä pienemmillä lämmityskustannuksilla elämme ekologisemmin. Rivarin 98 neliötä neljälle olivat silkkaa hulluutta, verrattuna kerrostalokaksion 48 neliöön.
Kyllähän kaikille on selvää, että ihmisten on asuttava tiiviimmin ja keskustoissa ja maankäyttöä asumiseen on rajoitettava. Tai näin kaikki ajatteli vielä vuosi sitten. Mutta nyt trendikästä onkin asua maalla, ajaa autolla ja shoppailla prismassa. Kaikki ne asiat mille naurettiin vuosi sitten.
Me ollaan nyt stuck täällä Punavuoressa ja kaikki muut hehkuttaa omakotitalojaan Nurmijärvellä! Ap
Terkkuja Nurmijärveltä! Tämä on muuten Suomen vähäpäästöisin paikkakunta. Ai miten muka? No siten, että täällä lämmitetään vain uusiutuvilla luonnonvaroilla, eikä hiilellä, kuten siellä Helsingissä. Naurattaa, miten koronan aikana tänne on lapannut uusia hesalaisperheitä :D
Siis miten voi muka 4 ihmistä elää 48 m2? Se on yhdellekin pieni.
Kaikki julkinen, yhteinen, jaettu, jne on riski nykyään. Vähän mietittiin muuttoa pienempään kun viimeinenkin lapsi muutti pois,mutta tehtiinkin meille molemmille työhuoneeet niitten huoneista. Kummankaan ei tarvitse tehdä etätöitä keittiössä tai olohuoneessa vaan on makkari, keittiö, olohuone ja 2 x työhuone. Oven saa perässään kiinni kun on videokokouksia ja koneet ja paperit voi jättää levälleeen. Joko pyörällä tai autolla liikutaan. Kaikki muuttuu....