Mikä on viisain asia, minkä olet oppinut elämästä?
Kommentit (2600)
Että suurin osa ihmisistä on tyhmiä moukka. En tuhlaa heihin milliäkään elämästäni.
Karma toimii. Sen olen todennut usein. Niin hyvässä kuin pahassa.
Okei, jos syö liikaa herkkuja voipi käydä niin että tuoli hajoaa alta. Ei sattunut.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat elämänkumppanin, pitää tehdä itse aloite ja olla aktiivinen. Kukaan ei tule iskemään sinua kotiovelta.
Ja usein pitää käydä useampi ihminen läpi ennen kuin se oikea löytyy.
Mua vähän huvittaa tuo, koska itse tapasin elämänkumppanini teininä omissa kotibileissäni. Minut tultiin kirjaimellisesti iskemään kotiovelta.
Ja on muuten ensimmäinen kumppanini. Yhteistä matkaa takana jo 8 vuotta.
Harvinainen tuuri, muttei mahdoton.
Vierailija kirjoitti:
Elämän rajallisuus. Pitää tehdä asioita nyt, kuolleena se on myöhäistä.
Elämää ei voi suunnittella paljoa eteenpäin. Muutoksia, yllätyksiä ja menetyksiä tulee. Siksi varmaankin en osaa koronaa paljoa pelätä. Toimin kyllä ohjeiden mukaan, mutta en koe ahdistusta. Onko niin, että ne jotka eivät ole kokeneet elämän arvaamattomuutta, ahdistuvat nyt koronasta?
-m
Tuo elämän rajallisuus on todella konkretisoitunut, kun lähipiiristä on lähtenyt ihmisiä työikäisenä. Hyvin äkillisiä tapauksia.
Elämä on tässä ja nyt. Huomisesta ei ole takeita, ei todellakaan.
Elä hetkessä. Välillä voi muistaa menneisyyttä ja ajatella tulevaisuutta. Yritä silti elää tässä päivässä tässä ja nyt. Olethan läsnä.
Älykkyys ja elämän viisaus eivät välttämättä olekkaan samassa päässä
Ei elämäni suurin oppi, mutta teininä olin hyvin kiltti ja tottelevainen, nukkunut yön huonosti, koulusta mentiin vieraaseen metsään poimimaan puolukoita, eksyttiin, lopulta rämmittiin tielle ja bussikin tuli kaupunkiin, seuraavalta pysäkiltä tuli vanhempi nainen joka rupesi mäkättämään veltosta nuorisosta ja vaati minun paikkani, olisin voinut kilttinä tyttönä paikan antaakin ilman mäkätystä, en kuitenkaan antanut. Mummo totesi, minkä taakseen jättää edestään löytää. Tarkoittaen kai, että joskus olen vanha ja vaivainen, itse olen löytänyt itseni 25v myöhemmin lähihoitajana vanhustenhoidosta eli mummolle on annettava kaikki mitä päästä ja kropasta irtoaa, oli nukkunut huonosti tai eksynyt elämässä. Edessäni löysin sen pienenkin kapinan mitä teininä uskalsin.
Kiittämättömyys on maailman palkka
Korkeasti koulutettu voi olla melkoinen moukka vailla sydämen sivistystä. Mutta onneksi minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Tämä on lohduttanut.
Totuus on helpoin muistaa. Eli ei kannata kauheesti valehdella, myötis oli melkoinen kun kollega jäi kiinni.
Elämä on lottoarvonta.
geenit:älykkyys,komeus
vanhemmat: uskonto, varallisuus ,koulutus
Parishude: tykkää tummista ja putkistä.
Tuliko kaikki oikein?
Vierailija kirjoitti:
Viina on viisasten juoma
Luota toisiin ihmisiin kunnes et enää jaksa luottaa. Lepää, ota taukoa ja luota taas uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muiden mielipiteellä ei ole väliä
Suurin osa ihmisistä on todella yksinkertaisia
Tyhmät ihmiset pitää viisasta omituisena
Et ole kenellekkään velkaa omasta menestyksestä
Loisijoista ei koskaan pääse yhteiskunta eroon, ilman radikaalia muutosta.
Kuka pöljä yläpeukuttaa tätä?
Ne jotka EIVÄT ole yksinkertaisia.
Zinc
Itse olen oppinut, että suurin osa ihmisistä jotka pitävät itseään älykkäänä todellakin ovat yksinkertaisia. Näkevät maailman vain omasta näkökulmastaan, eivätkä kykene laajempaan katsantokantaan. Sekoittavat tunnepohjaiset mielipiteet älykkyyteen. Ovat sokeita omille virheilleen, eivätkä opi.
Jos ihmiset puhuvat sinusta pahaa, niin elä ja toimi niin, että heitä ei uskota.
Lapsena kuulin Beatlesien kipaleen Let it be. Pidin sävelmää hyvänä mutten ymmärtänyt minkä syvän opetuksen se sisälsi.
Sittemmin nuorena ja varsinkin aikuistuttuani se selvisi - nyt kun olen jo keski-iän ylittänyt, sanoisin, että sen sanoma on se perimmäinen totuus. Eli silloin voi parhaiten, kun ei takerru mihinkään, eikä varsinkaan materiaan.
Se myös sisältää mielestäni sen, ettei ihmisiin noin ylipäänsä voi luottaa. Paras siis on, kun ottaa sen asenteen, vaikkei mitään kurjaa olisi tapahtunutkaan. Useimmat meistä oppivat sen vasta sitten, kun takana on jotain todella ikävää.