Nelikymppisten juhlistaminen - lapsellista vai ei?
Lähipiirissäni on ollut tapana muistaa tasavuosia melko näyttävästi, vähintäänkin juhlilla mutta myös yhteisillä ulkomaanmatkoilla ohjelmineen ja lahjoineen päivineen.
Täytän ensi viikolla 40, ja olen suunnitellut jo vuosia, mihin tasavuosimatka suuntautuisi. Mutta: kävi ilmi, että mihinkään vihjailuihin ei tartuttu ja kaikki korkeintaan kohteliaasti kuuntelivat suunnitelmiani. Korona sotki lopullisesti kuviot ja kaupan päälle muutimme kesällä toiselle puolen maailmaa, joten juhlasuunnitelmat jäivät. Kuvittelin silti, että jotain yllätystä olisi luvassa, mutta nyt alkaa näyttää siltä että näin ei ole. Sisareltani tuli juuri kysymys, haluaisinko lahjaksi ja pääsylipun erääseen perhetapahtumaan. Mieheni puolestaan kertoi varanneensa eilen hotelliyön naapurikaupungista, mutta ei ollut suunnitellut mitään tekemistä siellä ja myönsi itse, että näin korona-aikaan kaupunkiloma taaperon kanssa on huono ajatus. Kaiken kukkuraksi kyseessä ei edes ollut se varsinainen juhlapäivän yö, koska silloin tulee kuulemma joku asentamaan jotain taloon ja aikaa olisi vaivalloista siirtää. Hänen nelikymppisiään juhlimme kyllä viime vuonna hyvin näyttävästi.
Ja vihdoin se kysymys: olenko lapsellinen ollessani pöyristynyt ja loukkaantunut siitä, että nelikymppiseni eivät kiinnosta ketään? Eikö 40 olekaan mikään juttu? Minulle juhlistaminen on ollut aina tärkeää ja olen panostanut lähipiirini tasavuotisten suunnitteluun aina kymmeniä tunteja, lomapäiviä ja satoja euroja. Raha on toisarvoista mutta että ei edes pientä lahjaa? En halua vaikuttaa pikkumaiselta ja kyseessä on minullekin ihan puhdas first-world-problem (oikeitakin ongelmia on kyllä), mutta tuntuu silti kurjalta ja jotenkin jopa hävettää. Olla nyt se tyyppi, jonka syntymäpäiville ei tullut ketään.
Haluaisin kuulla, mitä mieltä muut ovat nelikymppisten juhlimisesta. Onko isompi juhliminen out tai jopa jotenkin noloa, ja kukaan ei vain kehtaa sanoa sitä minulle? Tiedän, että minusta välitetään, siitä ei ole kyse.
Kommentit (61)
Hmm.. eli käytäntö on kirjava.
Ja selvennettäköön vielä, että en odota muiden järjestävän juhlistamista siksi että olisin prinsessa, vaan koska se on ollut m e i l l ä tapana. Mm. siskoni kolmikymppisille järjestin yhteisen kaupunkiloman ulkomaille ja vieläpä niin, että sitä edelsi monen kuukauden pienten yllätysten sarja (koko matka oli teemoitettu siskon kiinnostuksenkohteen mukaan). Ja maksoin, kyllä. Jopa äitini uuden miesystävän juhlamatkaan laitoimme perheen kanssa puolet kesälomabudjetista - joo, kaikki yleensä maksavat kulunsa ja matkoilla sankari sen juhlapäivänsä illallisen, joka on aina ollut jossain spesiaalipaikassa.
En kaipaa nyt matkoja, mutta jos huomio on yleensä ollut suurta ja reissuja on suunniteltu yhdessä aina innolla ja pitkään, olisin odottanut edes pientä vaivannäköä, edes mieheltä. Ja kyllä sen jonkun reissunkin olisi voinut halutessaan miettiä myöhempään ajankohtaan, kaikki ovat kuitenkin ilmoittaneet tulevansa tänne heti kun taas uskaltaa matkustaa.
Kiitos kommenteista, helpotti jo kirjoittaa tänne asiasta. En sentään haluaisi oikeasti näyttää muille, että harmittaa.
-ap
Juhlat on aina kivat. Itse haluaisin juhlia syntymäpäiväni, mutta kun ei ole ketä kutsua. Nekin pari ystävää, jotka on niin on sellaisia hiirulaisia, jotka ei halua osallistua mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olet todellakin lapsellinen, jos kuvittelet että toiset järjestävät sinulle suureelliset 40-vuotisjuhlat! Ei nelikymppiset ole mikään iso juhla. Ensimmäinen iso juhla on 50v, 60v taas vähän pienempi, 70v pienempi, 75v taas vähän isompi kun se on 3/4 sadasta vuodesta ja siinä kohtaa aletaan ymmärtää, että juhlat alkavat käydä jo vähiin. 80v juhlitaan jos jaksetaan, 90v samaten ja viimeinen iso juhla on 100v.
Kaikki synttärit ennen 50v synttäreitä vietetään perhepiirissä. 50v on suuri tapahtuma, sinne kutsutaan suku, työkaverit ja ystävät. Ja siellä pidetään puheita. Melkeinpä kaikki muut isot synttärit on pienempiä kuin 50v. Ellei sitten ole käynyt niin, että 50v jäi koronan jalkoihin ja vahinko otetaan takaisin 60v synttäreillä.
Jos koet, että on tärkeää viettää 40v-synttäreitä jotenkin erityisesti (esim. ravintolaan perheen kanssa), niin järjestä se itse. Ei kukaan ulkopuolinen voi tajuta, että 40v on niin lapsellinen että haluaa toisten järjestämät yllärisynttärit.
Miten sinä päätät, miten ihmiset juhlivat? Mene muualle pätemään.
Mitä, jos menisit itse takaisin nukkumaan? Ketju eteni tosi hyvin ennen kuin sinä tulit länkyttämään torveasi.
Vierailija kirjoitti:
Hmm.. eli käytäntö on kirjava.
Ja selvennettäköön vielä, että en odota muiden järjestävän juhlistamista siksi että olisin prinsessa, vaan koska se on ollut m e i l l ä tapana. Mm. siskoni kolmikymppisille järjestin yhteisen kaupunkiloman ulkomaille ja vieläpä niin, että sitä edelsi monen kuukauden pienten yllätysten sarja (koko matka oli teemoitettu siskon kiinnostuksenkohteen mukaan). Ja maksoin, kyllä. Jopa äitini uuden miesystävän juhlamatkaan laitoimme perheen kanssa puolet kesälomabudjetista - joo, kaikki yleensä maksavat kulunsa ja matkoilla sankari sen juhlapäivänsä illallisen, joka on aina ollut jossain spesiaalipaikassa.
En kaipaa nyt matkoja, mutta jos huomio on yleensä ollut suurta ja reissuja on suunniteltu yhdessä aina innolla ja pitkään, olisin odottanut edes pientä vaivannäköä, edes mieheltä. Ja kyllä sen jonkun reissunkin olisi voinut halutessaan miettiä myöhempään ajankohtaan, kaikki ovat kuitenkin ilmoittaneet tulevansa tänne heti kun taas uskaltaa matkustaa.
Kiitos kommenteista, helpotti jo kirjoittaa tänne asiasta. En sentään haluaisi oikeasti näyttää muille, että harmittaa.
-ap
Onko aiempien juhlien ollessa ollut koronaa?
Mä täräytin ihan kunnon kinkerit nelikymppisillä, koska ei voi tietää elääkö edes viiskymppiseksi. Mitä se kellekään kuuluu, mitä haluaa juhlistaa ja miten. Oli hyvät pirskeet ja ystävät paikalla. Jos haluaa juhlia, suu auki tai järkkää itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välietappi. Yleinen tapa taitaa olla juhlia vasta 50v isommin.
40 v on tärkeä aikuisuuden vuosi. En piitannut 30-vuotisjuhlista enkä suunnittele 5-kymppisiä parin vuoden päästä, sellaiset juhlat ovat enemmän mieheni tyyppisiä.
Kun täytin 40, pidimme samalla tuparit. Pääsimme samoihin aikoihin vihdoin ja viimein omistusasuntoon.
Jos miehelläkin oli isot juhlat, onhan se tylsää ettei toiselle suoda omia.
Tämä aika ja alkava syksy varmasti vaikuttavat tunnelman latistumiseen. Kannattaa siirtää isommat kemut tulevaan, ja juhlia sitten vaikka useampaa asiaa.
40 on tärkeä aikuistumisvuosi vain jos olet 22 vuotta kehityksestä jäljessä. Muut juhlii aikuistumista 18 vuotiaana.
Olen vasta 26, mutta kyllä minä uskon juhlivani nelikymppisiä, jos siihen ikään pääsen :) Samoin ystäväni. Ei siinä mitään lapsellista ole. JOkainen juhlikoon miten haluaa. Ne, jotka ehkä vähättelevät, eivät ehkä nauti tai juhli yhtään mitään. Jotkut taas eivät tahdo, mutta he eivät koe sen olevan heiltä pois.
Nyt on korona! Rajottaa aika tehokkaasti juhlia. Jos ei olis niin varmasti kaikki tahtois sulle yllärijuhlat järjestää. Mutta sä ny satut täyttään 40 korona aikana niin deal with it. Itsekästä loukkaantua.
Kyllä nelikymppisiä kannattaa juhlia kunnolla, mutta korona-aika vaikuttaa toki. Nyt en järjestäisi mitään isompaa ettei juhlista jää ikävät muistot jos tartuntoja tulisi. Itse olen tottunut aina organisoimaan omat juhlat ja maksamaan ne itse. Toki jos teillä käytäntö on toinen, olisi reilua että myös sulle juhlat organisoidaan muiden toimesta. Kannattaa tosin sopia milloin niitä sun juhlia juhlitaan, muutoin voi käydä niin että kun asia siirtyy, se lopulta unohtuu kokonaan. Itse olen suunnitellut juhlistaa omia nelikymppisiäni hotelliyöllä Ritzissä Pariisissa, onneksi vielä onmuutamia vuosia aikaa että korona toivottavasti laantuu ja ehdin myös säästää matkaa varten.
Minä olen juhlani järjestänyt tähän mennessä itse.
Saa sellaiset kuin haluaa, vieraina tasan ne ketkä haluan.
Ei ole tarvinnut muille ulkoistaa.
Kukas ne juhlat on kavereillesi järkännyt? Juhlikaa koronan jälkeen, jos sellaista aikaa tulee. Ajoitus on nyt vain huono. Parisuhteessa olen huomannut, että jos vaikka haluan korun tvs, niin helpommalla pääsen kun ostan sen itse, enkä vihjaile ja odota että mies lukee ajatukseni.
Kyllä meillä juhlitaan nelikymppisiä isommin, mutta juhlat järjestetään kyllä itse eikä odoteta muilta palvelua. Itsekin aiotaan järjestää isot juhlat jos korona sallii. Luultavasti ei salli (3 kk aikaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Välietappi. Yleinen tapa taitaa olla juhlia vasta 50v isommin.
40 v on tärkeä aikuisuuden vuosi. En piitannut 30-vuotisjuhlista enkä suunnittele 5-kymppisiä parin vuoden päästä, sellaiset juhlat ovat enemmän mieheni tyyppisiä.
Kun täytin 40, pidimme samalla tuparit. Pääsimme samoihin aikoihin vihdoin ja viimein omistusasuntoon.
Jos miehelläkin oli isot juhlat, onhan se tylsää ettei toiselle suoda omia.
Tämä aika ja alkava syksy varmasti vaikuttavat tunnelman latistumiseen. Kannattaa siirtää isommat kemut tulevaan, ja juhlia sitten vaikka useampaa asiaa.40 on tärkeä aikuistumisvuosi vain jos olet 22 vuotta kehityksestä jäljessä. Muut juhlii aikuistumista 18 vuotiaana.
Voi raukkaa, sinulla ei varmasti ole ollut synttärijuhlia.
Mistä tiedät, miten olen elämässäni juhlinut?
Huomaa että on lauantain aamupäivä, kun katkerat krapulapeikot ovat liikkeellä.
Tottakait saa järjestää - niitä 50 juhlia ei välttämättä tule. Mutta täytyy myös ymmärtää ettei juhlat kiinnosta kaikkia varsinkaan näin korona-aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Hmm.. eli käytäntö on kirjava.
Ja selvennettäköön vielä, että en odota muiden järjestävän juhlistamista siksi että olisin prinsessa, vaan koska se on ollut m e i l l ä tapana. Mm. siskoni kolmikymppisille järjestin yhteisen kaupunkiloman ulkomaille ja vieläpä niin, että sitä edelsi monen kuukauden pienten yllätysten sarja (koko matka oli teemoitettu siskon kiinnostuksenkohteen mukaan). Ja maksoin, kyllä. Jopa äitini uuden miesystävän juhlamatkaan laitoimme perheen kanssa puolet kesälomabudjetista - joo, kaikki yleensä maksavat kulunsa ja matkoilla sankari sen juhlapäivänsä illallisen, joka on aina ollut jossain spesiaalipaikassa.
En kaipaa nyt matkoja, mutta jos huomio on yleensä ollut suurta ja reissuja on suunniteltu yhdessä aina innolla ja pitkään, olisin odottanut edes pientä vaivannäköä, edes mieheltä. Ja kyllä sen jonkun reissunkin olisi voinut halutessaan miettiä myöhempään ajankohtaan, kaikki ovat kuitenkin ilmoittaneet tulevansa tänne heti kun taas uskaltaa matkustaa.
Kiitos kommenteista, helpotti jo kirjoittaa tänne asiasta. En sentään haluaisi oikeasti näyttää muille, että harmittaa.
-ap
Niin, eli sinä olet pyytämättä tehnyt jokaisesta läheisen merkkipäivästä aivan hirveän spektaakkelin, ja ihan vaan olettanut että muillakin on kykyä, halua ja jaksamista järjestää vastaavia megajuhlia. 🙄
Jos ei olisi koronaa, toki myös sinulle pitäisi järjestää juhlat, jos muille on myös porukalla järjestetty. Koronan takia itse en haikailisi mitään aktiviteettejä kodin ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm.. eli käytäntö on kirjava.
Ja selvennettäköön vielä, että en odota muiden järjestävän juhlistamista siksi että olisin prinsessa, vaan koska se on ollut m e i l l ä tapana. Mm. siskoni kolmikymppisille järjestin yhteisen kaupunkiloman ulkomaille ja vieläpä niin, että sitä edelsi monen kuukauden pienten yllätysten sarja (koko matka oli teemoitettu siskon kiinnostuksenkohteen mukaan). Ja maksoin, kyllä. Jopa äitini uuden miesystävän juhlamatkaan laitoimme perheen kanssa puolet kesälomabudjetista - joo, kaikki yleensä maksavat kulunsa ja matkoilla sankari sen juhlapäivänsä illallisen, joka on aina ollut jossain spesiaalipaikassa.
En kaipaa nyt matkoja, mutta jos huomio on yleensä ollut suurta ja reissuja on suunniteltu yhdessä aina innolla ja pitkään, olisin odottanut edes pientä vaivannäköä, edes mieheltä. Ja kyllä sen jonkun reissunkin olisi voinut halutessaan miettiä myöhempään ajankohtaan, kaikki ovat kuitenkin ilmoittaneet tulevansa tänne heti kun taas uskaltaa matkustaa.
Kiitos kommenteista, helpotti jo kirjoittaa tänne asiasta. En sentään haluaisi oikeasti näyttää muille, että harmittaa.
-apOnko aiempien juhlien ollessa ollut koronaa?
Jos lähipiiri on tervettä , voidaan juhlia kunhan muistetaan järjestää tarpeeksi tilaa, käsidesiä jne. Niinhän tehdään julkisissakin tilaisuuksissa.
Kesällä ketään ei kiinnostanut, tarttuuko korona vai ei. Syksy saapuu, lomat loppuu ja lehdillä ei ole kesäisiä jutunaiheita. Niinpä levitetään hysteriaa, vaikka tartuntoja on vähemmän kuin viime keväänä.
( Tiedoksi että työskentelin silloin kohteissa jossa piti oikeasti suojata itsensä. Niinpä en osaa suhtautua asiaan muuten kuin järjestelykysymyksenä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm.. eli käytäntö on kirjava.
Ja selvennettäköön vielä, että en odota muiden järjestävän juhlistamista siksi että olisin prinsessa, vaan koska se on ollut m e i l l ä tapana. Mm. siskoni kolmikymppisille järjestin yhteisen kaupunkiloman ulkomaille ja vieläpä niin, että sitä edelsi monen kuukauden pienten yllätysten sarja (koko matka oli teemoitettu siskon kiinnostuksenkohteen mukaan). Ja maksoin, kyllä. Jopa äitini uuden miesystävän juhlamatkaan laitoimme perheen kanssa puolet kesälomabudjetista - joo, kaikki yleensä maksavat kulunsa ja matkoilla sankari sen juhlapäivänsä illallisen, joka on aina ollut jossain spesiaalipaikassa.
En kaipaa nyt matkoja, mutta jos huomio on yleensä ollut suurta ja reissuja on suunniteltu yhdessä aina innolla ja pitkään, olisin odottanut edes pientä vaivannäköä, edes mieheltä. Ja kyllä sen jonkun reissunkin olisi voinut halutessaan miettiä myöhempään ajankohtaan, kaikki ovat kuitenkin ilmoittaneet tulevansa tänne heti kun taas uskaltaa matkustaa.
Kiitos kommenteista, helpotti jo kirjoittaa tänne asiasta. En sentään haluaisi oikeasti näyttää muille, että harmittaa.
-apNiin, eli sinä olet pyytämättä tehnyt jokaisesta läheisen merkkipäivästä aivan hirveän spektaakkelin, ja ihan vaan olettanut että muillakin on kykyä, halua ja jaksamista järjestää vastaavia megajuhlia. 🙄
Juhli enemmän, kadehdi vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmm.. eli käytäntö on kirjava.
Ja selvennettäköön vielä, että en odota muiden järjestävän juhlistamista siksi että olisin prinsessa, vaan koska se on ollut m e i l l ä tapana. Mm. siskoni kolmikymppisille järjestin yhteisen kaupunkiloman ulkomaille ja vieläpä niin, että sitä edelsi monen kuukauden pienten yllätysten sarja (koko matka oli teemoitettu siskon kiinnostuksenkohteen mukaan). Ja maksoin, kyllä. Jopa äitini uuden miesystävän juhlamatkaan laitoimme perheen kanssa puolet kesälomabudjetista - joo, kaikki yleensä maksavat kulunsa ja matkoilla sankari sen juhlapäivänsä illallisen, joka on aina ollut jossain spesiaalipaikassa.
En kaipaa nyt matkoja, mutta jos huomio on yleensä ollut suurta ja reissuja on suunniteltu yhdessä aina innolla ja pitkään, olisin odottanut edes pientä vaivannäköä, edes mieheltä. Ja kyllä sen jonkun reissunkin olisi voinut halutessaan miettiä myöhempään ajankohtaan, kaikki ovat kuitenkin ilmoittaneet tulevansa tänne heti kun taas uskaltaa matkustaa.
Kiitos kommenteista, helpotti jo kirjoittaa tänne asiasta. En sentään haluaisi oikeasti näyttää muille, että harmittaa.
-apOnko aiempien juhlien ollessa ollut koronaa?
Jos lähipiiri on tervettä , voidaan juhlia kunhan muistetaan järjestää tarpeeksi tilaa, käsidesiä jne. Niinhän tehdään julkisissakin tilaisuuksissa.
Kesällä ketään ei kiinnostanut, tarttuuko korona vai ei. Syksy saapuu, lomat loppuu ja lehdillä ei ole kesäisiä jutunaiheita. Niinpä levitetään hysteriaa, vaikka tartuntoja on vähemmän kuin viime keväänä.
( Tiedoksi että työskentelin silloin kohteissa jossa piti oikeasti suojata itsensä. Niinpä en osaa suhtautua asiaan muuten kuin järjestelykysymyksenä).
Mitali on jo postissa.
Eikö ne herkut kelvanneet vai mitä tarkoitat, ettei kiinnostanut? Ei tietenkään työkaverit pidä sitä minään isona juttuna että joku täyttää 30. Ei se ole iso juttu. 18v on iso juttu sille joka tulee täysi-ikäiseksi ja sen äidille. Sen jälkeen isot synttärit on 50v.