Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi haluaisi kutsua papin siunaamaan maistraatissa solmitun avioliittomme.
04.09.2013 |
Menimme naimisiin maistraatissa muutama kuukausi sitten. Häät olivat ihanan tunteelliset ja juuri meidän näköiset. Olemme todella tyytyväisiä vihkitilaisuuteen, jossa mm. ystävä luki runon ja henkikirjoittaja piti kauniin puheen. Emme kumpikaan kuulu kirkkoon, minä olen ateisti, mies agnostikko. Anoppi oli ehdottanut miehelle, että hän kutsuisi meidän tullessa käymään paikalle papin, joka voisi sitten siunata avioliittomme. Mies oli heti sanonut ei, mutta ruvennut myöhemmin miettimään, että mitäpä se meiltä olisi pois, jos äitinsä mieliksi tekisimme. Minusta kahden uskonnottoman avioliiton siunaaminen menee jo uskonnon rienaamisen puolelle. Pidän koko ajatusta naurettavana pelleilynä ja olisin todella vaivaantunut moisessa tilaisuudessa. En tiedä miten tämän nätisti anopille ilmaisisin, kun hän minulta tulee mielipidettä tiedustelemaan. Lisäksi meille on tulossa lapsi, jota ei tietenkään aiota kastaa. En tiedä onko anoppi jo tajunnut tämän, mutta asia tulee olemaan hänelle varmasti vaikea. Vinkkejä anopin hellävaraiseen, mutta päättäväiseen käsittelyyn? Miten sinä toimisit?
Kommentit (79)
Sanot anopille kauniisti ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoisin anopille ettei papin siunaaminen ole tarpeen. Lisäksi oman käsitykseni mukaan pappi ei siunaa liittoa mikäli kumpikaan henkilö ei kuulu kirkkoon.
Ei kiitos, me emme kuulu kirkkoon emmekä halua kirkollista siunausta liitollemme.
Suoraan ja selvästi, koska anopille ei ole tainnut vielä mennä perille syy maistraattivihkimiseenne.
mutta entäs jos miehesi kuitenkin haluaa?
Mies ei halua, mutta olisi tiukan paikan edessä valmis antamaan anopille periksi. Minä en. Mies ei ole varmaan anopille sanonut kirkosta eroamisen syyksi kuin sen, että säästyy maksamasta kirkollisveroa, eikä anoppi välttämättä tajua, ettemme me tosiaankaan usko. Sekin voi olla kova pala hänelle...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko helpointa kertoa teidän arvonne anopille suoraan? Anoppi ei voi tietää, mitä te ajattelette, jos miehesikin uskottelee, että vain verojen takia erosi kirkosta ja kuitenkin taustalla on hänen todellinen vakaumuksensa ja arvomaailmansa. Onko järkeä ylläpitää jotain kulissia?
Jos tuo on totta, ettei pappi edes siunaa, jos kumpikaan ei kuulu kirkkoon, on ongelmamme tietysti ratkaistu. En vain onnistu googlaamaan meneekö se niin. Kellään faktaa asiasta?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että sinä vihaat kirkkoa... käsittääkseni ateistille asian pitäisi olla neutraali ja voisit tehdä tuon asian anoppisi mieliksi. Mutta jos et tosiaan halua, että pappi siunaa teidän liiton, niin sitten sun (tai miehesi) pitää kertoa tuo asia nätisti anopille. Miten se ilmaistaan, onkin sitten teidän välinen asia, mutta yrittäisin pitää kielen keskellä suuta. Tuollainen asia voi nimittäin loukata pahasti anoppia ja sitä te ette varmaan toivo.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 08:54"]
Olisiko helpointa kertoa teidän arvonne anopille suoraan? Anoppi ei voi tietää, mitä te ajattelette, jos miehesikin uskottelee, että vain verojen takia erosi kirkosta ja kuitenkin taustalla on hänen todellinen vakaumuksensa ja arvomaailmansa. Onko järkeä ylläpitää jotain kulissia?
[/quote]
Emme me tarkoituksella pidä yllä mitään kulissia. Asia ei vain ole koskaan tullut sen isommin puheeksi. Mies ehkä arastelee, ettei järkyttäisi äitiään ja minulta ei ole koskaan kysytty suoraan. Olen eronnut kirkosta vuosia ennen kuin edes tapasin mieheni. Toki kerron syyni, jos sitä kysytään, mutta en normaalisti ala omaa ateismiani uskonnollisille toitottaa, sillä heissä kummasti herää halu käännyttää minut takaisin jumalan huomaan. Huoh.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 08:58"]
Kuulostaa siltä, että sinä vihaat kirkkoa... käsittääkseni ateistille asian pitäisi olla neutraali ja voisit tehdä tuon asian anoppisi mieliksi. Mutta jos et tosiaan halua, että pappi siunaa teidän liiton, niin sitten sun (tai miehesi) pitää kertoa tuo asia nätisti anopille. Miten se ilmaistaan, onkin sitten teidän välinen asia, mutta yrittäisin pitää kielen keskellä suuta. Tuollainen asia voi nimittäin loukata pahasti anoppia ja sitä te ette varmaan toivo.
[/quote]
En vihaa kirkkoa, se on minulle yhdentekevä. Minusta tuntuisi kuin pilkkaisin toisten uskontoa, jos alkaisin esittää jotain roolia avioliiton siunaamisnäytelmässä. Se ei tuntuisi palvelukselta anopille, vaan oman itsensä pettämiseltä.
ap
En ainakaan usko että siunaa jos ei kumpikaan kuulu kirkkoon. Oikeastaan aika törkeää anopilta tulla ehdottamaan ja lyttäämään toisten valinnat. Jos hän ajattelee että miehesi olisi halunnutkin kirkkohäät mutta sinä olet päälle päsmäröinyt eikä mies ole uskaltanut sanoa mielipidettään. Äidithän pitävät poikien puolia tai siis tässä tapauksessa luulevat pitävänsä.
Arvelisin ettei se nyt noin vaan onnistu tuo siunaaminen kenenkään kotona vaikka kumpikin kuuluisikin kirkkoon. Onhan pappi kuitenkin työkseen virkaa harjoittava (vaikka toki vakaumuksenkin puolesta).
T.yks uskovainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin ymmärtää ateistin ottavan siunauksen avioliitolle uskovan puolison mieliksi, itsekin näin tein ja tiedän muitakin. Mutta anopin, oman äidin tai kenenkään muunkaan mieliksi ei. Kyllähän sitä saattaa olla muitakin asioita mitä edellinen sukupolvi pitäisi tärkeänä mutta niin sitä vaan eletään omassa parisuhteessa omalla tavalla. Eikä sillä tavallaan ole merkitystä suostuuko joku pappi siunaamaan kirkkoon kuulumattomien liiton, kyse on ihan siitä mitä pariskunta yhdessä haluaa, riippumatta anopin haluista.
Kukahan se tässä haluaa kulisseja pitää pystyssä? Eiköhän se ole pikemminkin anoppi? Kaikkien sukulaisten ja tuttavien lapset on vihitty kirkossa ja nyt oma poika on solminut siviiliavioliiton. Mitä minä sanon niille kaikille? Olisi niin hienoa näyttää kuvia kirkosta jne. Hääthän ovat jonkinlainen kilpavarustelu. Äidit ja anopit melkeinpä kilpailevat, kenen jälkeläiset ovat järjestäneet tai kenen jälkeläisille on järjetetty hienoimmat häät.
Te olette häänne juhlineet ja koska ette kuulu kirkkoon, olette solmineet siviiliavioliiton, ja kuten kerroit, häät olivat oikein kaunis tilaisuus. Kertokaa suoraan, anopille, että ette halua sotkea kirkkoa ja pappia asiaan. Anoppi ehkä ottaa nokkiinsa, mutta leppyy kyllä, kun suostuu myöntämään itselleen, että omista itsekkäistä toiveista oli kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinänsä tuo pelkkä avioliiton siunaaminen on aika mitätön juttu, näin kirkkoonkuulumattoman silmissä. Mutta tulevaisuutta ajatellen, jos ette aio ristiäisiä yms. pitää, niin kyllä puhuisin miehen kanssa valmiiksi jo, mitä aiotte anopille sanoa teidän arvoistanne. Nyt nimittäin jos pappi tulisi siunaamaan, hän luultavasti kuvittelisi, että myös ristiäiset on ok. Varmaan olisi helpoin myös miehellesi tehdä asiat selviksi no nyt heti alkuunsa.
No niin makaa kuin petaa. Toivottavasti ehdottomuutesi ei tule teille kalliiksi.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 09:05"]
Arvelisin ettei se nyt noin vaan onnistu tuo siunaaminen kenenkään kotona vaikka kumpikin kuuluisikin kirkkoon. Onhan pappi kuitenkin työkseen virkaa harjoittava (vaikka toki vakaumuksenkin puolesta).
T.yks uskovainen
[/quote]
Jos edes toinen kuuluisi kirkkoon, pappi tulisi siunaamaan avioliiton kotiin, mökille, yleiselle uimarannalle, jotakuinkin mihin vain. Samoin rukoushetken voi pitää, lapsen kastaa ja avioliiton solmia muuallakin kuin kirkossa tai seurakuntatalolla. Tietysti pappi tekee töitään työaikana (vuorojärjestelyt seurakunnassa voivat sijoittaa työaikaa myös viikonlopulle, mutta ne pitää tietysti tehdä etukäteen) ja toki teidän pitäisi maksaa siitä aiheutuvat kulut. Mutta ei se mahdotonta olisi.
Mutta jos kumpikaan ei kuulu kirkkoon, ei kirkolliset toimitukset tietenkään kuulu sellaiselle pariskunnalle, joten tämä ei koske ap:tä. Mutta ap voi sanoa anopilleen, että jos tätä lohduttaa, niin anoppi voi pyytää seurakunnan työntekijää tai vaikka pappia rukoilemaan kanssaan poikansa ja ap:n avioliiton puolesta ilman näiden kummankaan läsnäoloa. Sellaiseen pappi suostuu, koska siinä kohteena - siis sinä ihmisenä, jonka kanssa rukoillaan - on anoppi, uskovainen kirkon jäsen. Ap:n ja miehensä ei tarvitse olla tietävinään asiasta mitään.
Sano kauniisti mutta jämäkästi että ei kiitos, koska se olisi sinun vakaumuksesi vastaista. Miehenkin olisi hyvä sanoa asiat äidilleen suoraan.
Jos anoppi tuosta kehtaa loukkaantua, niin teillä on oikeus loukkaantua anopille kahta kauheammin. Vapaus uskoa tai olla uskomatta on niin perustavanlaatuinen ihmisoikeus, että ketään ei tulisi painostaa osallistumaan sellaisiin uskonnollisiin menoihin, jotka eivät itsestä tunnu oikealta.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 09:17"]
Sinänsä tuo pelkkä avioliiton siunaaminen on aika mitätön juttu, näin kirkkoonkuulumattoman silmissä. Mutta tulevaisuutta ajatellen, jos ette aio ristiäisiä yms. pitää, niin kyllä puhuisin miehen kanssa valmiiksi jo, mitä aiotte anopille sanoa teidän arvoistanne. Nyt nimittäin jos pappi tulisi siunaamaan, hän luultavasti kuvittelisi, että myös ristiäiset on ok. Varmaan olisi helpoin myös miehellesi tehdä asiat selviksi no nyt heti alkuunsa.
[/quote]
Ristiäisten pitäminen ei edes onnistuisi, sillä lasta ei voi liittää kirkkoon, jos edes toinen vanhemmista ei siihen kuulu. Onneksi näin, niin ei tarvitse sitä asiaa sen kummmemmin perustella.
ap
[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 09:30"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 09:05"]
Arvelisin ettei se nyt noin vaan onnistu tuo siunaaminen kenenkään kotona vaikka kumpikin kuuluisikin kirkkoon. Onhan pappi kuitenkin työkseen virkaa harjoittava (vaikka toki vakaumuksenkin puolesta).
T.yks uskovainen
[/quote]
Jos edes toinen kuuluisi kirkkoon, pappi tulisi siunaamaan avioliiton kotiin, mökille, yleiselle uimarannalle, jotakuinkin mihin vain. Samoin rukoushetken voi pitää, lapsen kastaa ja avioliiton solmia muuallakin kuin kirkossa tai seurakuntatalolla. Tietysti pappi tekee töitään työaikana (vuorojärjestelyt seurakunnassa voivat sijoittaa työaikaa myös viikonlopulle, mutta ne pitää tietysti tehdä etukäteen) ja toki teidän pitäisi maksaa siitä aiheutuvat kulut. Mutta ei se mahdotonta olisi.
Mutta jos kumpikaan ei kuulu kirkkoon, ei kirkolliset toimitukset tietenkään kuulu sellaiselle pariskunnalle, joten tämä ei koske ap:tä. Mutta ap voi sanoa anopilleen, että jos tätä lohduttaa, niin anoppi voi pyytää seurakunnan työntekijää tai vaikka pappia rukoilemaan kanssaan poikansa ja ap:n avioliiton puolesta ilman näiden kummankaan läsnäoloa. Sellaiseen pappi suostuu, koska siinä kohteena - siis sinä ihmisenä, jonka kanssa rukoillaan - on anoppi, uskovainen kirkon jäsen. Ap:n ja miehensä ei tarvitse olla tietävinään asiasta mitään.
[/quote]
Tuo on hyvä idea, kiitos! Lohduttaa varmaan anoppia edes hiukan.
ap
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="04.09.2013 klo 20:05"]
No anoppi vain haluaisi, että menisitte kunnolla naimisiin.
[/quote]
Parihan on jo kunnolla naimisissa. Siviilivihkiminen on yhtä oikea tapa mennä naimisiin kuin kirkkovihkiminenkin. Mielestäni jopa oikeampikin tapa, sillä minun silmissäni avioliitto on kahden ihmisen keskenään tekemä juridinen sopimus. Ja kuten täällä on jo todettukin, monessa katolisessa maassa siviilivihkiminen on se virallinen tapa mennä naimisiin. Jos sitten käydä vielä kirkossakin. Mutta koska esim. Itävallassa kirkot ammottavat sunnuntaisin tyhjyyttään, taitaa sielläkin olla iso muutos menossa. Nuoret käyvät vihityttämässä itsensä siviilisti ja se kirkko-osuus jää pois.
Minäkin olen ihan oikeasti naimisissa, vaikka meidät mieheni ja minut vihittiin maistraatissa kahden "virkani puolesta" todistajan läsnäollessa.