Appiukkona gyne.Kuinka moni menisi vastaanotolle?
Kerro totuus.
Kommentit (31)
Jossain akuutissa asiassa kyllä, mutta vakituiseen/kiireettömissä asioissa en. Periaatteessa ei siis ehdotonta ei, mutta jokin siinä tuntuisi oudolta... Empä kyllä kovin mielellään menisi mieheni äidinkään vastaanotolle, jos hän olisi gyne. Ulkopuoliselle (ihan sama sit onko mies vai nainen) helpompi ja mukavampi puhua intiimiasioista.
"Te jotka ette menis apen gynen vo:lle, voisitteko käydä vaikka hammaslääkärillä tai korvalääkärillä? Psykiatrilla? "
Hammas- tai korvalääkärillä ehdottomasti, ei tunnu niin intiimiltä. Psykiatriksi en haluaisi sen enempää miehen isää kuin äitiäkään, enkä omiakaan vanhempia, en ystävää, en omaa/miehen sisarusta tai muuten kovin läheistä ihmistä. Haluaisin psykiatrin olevan sillätavalla ulkopuolinen, että olisi mahdollista luoda ihan puhdas terapiasuhde ns puhtaalta pöydältä, ilman että vanhat asiat ja suhteet ja muut tulevat mukana (olkoonkin vaikka kuinka positiiviset ja lämpimät välit). Läheisille avaudun läheisenä, terapiat sit erikseen.
En menisi. En menisi myöskään anopille. Enkä menisi kummallekaan, jos olisivat hammaslääkäreitä, tms. En menisi kenellekään tutulle. Ehkä jollekin ystävälle tai ystävän miehelle korkeintaan voisin mennä.
Tuskin gyne edes ottaisi sukulaisia tai muita läheisiä potilaakseen. Sama koskee varmasti psykiatrejakin. Itse en siis menisi kummallekaan, jos olisivat sukulaisia, ystäviä tai muuten tuttuja. Kieltäytyisin, jos vaikka vanha luokkakaveri olisi hoitavana lääkärinä.
No ei ottaisi gyne miniää vastaan, ei ikinä. Jotkut eivät ota potilaan lapsiakaan, itse käyn tosin äitini kanssa samalla gynellä.
Mun kaveri on käynyt isänsä vastaanotolla, joka on siis gyne. Oli akuutti tilanne, apua piti saada, pikkukaupungissa silloin kaksi vaihtoehtoa, joista isä oli kuulemma paremmalta tuntuva.
Appeni on ihotautilääkäri. Kysyin häneltä kerran mielipidettä eräästä muuttuneesta luomestani. Hän katsoi ylimalkaisesti ja sanoi, että "mene ihotautilääkärille, katsokoon mitä mieltä on"ja sanoi pari tuntemaansa nimeä. juteltiin aiheesta ja hän sanoi, että ei halua sitä vastuuta, joka tulisi hoidettaessa lastenlasten äitiä. Ajattelin hänen tarkoittavan, että jos tekisikin väärän diagnoosin, ei voisi antaa sitä ikinä anteeksi itselleen. Hhyväksyn täysin hänen kantansa.
En menis. Ylipäätään en haluaisi kenellekään tutulle mennä, sukupuolella niinkään ei väliä.
En menis. Ylipäätään en haluaisi kenellekään tutulle mennä, sukupuolella niinkään ei väliä.
En kyllä menisi. Kaverin äidin vastaanotolla olen kyllä käynyt, mutta se ei tunnu yhtä henkilökohtaiselta vaikka ollaankin tunnettu siitä asti kun olin 6 ja ollaan oltu tosi läheisissä väleissä. Myös eläköityneeltä lääkäri isoisäpuoleltani kyselen välillä jos on jotain vaivoja, kurkkukipua, venähdys nilkassa tms. Mutta intiimivaivoilla en kyllä häntä vaivaisi :D
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 17:43"]
En kävisi sukulaisella gynellä. En myöskään menisi sukulaispsykiatrille. Siinä kulkisi raja minulla. Epäilisin kuitenkin häntä kaiken aikaa hoitovirheestä ja virhetulkinnoista sukulaisuutensa vuoksi. Onneksi tämä ei ole ajankohtainen ongelma.
[/quote]
Eikös ne hoitovirheet ole noilla sektoreilla enempi sääntö kuin poikkeus?