Narsistisen alkoholistin lähipiiri lopetti näyttelemisen: sukulaiset kauhistui!
Uskomattoman sairas tilanne!
Narsistia piirteitä omaavan alkoholistimiehen lähipiiri (vaimo ja aikuinen lapsi) lopettivat yhteisestä päätöksestä kulissien ylläpitämisen ja alkoivat vihdoinkin puhua asioista avoimesti.
Mitä tekeekään lähisuku? On pöyristynyt! "Miten kehtaatte?"
Nyt vuosikausia hiljaisuudessa neljän seinän sisällä kärsineitä syyllistetään ja tuomitaan, koska he ovat viimeinkin alkaneet avoimesti paljastaa, minkälainen se todellisuus ihan oikeasti on: millainen se on ollut ja millaisena se jatkuu.
Sukulaiset haluaisivat pitää kulisseja pystyssä viimeiseen asti, todellisuus ilmeisesti on liian rankka...?
Narsistin näytelmä on näemmä toiminut tehokkaasti ja uponnut kaikkiin: nyt uhreja taas syyllistetään. Syyllistäjinä sellaiset ihmiset, jotka ovat nähneet vain ulkokultaisen näytelmän.
Kommentit (18)
Siitä alkaa tervehtymisen tie. Ainakin osalle perheestä.
Pelkään että mulle käy juuri näin :(
Oisivat olleet ajoissa liikenteessä.
Tsemppiä AP!
Tyypillistä suomalaista kaksinaismoralistista käytöstähän tuo on! Epäilemättä nämä tuomitsijat on hurskastelijoita, joiden omissakaan elämissä ei ole paljon hurraamista. Ehkä heidän omat elämänsä perustuvat juurikin valehtelemiseen ja kulissien yllpitämiseen ja siksi muiden osoittama rohkeus ja rehellisyys tuo heille ahdistusta? Kärsi, kärsi ja kärsi....
Mä henkilökohtaisesti ihailen rohkeita ja rehellisiä ihmisiä, totuus vapauttaa.
Sukulaisille tilanne on ollut kätevä ja helppo: kukaan ei saa tietää häpeällisestä asiasta, eikä itse tarvitse pistää tikkua ristiin kulissien ylläpitämiseksi kun sen hoitavat kätevästi jotkut muut. Kun he lopettavat, he ovat luonnollisesti suvun mielestä syypäitä kaikkeen.
Niin se meni meilläkin, mutta pidimme päämme ja nyt päivä paistaa ja välit turhiin sukulaisiin on katkenneet.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 11:56"]
Sukulaisille tilanne on ollut kätevä ja helppo: kukaan ei saa tietää häpeällisestä asiasta, eikä itse tarvitse pistää tikkua ristiin kulissien ylläpitämiseksi kun sen hoitavat kätevästi jotkut muut. Kun he lopettavat, he ovat luonnollisesti suvun mielestä syypäitä kaikkeen.
Niin se meni meilläkin, mutta pidimme päämme ja nyt päivä paistaa ja välit turhiin sukulaisiin on katkenneet.
[/quote]
Mulla myös samansuuntainen kokemus. Eli kaikki olivat onnellisia ja tyytyväisiä niin kauan kun lähiperhe kärsi hiljaisuudessa ja hymyili tekohymyä sukulaisten edessä. Kaikkihan tämän narsistin ongelmallisuuden tiesivät, mutta kukaan ei halunnut ottaa siihen sen enempää kantaa koska hänen kanssa ei tarvinnut olla kovinkaan usein tekemisissä.
Kun näyttelemiseen väsynyt, jo monin tavoin oireillut perhe uskaltautui vapautua kulisseista, alkoi osa suvusta kauhistella moraaliseen sävyyn. Kaikista paksuinta oli, miten jonkun mukaan perheen olisi pitänyt jatkaa täysin keinotekoista näytelmäänsä ja kärsiä "Jumalan takia".
Siis Jumalan takia!? :o
On niitä kaikenlaisia hulluja tässä maassa. Eiköhän totuus ole, että perheen olisi pitänyt jatkaa kärsimystään sukulaisten takia. Asiathan sujuivat heidän kannaltaan mukavasti, kun läpimädän valheen ylläpitäminen ei häiriintynyt.
Meillä pidettiin kulisseja yllä, kunnes isä kuoli maksakirroosin aiheuttamaan verensyöksyyn kotona. Sitten ei ollutkaan sopivaa puhua pahaa kuolleesta, joten esimerkiksi isävainaan vanhemmat eivät tänä päivänäkään tiedä ainoan poikansa todellista kuolinsyytä...
Hyvä, että lopettivat kulissien pystyssäpidon. Hirmuisesti voimia!
Hienoa! Mä voisin kuvitella, että mun miehen suvussä kävisi noin. Edes sisarusten kesken eivät voi puhua ongelmista, vaan kaikkea pitää aina liioitellut korostetusti kehua ja yrittää näyttää kaikille, että hemmetin hyvin menee. En tajua sellaista. Mun mielestä nimenomaan sukuun pitää voidä luottaa. Toivottavasti narsistin läheiset jatkavat sukulaisista huolimatta ja pitävät päänsä pystyssä!
Luulen ymmärtäväni, vaikken ihan samassa tilanteessa ole ollut.
Mulla oli puoliso, jonka kanssa oli erittäin vaikea elää. Hänellä oli kaikenlaisia ongelmia ja hurja menneisyys, mutta silti vaan piti esittää, että kaikki on hyvin. Hänen muut läheisensä tiesivät kaiken, mutteivät puhuneet mistään mitään. Heti jos yritinkin puhua sukulaisilleen jostain, niin tuli se sama litania, kuinka hän ei ole paha ihminen ja hänellä on vain vaikeaa. Aivan kuin eivät olisi voineet myöntää itselleen niitä asioita, joita puolisoni oli tehnyt ja teki koko ajan. Ja hänen oli itselleenkin vaikea myöntää mitään. Muissa vaan oli vika, vaikka itse teki virheitä.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 11:48"]
Uskomattoman sairas tilanne!
Narsistia piirteitä omaavan alkoholistimiehen lähipiiri (vaimo ja aikuinen lapsi) lopettivat yhteisestä päätöksestä kulissien ylläpitämisen ja alkoivat vihdoinkin puhua asioista avoimesti.
Mitä tekeekään lähisuku? On pöyristynyt! "Miten kehtaatte?"
Nyt vuosikausia hiljaisuudessa neljän seinän sisällä kärsineitä syyllistetään ja tuomitaan, koska he ovat viimeinkin alkaneet avoimesti paljastaa, minkälainen se todellisuus ihan oikeasti on: millainen se on ollut ja millaisena se jatkuu.
Sukulaiset haluaisivat pitää kulisseja pystyssä viimeiseen asti, todellisuus ilmeisesti on liian rankka...?
Narsistin näytelmä on näemmä toiminut tehokkaasti ja uponnut kaikkiin: nyt uhreja taas syyllistetään. Syyllistäjinä sellaiset ihmiset, jotka ovat nähneet vain ulkokultaisen näytelmän.
[/quote]
Ja seuraavaksi saatte syytteen ja tuomion yksityisyyttä loukkaava tiedon levittämisestä!
Tuossahan sukulaisten ja ystävien ero tulee selväksi: sukulaisille merkkaa paljon symbolinen arvo, että he kuuluvat sukuun, jossa kaikki ovat täysjärkisiä ja ok-tyyppejä.
Oikeille ystäville taas voi paljastaa, kuinka asiat on oikeasti.
kannattaa myös muistaa että on eri asia kertoa totuus, kuin "mustamaalata" toinen ihminen. Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että jos vaikkapa perhe on menossa juhliin ja toinen ei voikkaan lähteä sen vuoksi että on krapulassa/kännissä, niin mikään ei estä sitä toista sanomasta kyläpaikkaan, että puoliso ei päässyt tulemaan koska on humalassa. Sen sijaan jos alkaa sättimään siinä vieraille, että niin kun mun mies/vaimo on niin juoppo ja kamala ihminen että ei päästy yhdessä tänne juhliin...niin asia onkin jo hieman eri.
Suurin osa suomalaisista yhä meinaa, ettei perheen asioista puhuta ympäriinsä. Vaikka siinä on itsekin kärsinyt, niin omista asioista EI puhuta. Ehkä sen takia sukulaiset "ei usko". He eivät halua uskoa, koska vaikeudet kuuluu pirtteihin oman perheen sisälle.
Tämä todella on ongelma erotilanteessa. Kuitenkin on niitä yhteisiäkin ystäviä. Ja kun ei enää suostu itsellään valehtelemaan niin ei haluaisin valehdella muillekaan. Kun muut pahoittelee eroa että onpa kamalaa kun erositte, niin itse haluaisi vastata että vihdoin kymmenen vuoden kärsimisen jälkeen uskalsin lähteä, mutta eihän niin voi sanoa!
Puoli vuotta erosta miehen äiti soitti ja antoi mun kuulla kunniani kuinka vaikea ihminen olen. Jotkut ihmiset ei vaan suostu uskomaan totuutta vaikka se silmien edessä olisi.
Nyt ne jyvät erottuvat akanoista. Tässä vaiheessa on hyvä tehdä kokonaisvaltaista inventaariota lähipiirinsä suhteen. Ne aidot ja rakastavat lähimmäiset on nyt helppo tunnistaa.
Miksi suotta tuhlata aikaa sellaisiin henkilöihin, jotka ovat itsekkäistä syistä kiinnostuneita vain omasta mielenrauhastaan toisten kustannuksella...? "Voi sinä pahoin, kunhan minun maailmani ei vaan järky!", "Älä kerro minulle totuutta, en ole kiinnostunut siitä".
On kaksi lausahdusta, joita olen kavahtanut jo kauan: "Tiilitalossa asuu onnellinen perhe" ja rikoksen poluille joutunut nuori "on hyvästä perheestä". Tuossa ensimmäisessä lauseessa tiilitalo on vain symbolinen ilmaus kulisseille. Emme tiedä, mitä niiden takana tapahtuu. Kodin ulkopuolella vedetään iloisen ja onnellisen ihmisen naamio päälle, vaikka sielu olisi sirpaleina tai koko keho täynnä ruhjeita. Ja tuo hyvä perhe on tavallaan jatko tuolle tiilitalolle. Mikä on hyvä perhe. Sekö jolla on raha-asiat kunnossa, mutta ihmissuhteet umpisolmussa? Ongelmia ratkaistaan nyrkein, puukoin ja puntarein, kun ei taidot riitä muuhun.
Toivon todella voimia ap:n kertoman perheen jäsenille. Jos sukulaiset hylkäävät, niin toivottavasti ystävät tukevat. Totuus on usein katkera kalkki, mutta kun sen on uskaltanut paljastaa, siitä alkaa uusi aika ja elämä. Juuri nyt ei varmaan suuremmin lohduta, kun sanon, että ajan myötä helpottaa, mutta niin se kuitenkin on.
Voimia!