Aivan karseeta, tulin juuri isoäitini luota joka on pitkäaikasosastolla

Sama juttu oman mummini kohdalla. Kamalaa katseltavaa se touhu!!! Onneksi vanhempani asuvat lähellä ja käyvät joka 2.päivä viemässä evästä ja viihdyttämässä (ja hoitamassakin). Itsekin niin usein kuin ehdin sinne ajelemaan.



aika vaikeaa kai asialle on mitään tehdä, onhan vanhustenhoidon tilasta mesottu julkisuudessakin niin paljon. Käy ainakin laittamassa nimesi Tarja Tallgrenin adressiin ko asian puolesta (hoitajien palkat, hlökunnan vähyys jne). yrittää saada miljoona nimeä! Kovin on pienet mahdollisuudet yhdellä taviksella vaikuttaa.





Yritä ainakin vierailla mummosi luona usein, se jo piristää ja tuo valoa elämään!

Tuttava on töissä hoitokodissa, jossa vanhukset vaan makaa lääkehöyryissä " vuodepotilaina" ja edes tekohampaita ei koskaan laiteta pakoilleen.

Olen muutamassa vastaavassa paikassa ollut hommissa ja hikipinnassa saa painaa koko vuoron töitä. Henkilökunnasta on pulaa. Nyt olen ollut viisi vuotta poissa näistä kuvioista, mutta tuskin tilanne on ainakaan parantunut.

Hei,



jos jaksat laita viestiä sairaalan osastonhoitajalle ja ylihoitajalle, muutoin ei mitään tapahdu. Tilanne todellakin ainakin pääkaupunkiseudulla on aivan katastrofaalinen, koska vaikea sijaistilanne heikentää jo muutoin tiukilla toimivaa terveydenhuoltoa. Viestissäsi on kuvattu hyvin asiat, jotka ovat arkipäivää täällä, mutta ne loukkaavat ihmisarvoa ja sen vuoksi niitä ei tule hyväksyä. Ja jos emme älähdä, ei mitään tapahdu! Ja aina voi asiallisesti laittaa viestiä.



Mukavaa loppukesää, ihana, että kävit katsomassa. Aika moni on vain yksin.



Myy

omaisten päivystysvuorot!

*

meidän kunnan kunnanhallituksen puheenjohtaja pääsi suustaan, että jokainen kuollut vanhus on kunnalle lottovoitto. Meidän kunnassa onkin vietetty jo ennen kesälomia enemmän hautajaisia kuin koko viimevuonna. En todellakaan aijo enää koskaan mennä vanhainkotiin töihin. mieluummin olen työtön. Minun luonteellani ei katsota tuollaista heitteellejättöä.

Äitini on terveyskeskuksen akuuttiosastolla vakavan operaation jälkeisessä hoidossa ja perushoitokin on ajoittain puutteellista - toisin oli yliopistollisessa, jossa suihku oli joka toinen päivä. Ja äitini ei ole vanha, työelämässä mukana oleva eli sama kohtalo ilmeisesti kaikkialla pitkäaikaishoidossa. Mihinkähän Suomi on matkalla?

jokaisen potilaan kohdalla pyritään mahdollisimman yksilölliseen ja omatoimiseen ruokailuun. Pehmeää ruokaa syötetään potilaille, joilla pureminen ja nieleminen vaikeutunut syystä tai toisesta. Pehmeässä ruokavaliossa jokainen ruokalaji on soseutettu erikseen. Sosemaisessa ruokavaliossa taas kaikki ruoka (vaikkapa kastike, perunat ja salaatti) ovat yhdessä soseessa. Sosemaista ruokaa on harvoin kenelläkään. Pehmeässä ruokavaliossa potilas voi maistella eri makuja, vaikka ei purtavaa juuri olisikaan. Ruoan väreilläkin yritetään tuoda houkuttelevuutta syömiseen. Ihmetyttääkin välistä televisioiden ohjelmat ja lehtien artikkelit, joissa kerrotaan potilaiden ja omaisten ikävistä ja joskus jopa hirveistä potilasruokailutilanteista (tai niiden poisjäämisistä).

Ongelma ei ole hoitajissa vaan päättäjissä. Hoitajan paikkoja on liian vähän potilaiden määrään nähden eikä sairaslomasijaisia saa ottaa kuin poikkeustapauksessa, siksi työ on todella raskasta eikä kovin palkitsevaakaan. Useimmat hoitajat ovat tunnollisia, mutta heidät pakotetaan tekemään työnsä huonosti, koska potilaille ei riitä aikaa. Kuka sellaisessa työssä viihtyy vaikka saisi 200e enemmän palkkaa?



-sairaanhoitaja etelästä

Sama käytäntö eli suihkuun vain kerran viikossa, on jo kotisairaanhoidon asiakkailla. Hoitajan käynnit myös maksavat yllättävän paljon, vaikka maksu onkin suhteutettu tuloihin. Meille jokapäiväinen asia kuten suihkussa käyminen voi olla luksusta ja liian kallista vanhukselle.

*

Kaikilla, joilla on omaisia vuodeosastoilla pitäisi käydä katsomassa heitä. Huolimatta siitä, että äitini kävi mummoni luona joka päivä ruoka-aikaan, näki, ettei sekään riitä, olisi pitänyt pystyä käymään useamman kerran päivässä. Vanhuksia ei käännetä riittävästi, ei anneta välttämättä tarpeeksi ruokaa. Mummoni oli usein hirvittävän nälissään, iltaruoan aikaan ja huusi julmetusti, mitä ilmeisemmin ei ollut saanut päivällä ja aamulla ruokaa.



Mielenkiintoista oli, että hän oli ollut hoidossa kahdella eri paikkakunnalla, sillä aiemmin äitini pystyi hoitamaan häntä kotona ja vain pari kertaa vuodessa oli vuodeosastolla. Myöhemmin muutettua, hän joutui pysyvämmin hoitoon. Kyllä voi todeta että myös henkilökunnan asenteessa voi olla eroja. Suurinpiirtein samoilla resursseilla pystyttiin toisessa paikassa ottamaan vanhukset edes jotakuinkin huomioon kun taas toisessa ei välittämistä juuri ollut nähtävissä. Valitukset hoidettiin lääkkeillä hiljaiseksi.

Haluaisin osallistua mutta en löytänyt googlesta nimellä ja adressi haulla...

*

Ei osastonhoitaja asialle mitään voi, eikä myöskään ylihoitaja, eikä ylilääkäri.

Noi pitkäaikaisosastot on hirveitä paikkoja ennen kaikkea siksi kun niissä työssä oleva henkilökunta on vanhaa, kyllästynyttä, kaavoihin kangistunutta, usein tylyä, halutonta jne. Kukaan nuori hoitaja ei halua töihin pitkäaikaisosastolle kun ne natsit vittuilee ja henkisesti pahoinpitelee kaikki uudet ulos! Itse olen kokeillut töitä kivelässä, malmilla, laaksossa, kustaankartanossa ja pakilassa. Pakila menetteli mutta noi muut.... Huhhuh! Että ei niillä työhönsä kyllästyneillä luuskilla oikeasti muuta iloa ole kun sortaa nuoria ja avuttomia vanhuksia! Mä suorastaan lupaan, että jos ne luuskat ja natsit jäis eläkkeelle ja tilalle tulisi nuoria, elämänmyönteisiä ja innostuneita hoitajia niin asiat etenisi edes vähän! Olihan se työ rankkaa mutta suurin osa sen rankkuudesta tuli niistä typeristä työskentelytavoista joita ei voinut uudistaa kun ne oli hyviä jo 50- luvulla ja ennenkaikkea niistä muista hoitajista. Kyllä minä olisin nostellut vanhuksia, kammannut hiuksia, syöttänyt pitkään ja hartaasti mutta sitä vittuilua sai sitten kuulla niin paljon, että.... Lopetin työt kokonaan sairaaloissa. Vieläkin suren niitä vanhuksia koska joutuvat kamalien hoitajien käsiin. Välillä siitä kohtelusta oli ihmisarvo todella, todella kaukana. Jokaisen jolla on omainen pitkäaikaisosastolla olisi hyvä käydä siellä!

Muistaakseni tällä viikolla... ettei peräti huomenna kakkosella.



Siinä vähän nähdään mitä se homma on. Kuvattu koskelan sairaalassa.



Onneksi oman mummoni ei tarttenu olla pitkään osastolla. Senkin ajan oli tajuttomana ja koko ajan joku läheinen vierellä. Kyllä ois ollu hirveetä joutua alistumaan tuollaiseen mitä sairaaloissa nykyisin on.





Yksi tuttava kertoi enostaan joka sairasti syöpää. Oli yliopsitollisessa sairaalassa viikkoja hoidossa. Semmoisessa kunnosa jo ettei itse pystynyt juuri itsestään huolehtimaan. Vessassa onnistui jotenkuten käydä itse, mutta ei esim. pesulla. Osastolla ei ollu huolehdittu esim. hampaiden pesusta ollenkaan noina viikkoina!!

Kun meni oman kunnan saattohoito-osastolle niin siellä oli heti huomautettu kuinka tärkeää syöpäpotilaan hampaitten hoito on. Saattohoito-osastolla sentään huolehdittiin loppuun saakka pesut ja vessakäynnit ym. Yliopistollisessa oli yölläkin kenenkään tietämättä lähtenyt osastolta ulkoilemaan ja jäänyt lukkojen taakse. Ei ollut aina tässä ajassa enää siinä vaiheessa vaan eleli mennyttä aikaa. Jossain vaiheessa oli sitten hoksannut painaa hälytysnappia niin pääsi sisään.



Yksin panivat suihkuun samassa sairaalassa ja sitten oli siellä liukastunut ja loukannut päänsä pahasti. Vaikkei kunnolla edes pystyssä pysy niin työnnetään suihkuun omikseen!?



Että ilmeisesti muutenkin sairaaloissa vähän niin ja näin tuo hoito:(

viedä myös vaikka lääninhallituksen tasolle tms. Tällä hetkellä tilanne on se, että missä henkilökuntaa vielä on saatavilla, ei saa lisähenkilökuntaa tai sijaisia ottaa säästöjen nimissä ja lopuissa paikoissa ei henkilökuntaa ole saatavilla, vaikka saisi ottaa (Etelä-Suomi).



Itse toimin osastonhoitajana keskussairaalatasolla ja kauhulla seuraan kuntien säästövimman aiheuttamaa tuhoa hoitotyölle ja hoitajien jaksamiselle. Asialle ei tällä tasolla itse voi juuri mitään, vaikka pidemmän aikavälin seuraamukset ovat selvät.



En voi muuta neuvoa, kuin että tehkää valituksia ja pitäkää omaistenne puolia!

Syy löytyy tästä:

Liian vähän hoitajia - liika töitä - hoitajat väsyvät - hoidon laatu ja motivaatio kärsivät l. vaikka joskus on olisikin löysempää, töitä ei enää jakseta tehdä täydellä motivaatiolla.



Lisää henkilökuntaa ja lisää palkkaa!



ps. Itse suunnittelen alanvaihtoa, koska en kestä ajatusta siitä, että aika ei riitä hyvän hoidon toteuttamiseen. Hommat täytyy tehdä puolittain ja hutiloiden jos haluaa, että jokainen potilas tulee hoidetuksi edes jotenkin.

Työskentelen erikoissairaahoidon puolella, joten ongelma ei koske vain pitkäaikaisosastoja.