Riitely ei kuulu terveeseen parisuhteeseen!
Ihmisten, jotka ovat todella yhteensopivia, ei tarvitse riidellä. Ajatus siitä, että suhteet vaativat konflikteja on täysin epälooginen. Tykkäätkö kertoa kumppanillesi, että he ovat väärässä?
Miten suhde ilman ristiriitoja olla huonompi kuin sellainen, jossa riidellään jatkuvasti?
Ihmiset keksivät tekosyitä suhteilleen, koska kieltäminen on yleisin ihmisen reaktio. Olemme kuitenkin myös todella älykkäitä, joten käytä älykkyyttäsi ja vastaa seuraavaan kysymykseen?
Kumpi on parempi, riitely kumppanin kanssa vai riitelemättömyys ja yhteisymmärrys kumppanin kanssa?
Jos valitsit ensimmäisen vaihtoehdon, kieltäydyt näkemästä ongelmaa. Perustan johtopäätökseni minun käsitykseeni rakkaudesta: Rakkaus ei ole sotaa, rakkaus ei ole ristiriitaa. Rakkaus on rauhaa, rakkaus on onnea. Rakkautta on elää sopusoinnussa kumppanin kanssa ja ymmärtää häntä.
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 16:07"]
Miten moni riitelee työpaikalla? Ainakin meillä asiat hoidetaan keskustelemalla eikä riitelemällä, vaikka se miten "puhdistaisi ilmaa". Jotenkin outoa, että elämänsä tärkeimmän ihmisen kanssa pitää riidellä, jotta suhde olisi hyvä - eihän me töissäkään huudeta, räyhätä, syyllistetä jne. vaan ollaan ihmisiksi.
[/quote]
Toisaalta on kyllä paljon muitakin asioita mitä en tee työkavereiden kanssa, työkavereille, tai anna työkavereiden tehdä :)
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 21:00"]
Toisaalta on kyllä paljon muitakin asioita mitä en tee työkavereiden kanssa, työkavereille, tai anna työkavereiden tehdä :)
[/quote]
Paitsi pikkujouluissa.
Parisuhdeterapeutit ovat kanssasi eri mieltä, ap. Kun riidellään, pitää osata riidellä niin, ettei loukkaa toista. Riitelyalttius on myös tempperamenttikysymys.
Perheessä pitää olla turvallista näyttää tunteensa, kaikenlaiset, niin aikuisten kuin lapsienkin. Riitelystä on usein se hyöty, että vastaisuudessa asiat sujuvat paremmin, kun ne on kertaalleen selvitetty. Riitelyn taito on jalo!
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 21:06"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 21:00"]
Toisaalta on kyllä paljon muitakin asioita mitä en tee työkavereiden kanssa, työkavereille, tai anna työkavereiden tehdä :)
[/quote]
Paitsi pikkujouluissa.
[/quote]
Ja voisi heidänkin kanssa se sopuisa pikkujoulunvietto loppua, jos he jättäisivät likaiset sukkansa kotini lattialle, käyttäisivät auton tankin tyhjäksi ja siirtäisivät papereitani ja unohtaisivat ilmoittaa minne...
Olen eri mieltä ap:n kanssa. 20-vuotisen avioliittomme aikana olemme riidelleet useinkin ja silti pitäisin avioliittoamme tasapainoisena ja onnellisena. Meidän riitoihimme ei kuulu nimittelyä ja toisen haukkumista, mutta ääntä on kyllä korotettu puolin ja toisin.
Mitä tulee vertaukseen työkaverit/parisuhde, niin juuri siksi läheisessä suhteessa riidellääkin joskus, koska voidaan luottaa siihen, että toinen pysyy rinnalla, vaikka en näytäkään itsestäni vain hyviä puolia. Siihen kykenen töissä tosi hyvin. On toki totta, että kannattaisi ehkä useammin miettiä millä tavalla puhuu puolisolleen. Monet riidat voivat johtua oman pahan olon purkamisesta syyttömään, joka antaa samalla mitalla takaisin. Riidat voivat kuitenkin olla myös erimielisyyksiä ja niiden ratkomista.
Minusta riiteleminen ei ole vaarallista.
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 21:00"]
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 16:07"]
Miten moni riitelee työpaikalla? Ainakin meillä asiat hoidetaan keskustelemalla eikä riitelemällä, vaikka se miten "puhdistaisi ilmaa". Jotenkin outoa, että elämänsä tärkeimmän ihmisen kanssa pitää riidellä, jotta suhde olisi hyvä - eihän me töissäkään huudeta, räyhätä, syyllistetä jne. vaan ollaan ihmisiksi.
[/quote]
Toisaalta on kyllä paljon muitakin asioita mitä en tee työkavereiden kanssa, työkavereille, tai anna työkavereiden tehdä :)
[/quote]
Miksi työkavereille ollaan mukavampi kuin niille, joita rakastetaan?
[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 20:55"]
Oletko vajukki?
Kaksi ihmistä ei voi olla tekemisissä toistensa kanssa tiettyä aikaa pidempään ilman riitelyä, nahistelua yms.
Olivatpa kyseessä sitten lapsi ja vanhempi, kaverukset, mies ja vaimo, muu pariskunta, työkaverit... ihan mikä tahansa kombinaatio.
Se on kuule ihmisluonto. Tai pikemminkin yleiseläimellinen asia. Kaikki laumaeläimetkin taitavat nimittäin välillä hiukan kyrpiintyä lajitoveriinsa.
[/quote]
Voi helvetti, miehen kanssa oltu jo 25 vuotta eikä vielä riidelty! Me emme siis ole eläimiä kuten te muut?
Työpaikoilla on yleensä se ns. "pomo" joka lopulta voi ratkaista riidan, kotona sellaista ei ole. Tarkoitan nyt tilannetta missä vaikkapa kaksi lääkäriä kiistelee potilaan hoidosta, jos sopuun ei päästä eikä kummallakaan ole enempää ns. sananvaltaan --> asia viedään ylemmälle taholle ja sitten ylilääkäri tmv. sanoo miten tehdään.
Kannattaa ehkä myös miettiä mikä on kenellekin sitä riitelemistä, jos koskaan ei edes kiistellä mistään, kertoo se minusta siitä että toinen alistuu kokonaan toisen alistettavaksi. On eri asia kiistellä jostakin kiivaastikkin vert. haukkua toinen pataluhaksi ja heitellä tavaroita seinään.