Mitä lisäarvoa yliopistotutkinto on tuonut elämääsi?

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:15"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 11:57"]

Kyvyn kyseenalaistaa ja katsoa asiaa monesta suunnasta sekä tietty lähdetietojen etsimisen osaamista. En esim. noin vain hyväksy, että asia pitää tehdä, koska ohje sanoo niin vaan vaadin nähdä ohjeen perustelut.

[/quote]

Tätä olen monesti kuullut myös yliopistolla. Olenkin aina miettinyt, että eivätkö ihmiset sitten ole osanneet kyseenalaistaa asioita, ymmärtäneet lähdekritiikin päälle jne ennen yliopistoa. Eikö moinen ajattelu ole ihan normaalia fiksun ihmisen ajattelua?

t. laiska yo-opiskelija

[/quote]

Harva normaali ei-akateeminen tuo esille sitä, että hän osaa kyseenalaistaa. Sen huomaa  vaikka koulun vanhenmpainillassa (pieni koulu, kaikki "tuntee" toisensa), jossa minä akateeminen olen niitä harvoja, jotka saavat suunsa auki ja kysyvät, miksi tietyssä osassa pihaa ei saa olla. Minulle ei riitä, että niin on päätetty vaan haluan päätöksen perustelut ja tiedon siitä, kuka päätti. Pelkän peruskoulun käyneet vanhemmat nostavat älämölön ilmoittaen, että jos se on päätetty, se on päätetty. Minun kysymykseni ansiosta ilmeni, että päätöksen teki kouluavustaja, jolle välituntivalvonta kuului. Tiettyyn pihanosaan ei nähnyt kahvihuoneestaan, joten hän oli kieltänyt sinne menemisen. Jos en olisi kyseenalaistanut käytäntöä, olisi välituntivalvonta edelleen hoidettu sisätiloista käsin.

Aika harva ei-akateeminen tajuaa, että tutkimukset ovat aina vain osa totuutta. Yliopisto-opiskelijoille se kerrotaan lähes joka päivä siellä luennoilla.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 13:01"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:15"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 11:57"]

Kyvyn kyseenalaistaa ja katsoa asiaa monesta suunnasta sekä tietty lähdetietojen etsimisen osaamista. En esim. noin vain hyväksy, että asia pitää tehdä, koska ohje sanoo niin vaan vaadin nähdä ohjeen perustelut.

[/quote]

Tätä olen monesti kuullut myös yliopistolla. Olenkin aina miettinyt, että eivätkö ihmiset sitten ole osanneet kyseenalaistaa asioita, ymmärtäneet lähdekritiikin päälle jne ennen yliopistoa. Eikö moinen ajattelu ole ihan normaalia fiksun ihmisen ajattelua?

t. laiska yo-opiskelija

[/quote]

Harva normaali ei-akateeminen tuo esille sitä, että hän osaa kyseenalaistaa. Sen huomaa  vaikka koulun vanhenmpainillassa (pieni koulu, kaikki "tuntee" toisensa), jossa minä akateeminen olen niitä harvoja, jotka saavat suunsa auki ja kysyvät, miksi tietyssä osassa pihaa ei saa olla. Minulle ei riitä, että niin on päätetty vaan haluan päätöksen perustelut ja tiedon siitä, kuka päätti. Pelkän peruskoulun käyneet vanhemmat nostavat älämölön ilmoittaen, että jos se on päätetty, se on päätetty. Minun kysymykseni ansiosta ilmeni, että päätöksen teki kouluavustaja, jolle välituntivalvonta kuului. Tiettyyn pihanosaan ei nähnyt kahvihuoneestaan, joten hän oli kieltänyt sinne menemisen. Jos en olisi kyseenalaistanut käytäntöä, olisi välituntivalvonta edelleen hoidettu sisätiloista käsin.

Aika harva ei-akateeminen tajuaa, että tutkimukset ovat aina vain osa totuutta. Yliopisto-opiskelijoille se kerrotaan lähes joka päivä siellä luennoilla.

[/quote]

Mitähän sinä olet opiskellut? Minä opiskelin kieliä eikä kukaan ikinä kehottanut kyseenalaistamaan yhtään mitään. Ihan itse ajattelin aivoillani mitä ajattelin jo ennen yliopistoa.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 13:27"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 13:01"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:15"]

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 11:57"]

Kyvyn kyseenalaistaa ja katsoa asiaa monesta suunnasta sekä tietty lähdetietojen etsimisen osaamista. En esim. noin vain hyväksy, että asia pitää tehdä, koska ohje sanoo niin vaan vaadin nähdä ohjeen perustelut.

[/quote]

Tätä olen monesti kuullut myös yliopistolla. Olenkin aina miettinyt, että eivätkö ihmiset sitten ole osanneet kyseenalaistaa asioita, ymmärtäneet lähdekritiikin päälle jne ennen yliopistoa. Eikö moinen ajattelu ole ihan normaalia fiksun ihmisen ajattelua?

t. laiska yo-opiskelija

[/quote]

Harva normaali ei-akateeminen tuo esille sitä, että hän osaa kyseenalaistaa. Sen huomaa  vaikka koulun vanhenmpainillassa (pieni koulu, kaikki "tuntee" toisensa), jossa minä akateeminen olen niitä harvoja, jotka saavat suunsa auki ja kysyvät, miksi tietyssä osassa pihaa ei saa olla. Minulle ei riitä, että niin on päätetty vaan haluan päätöksen perustelut ja tiedon siitä, kuka päätti. Pelkän peruskoulun käyneet vanhemmat nostavat älämölön ilmoittaen, että jos se on päätetty, se on päätetty. Minun kysymykseni ansiosta ilmeni, että päätöksen teki kouluavustaja, jolle välituntivalvonta kuului. Tiettyyn pihanosaan ei nähnyt kahvihuoneestaan, joten hän oli kieltänyt sinne menemisen. Jos en olisi kyseenalaistanut käytäntöä, olisi välituntivalvonta edelleen hoidettu sisätiloista käsin.

Aika harva ei-akateeminen tajuaa, että tutkimukset ovat aina vain osa totuutta. Yliopisto-opiskelijoille se kerrotaan lähes joka päivä siellä luennoilla.

[/quote]

Mitähän sinä olet opiskellut? Minä opiskelin kieliä eikä kukaan ikinä kehottanut kyseenalaistamaan yhtään mitään. Ihan itse ajattelin aivoillani mitä ajattelin jo ennen yliopistoa.

[/quote]

Niin, kaikki yliopisto-opiskelijat eivät edes akateemisten opintojen aikana opi mitään elämästä ja laillasi he kuvittelevat, että itsenäinen ajattelu on jotenkin myötäsyntyistä. Jos kukaan ei koskaan opettanut sinua kyseenalaistamaan mitään opintojesi aikana, et todennäköisesti vain osannut opiskella(kaan).

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 11:50"]

Mietinpä vain, olisinko tämän kummoisempi, jos en olisi koko tutkintoa suorittanut :)

[/quote]

Työpaikan ja ok liksan. Arvostusta ja statusta. Miinuksena jatkuvan stressin ja vatsahaavan :D

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:19"]

Minä, joka en onnistu työllistymäänl opiskelin kulttuuurin- ja taiteentutkimusta. Olen hakenut kaikkiin mahdollisiin paikkoihin onnistumatta. Koska mulla ei ole mitään säästöjä eikä edes osa-aikatyötä, en pysty enää opiskelemaan. Olen työttömänä ja haen päivittäin työtä. Kahden viikon sisällä 6 työhakemusta, yhdestäkään ei ole kuulunut mitään...

[/quote]

Olen pahoillani puolestasi (olet ilmeisesti hakenut töitä kauemminkin kuin kaksi viikkoa) enkä tarkoita olla ilkeä, mutta on pakko kysyä, että tuliko työllistymisen hankaluus sinulle sitten yllätyksenä? Olen kuvitellut, että ne ihmiset, jotka hakeutuvat opiskelemaan vaikkapa juuri kulttuurin ja taiteen tutkimusta, ottavat ihan tietoisen riskin siitä, ettei töitä - ainakaan oman alan - välttämättä löydy.

Onnea sinulle joka tapauksessa työnhakuun!

Mulla ei ole maisterin tutkintoa, mutta kahden aineen aineopinnot antavat hyvän pohjan sille työlle, mitä nyt teen. Tietoa, kykyä hakea sitä, tutkimuksellisen ajattelutavan ja taidon työskennellä itsenäisesti. Tosin ammattitaitoa varten on pitänyt omatoimisesti opiskella paljon lisää, koska mikään tutkinto ja koulutus ei minun alalla siihen työntekoon valmenna.

Ilman yliopistotutkintoa en voisi tehdä kivaa, mielenkiintoista, hyvin palkattua työtäni. Joten kyllä tutkinnon suorittaminen on vaikuttanut elämänsisältööni aivan keskeisellä tavalla, töissä kuitenkin olen 40-60 tuntia viikossa eli suurimman osan valveillaoloajasta.

Kyvyn kyseenalaistaa ja katsoa asiaa monesta suunnasta sekä tietty lähdetietojen etsimisen osaamista. En esim. noin vain hyväksy, että asia pitää tehdä, koska ohje sanoo niin vaan vaadin nähdä ohjeen perustelut.

Mahdollisuuden tehdä työtä unelma-ammatissani. Kehittänyt loogista ajattelukykyä. Antanut ymmärryskykyä sille miten tieteellistä tutkimusta tehdään. Opettanut erilaisten ihmiten kanssa toimeentuloa ja ryhmässä työskentelyä erilaisissa rooleissa. Tuonut mulle ystäväpiiriin uskomattoman ihania ihmisiä, joita ilman elämäni olisi paljon köyhempää.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 11:57"]

Kyvyn kyseenalaistaa ja katsoa asiaa monesta suunnasta sekä tietty lähdetietojen etsimisen osaamista. En esim. noin vain hyväksy, että asia pitää tehdä, koska ohje sanoo niin vaan vaadin nähdä ohjeen perustelut.

[/quote]

Näin mullakin! Ja toki tietysti myös sellaisia tietoja ja taitoja, joita en välttämättä olisi tullut hankkineeksi ilman yliopistotutkintoa.

Kiitos näistä vastauksista :) Välillä unohtuu, että työelämää vartenhan nimenomaan tutkinnosta on ollut iloa. Monesti kuulee vain toitotusta siitä, miten hyvin elämässä menee ilman tutkintojakin. Se on aika turhauttavaa, sillä tutkinnon suorittaminen oli kuitenkin aika työlästä. 

En tietysti tiedä, mikä näiden ihmisten motiivi oikeasti on. Kateus?

Aviomiehen:), ihania ystavia taalla Suomessa seka myos ulkomailta (opiskelin myos 2 vuotta yliopistossa Englannissa), mieleiseni ammatin vankalla ammattitaidolla. Sen johdosta haasteellinen tyo ja hyva palkka. Valilla oli toki raskastakin, mutta paasaantoisesti tosi antoisaa, koska tasan tiesin mita haluan.

Akateemisen ammatin ja työpaikan, jota en olisi saanut ilman ylempää korkeakoulututkintoa...

No taloudellista lisäarvoa tietysti, sitä ei voi kieltää.

Toisaalta myös henkistä pääomaa ja kykyä ja halua ajatella asioita muistakin kuin pelkästään omista lähtökohdista ja eduista käsin. Varmasti on, että kaikille yliopistotutkinto ei tätä tuo. Siihen tarvitaan myös ihmisen omaa halua kehittää ajatteluaan. Toisaalta en usko, että ilman yliopisto-opintoja olisin vain itse erilaista kirjallisuutta lukemalla osannut valita juuri sellaisia tietolähteitä, jotka olisivat edistäneet asioiden arviomistani kiihkottomasti myös vastapuolen näkökulmasta.

Älykkyysosamäärää siis maisterin tutkinto ei mielestäni nosta, mutta sitä, miten sitä syntymässä saatua kapasiteettia voi käyttää, opiskelusta voi olla apua. Toki yliopisto-opinnot eivät kaikille ole se ainoa oikea tie tähän, mutta ainakin omalla kohdallani se on ollut se helpoin tie henkisen pääoman kasvattamiseen.

Olet ap varmaan humanisti tai yhteiskuntatieteilijä tms? Koska tuskin esim. kirurgi miettii, mitä arvoa yliopistotutkinto on tuonut elämään, kun ilman sitä ei voisi tehdä työtään lainkaan.

Kyllä se on antanut taitoa ajatella asioita eri näkökulmista ja etsiä ja kyseenalaistaa tietoa. Mutta valitettavasti työtä se ei ole tuonut. Olen ihan hirveän pettynyt. Kovasti olen hakenut töitä, ihan sellaistakin, johon ei tutkintoani tarvita, mutta mihinkään en kelpaa. En enää tiedä miten edetä tässä asiassa...

Samaa lisäarvoa kuin toisen asteen tutkintokin.

Musta tuli opettaja. Ei olisi onnistunut mitenkään päin ilman yliopistotutkintoa.

Olen humanisti, ja vastaan, että henkistä pääomaa. :)

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:03"]

Kyllä se on antanut taitoa ajatella asioita eri näkökulmista ja etsiä ja kyseenalaistaa tietoa. Mutta valitettavasti työtä se ei ole tuonut. Olen ihan hirveän pettynyt. Kovasti olen hakenut töitä, ihan sellaistakin, johon ei tutkintoani tarvita, mutta mihinkään en kelpaa. En enää tiedä miten edetä tässä asiassa...

[/quote]

Mille alalle valmistuit?