Mitä lisäarvoa yliopistotutkinto on tuonut elämääsi?

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 11:56"]

Ilman yliopistotutkintoa en voisi tehdä kivaa, mielenkiintoista, hyvin palkattua työtäni. Joten kyllä tutkinnon suorittaminen on vaikuttanut elämänsisältööni aivan keskeisellä tavalla, töissä kuitenkin olen 40-60 tuntia viikossa eli suurimman osan valveillaoloajasta.

[/quote]

Miten sait työpaikkasi? Olisiko sinulla neuvoja työnhakuun vai jatkoitko harjoittelupaikassasi/ kesätyöpaikassasi?

En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat sanalla lisäarvo. Elämä on arvokas sinänsä. Jos hyvä ammatti ja kohtuullinen toimeentulo ja nyt jo keskitasoa hieman parempi eläke ovat mielestäsi lisäarvoa, niin ne sitten.

Lähtökohdistani katsoen ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että pääsen "kouluun", mutta isäpuolen suvussa oli jo olemassa koulutusperinne ja siitä sain sitten minäkin äpärätyttö nauttia. Sain pyrkiä oppikouluun ja pääsin sinne. Menestyin kohtalaisesti. Ylioppilastutkinnon jälkeen olin aika neuvoton, mutta heitin sitten hakupaperit myös yliopistoon, jonne minut hyväksyttiin. Sain aikanaan maisterin paperit ja aikanaan vaikiviran, josta nyt sitten jo olen eläkkeellä.

Enemmän kuin yliopistotutkintoja ja sen sellaisia arvostan ihmisen persoonaa, sydämensivistystä (niin tylsä ja kulunut ilmaus kuin se nykyään onkin).

Sellaisen työn, johon ei pääse ilman yliopistotutkintoa. Työmatkat ympäri maailman. Yliopistolla töissä ollessani sain kokea ns. akateemisen vapauden, ei ollut työajan seurantaa eikä kellokorttia, sai tulla ja mennä, kukaan ei kytännyt. Kunhan työt tehtiin, ei ollut väliä tekikö ne omasta työhuoneesta vai kotoa käsin. Tästä oli valtava etu, koska minulle se sattui aikaan, jolloin lapset olivat pieniä.

Ura on ollut nousujohteinen ja saan olla mukana mielenkiintoisissa, kansainvälisissä projekteissa. Palkka on myös nousujohteinen. Vaikka työajanseuranta on nykyisin käytössä, on se kuitenkin joustava. Päällikköasemassa kun olen, saan aika mukavasti järjestellä omat aikatauluni.

Näitä minulla ei olisi ilman akateemista tutkintoa. Toisaalta, haasteitakin riittää, ja stressiä, mutta plussat voittavat miinukset.

Alle kolmikymppisenä kolme lasta ja akateeminen tutkinto sen kummempia repimättä. Olen ylpeä itsestäni ja kiitollinen myös.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 11:57"]

Kyvyn kyseenalaistaa ja katsoa asiaa monesta suunnasta sekä tietty lähdetietojen etsimisen osaamista. En esim. noin vain hyväksy, että asia pitää tehdä, koska ohje sanoo niin vaan vaadin nähdä ohjeen perustelut.

[/quote]

Tätä olen monesti kuullut myös yliopistolla. Olenkin aina miettinyt, että eivätkö ihmiset sitten ole osanneet kyseenalaistaa asioita, ymmärtäneet lähdekritiikin päälle jne ennen yliopistoa. Eikö moinen ajattelu ole ihan normaalia fiksun ihmisen ajattelua?

t. laiska yo-opiskelija

Ilman yliopisto-opintoja en olisi varmaan muuttanut kauas pois kotoa enkä tutustunut niihin ihmisiin, joista osa on edelleen ystäviäni. Se on se ainut hyvä puoli.

Voin ihan reilusti sanoa, että osasin jo lukiossa laatia proseminaaritasoisia kirjoitelmia ja olin kiinnostunut laaja-alaisemmin asioista kuin mihin yliopistossa oli sitten enää aikaa. En myöskään sillä tutkinnolla sitten mitään töitä saanut.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:03"]

Kyllä se on antanut taitoa ajatella asioita eri näkökulmista ja etsiä ja kyseenalaistaa tietoa. Mutta valitettavasti työtä se ei ole tuonut. Olen ihan hirveän pettynyt. Kovasti olen hakenut töitä, ihan sellaistakin, johon ei tutkintoani tarvita, mutta mihinkään en kelpaa. En enää tiedä miten edetä tässä asiassa...

[/quote]

Valitettavan tuttua. Alan vaihto varmaan seuraavaksi edessä. Tietäisipä vain mihin. Ehdotuksia?

7, saanko udella millä alalla olet? Kuulostaa mielenkiintoiselle :)

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 11:50"]

Mietinpä vain, olisinko tämän kummoisempi, jos en olisi koko tutkintoa suorittanut :)

[/quote]

Paremman palkan ja mahdollisuuden opiskella lisää. Jotkus ovet aukeavat siksi että on maisterin paperit. Joitakin lisätaitoja.  Ihmisarvoa eivät mitenkään tietenkään muuta:)

Viran nyt ainakin. Tieteellistä ajattelua ja mahdollisuuden tohtorinnaksi. Liksaa ois saanu helpommallakin..

Minä, joka en onnistu työllistymäänl opiskelin kulttuuurin- ja taiteentutkimusta. Olen hakenut kaikkiin mahdollisiin paikkoihin onnistumatta. Koska mulla ei ole mitään säästöjä eikä edes osa-aikatyötä, en pysty enää opiskelemaan. Olen työttömänä ja haen päivittäin työtä. Kahden viikon sisällä 6 työhakemusta, yhdestäkään ei ole kuulunut mitään...

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:19"]

Minä, joka en onnistu työllistymäänl opiskelin kulttuuurin- ja taiteentutkimusta. Olen hakenut kaikkiin mahdollisiin paikkoihin onnistumatta. Koska mulla ei ole mitään säästöjä eikä edes osa-aikatyötä, en pysty enää opiskelemaan. Olen työttömänä ja haen päivittäin työtä. Kahden viikon sisällä 6 työhakemusta, yhdestäkään ei ole kuulunut mitään...

[/quote]

Kaksi viikkoa työnhakua on erittäin lyhyt aika!!!

Mites olisi kulttuurin- ja taiteentutkimusta opiskellut, jos verkostoituisit vapaaehtoistyössä? Sieltäkin voisi joku ropo ropsahtaa kukkaroon. Ja kaksi viikkoa on todella mitätön aika. Mutta kulttuuria ja taidetta tutkivana, tosin en sitä opiskelleena, tiedän, että itseään on kehitettävä koko ajan ja tietoaan päivitettävä ja otettava kaikki mahdollinen työ vastaan ja mielellään ammattitaitoa laajennettava niin pitkälle kuin ikinä pystyy.