<3 Toukovauvat 2014 <3

Kovasti toivotan myös voimia sinulle BLACKPANTHER.

Kävin nyt siinä ylimääräisessä ultrassa, vkot nyt 16+6. Rakenteet näytti oikeilta ja ihan tasaisessa kasvussa pieni siellä on.

Rakenneultraan, siihen viralliseen menen varmaankin joskus tammikuun puolessa välissä. Kumpa nyt muistaisin sen vaan varata...

Ja sitten vielä erikseen ultraan noin viikolla 28.

Liikkeitä tuntuu silloin tällöin, pieniä hentoisia. Riippuu kovin missä pieni on. Tuppaa tunkemaan itsensä tuonne jonnekin istukan taakse. Ultrassakin oli itsensä tunkenut pieneen "onkaloon". Harmitti kun ei saanut otettua kunnon kasvokuvaa kun oli siellä vähävesisellä puolella.

Painoa en ole seurannut itse. Masu kyllä näkyy jo mutta viime neuvolassa ainakin meni ihan normaalilla käyrällä. Seuraava neuvola onkin vasta joulun jälkeen. Sitten jo vko 18+2.

Tyttö/poikaolo: huomasin kaupassa hiplaavani tyttöjen pieniä vaatteita. Vauvan sisko kovasti toivoo tyttöä. Ja tyttöä taidetaan odottaa :) Ei näkynyt ultrassa ylimääräisiä ulokkeita.

Dementia on jokapäiväistä ja ihan joka hetkistä. En mikään huippumuistaja ole ollut aiemminkaan mutta nyt vasta en mitään muistakaan. Ihan hömelönä koko ajan.

Työt toivon mukaan pystyn hoitamaan ihan loppuun asti. Vitsailinkin, että lähden tästä töistä synnärille. Mitä sitä turhaan ennen kotio jää :) Aikaisemmat ovat molemmat menneet yli, joten tuskinpa tämäkään sieltä ainakaan ajoissa tulee. Mutta eipä tiedä....

Hankintoja en ole vielä tehnyt mitään. Ajattelin, että josko sitten keväällä. Sisaruksilta ei ole tallella mitään muuta kuin rattaat ja pinnasänky. Mutta äitiyspakkausta en kyllä silti aio ottaa. Käytän kirppistä ja ystävien varastoja tällä kertaa hyödyksi.

Katsoin sitä viime vuotista äitiyspakkausta ja minusta se oli ihan kamala.

Joulua vietetään kotona ja käymällä hiukan kylässäkin. Kovastikaan en jaksa itse hössöttää. Siinä ne hoituu vähemmälläkin hössötyksellä :)

Oikein herkullista ja rentouttavaa joulua teille kaikille!

Se olisi viimeinen joulu perheen sillä pääluvulla mikä kunkin kotoa löytyy. Mitkä tunnelmat?

Itse en näe että tämä joulu poikkeaisi edellisistä muuten kui graavikalan puuttumisella pöydästä ja alkoholiglögin jättämisellä pois ja seuraavana jouluna Pinokkio (oli ultrassa hyvin pitkän näköinen nenä) ei vielä joulusta kauheasti mitään ymmärrä. Odotan kuitenkin kovasti sitä aikaa kun joulusta tulee lapsen juhla. Näin lapsettomana aikuisena suvussa jossa ei hirmuisesti sukujouluja vietetä on mukavaa saada uutta piristettä joulun viettoon. Kaikkine mankumisineen ja levottomine odotuksineenkin :)

Mukavaa Joulua kaikille...vaikka joulu jo menikin :)

BLACKPANTHER, voimia ja jaksamisia 

Viikko sitten käyty rakenneultrassa ja kaikki kuten pitääkin. Vauva vastasi hyvin viikkoja, joten laskettuaikaa ei muutettu eli vappua odotellessa. Näyttää vahvasti siltä, että tyttö sieltä on tulossa eli ei näkynyt mitään ylimääräistä. Mies olisi kyllä poikaa toivonut kun hänellä se kaksi tyttöä jo entuudestaan, mutta kovin oli kuitenkin iloinen kun terve lapsi näyttäisi kuitenkin olevan tulossa. 

Maha on kavanut ihan hurjasti, ainakin kun vertaa mitä tämä oli esikoista odotellessa. Närästys ja jatkuva röyhtäileminen on sellainen kiva riesa, joka nyt tullut. Paha olo on jo hyvin väistänyt, jos muistaa ruokailuajat pitää tasaisina. Selkä on tosiaan jo nyt koetuksella tai lähinnä tuo issias, joka näyttää viikko viikolta vain pahentuvan. Tämä on näköjään sellainen vitsaus, jonka kanssa täytyy vaan elää. Selällään ei pysty juuri laisinkaan enää nukkumaan, eli vain yhdellä kyljellä. No, eipä tätä nyt enää hirveän kauan enää joudu kestämään eli aika menee kylllä todella nopeasti loppujenlopuksi. 

Uudenvuoden jälkeen olisi tarkoitus mennä töihin, eli vielä muutamia päivä tässä saa lomaa vietellä. Ihanaa kun ei ole kiire mihinkään, saa rauhassa olla ja vaan nauttia.

Muakvaa odotuksen jatkoa vaan kaikille ja kohta onkin sitten uusi vuosi, joka tuo mukanansa uudet kujeet. 

Jos nyt vähän tilannekatsausta. Viikolla 19 mennään.

Liikkeitä tuntuu. Erityisesti iltaisin joskus 18-20 aikoihin kun istun tietokoneella. Ei mitään superpotkuja eikä voi vielä tuntea päällepäin, mutta ihan selvästi siellä joku möyrii ja mökertää.

Paino ei ole edellisen neuvolan jälkeen noussut ollenkaan. Toki vertaan nyt kotivaa'an lukemaa neuvolavaa'an lukemaan. Kotivaaka näytti itseasiassa puolikiloa vähemmän kuin neuvolavaaka. En ole laihuttanut enkä mielestäni syönyt mitenkään erityisen huonosti. Toki olen nyt jättänyt turhat välipalat pois ihan siitä syystä että alkuraskaudessa jouduin syömään jatkuvasti. Nyt nautin siitä kun voi pitää hyvin muutaman tunnin välin syömisillä. Että ehkä se on sitäkin. Pitää kysäistä äitiltä miten sillä paino nousi raskauden aikana.

Töissä (päiväkodissa) en enää nostele lapsia jos ei ole pakko. Oli iltaisin vatsa kipeä nosteluiden jälkeen joten pyysin muita nostelemaan enemmän ettei itse tarvitse. Tietysti silloin nostan jos on tilanne että täytyy, mutta tarkkailen olojani. En haluaisi mitään ylimääräisiä sairaslomia joten yritän jo senkin takia olla varovainen. Ja tietysti myös pikki Pinokkion takia.

Tyttö/poika  Meillähän on hyvin pätevä ollut se sanonta että ihan sama kumpi tulee kunhan poika on terve. Itse tulen poikien kanssa paremmin juttuun työssäni ja pojalle olisi valmiina nimi molempien puolelta jonka toivoisimme saavamme lapsellemme antaa. Tämä ei tarkoita etteikö tyttö olisi tervetullut perheeseemme. Oli tyttö tai poika niin varmasti tulemme hänestä yhtä paljon välittämään, mutta jos saisi valita niin poikaa toivoisimme. Viime aikoina minun on kuitenkin ollut hankaluuksia kuvitella Pinokkiota poikana. Kai se on sitten sitä tyttöoloa. Toivottavasti tammikuun loppupuolelle sijoittuva rakenneultra osaisi valaista meille asiaa.

Dementia ei ole vaivannut. Jossain kohtaa tuntui että olin vähän pihalla ja sanat hukassa, mutta epäilen että silloinen väsymys ja pahoinvointi oli siihen syynä.

Hankintoja emme ole vielä varsinaisesti tehneet, mutta nyt joulunaikaan puhuimme molempien vanhemmille että jos jollain tiedossa vastasyntyneen kokoisia vaatteita niin otetaan mielellään vastaan (kunhan ei ole pinkkejä ja vaaleanpunaisia sillä omaan silmään se väri ei satu yhtään) ja eräs kaveri mainosti että hänellä on ylimääräinen ERGObaby kantoreppu lisävarusteineen. Ei toki mene ihan pienelle, mutta kunhan osaa kannatellaan päätään niin sitten. Pitää vaan testata että se on omalle kropalle sopiva. Kantoreppu on nimittäin meidän hankintalistalla aika ehdoton kun kuljetaan koirienkin kanssa pelloilla ja vaellusreiteillä. Kantoliinan ajattelin hankkia siksi aikaa kun vauva ei vielä reppuun mene. Mökilläkin kätevä kun siellä ei voi vaunuja työnnellä. Se on tietysti oma opettelunsa liinan kanssa eikä takeita että sopisi juuri meille, mutta aion silti hankkia ja kokeilla.

Oma olo on ihan hyvä. Kovin pitkiä ja nopeita kävelyjä ei voi harrastaa kun alkaa tuntua vatsassa (kurjaa ja pitäisi kai puhua tästä neuvolassa torstaina), mutta pieniä kävelyjä on koitettu nyt lisätä kun en halua että kunto romahtaa ihan täysin. Olen ollut häpeällisen laiska lantionpohjanlihasten treenaaja. En jotenkin hallitse sitä treeniä neuvolasta saatujen ohjeiden mukaan. Netistä löysin helpommat ohjeet ja kokeilin. Kolme 5 sekunnin liikettä ja puuskutin kuin veturi. Pitää siis treenata reilusti.

Olen paljon pirteämpi kuin vielä joku aika sitten, mutta saa nähdä mitä yölliset vessamaratoonit tekevät kun lomat loppuu ja pitää taas herätä ajoissa. Väsymykseen saattoi myös vaikuttaa alhainen hemoglobiini. Torstaina sen näkee onko lähtenyt nousuun tällä rautamäärällä mitä nyt syön vai pitääkö lisätä määrää. Ummetuksesta kärsin. Pitäisi siis senkin puoleen lisätä liikuntaa ja juoda paljon.

Eilen useita lapsia synnyttäneen kaverin kanssa juteltiin ja hän kysyi että onko synnytys liian kaukaiselta tuntuva asia vielä. Naureskelin vähän että me ollaan pohdittu jo lapsen päiväkoti ja kouluaikaista uskontokasvatusta xD Oikeen itsekin yllätyin kun keskustelun aikana tajusin miten rennosti tässä vaiheessa ajattelen synnytystä. Suurimmat huolenaiheet liittyvät ulkopuolisiin tekijöihin kuten osastolle joutumiseen tai ikäviin kätilöihin. Jopa vähän huolestuin siitä että luotanko liikaa siihen että kyllä kroppa osaa hoitaa homman. Pitäisikö sitä olla enemmän huolissaan ja lukea komplikaatioiden yleisyydestä ja kysyä googlelta mikä kaikki voi mennä vikaan ja miten toimitaan jos joku menee vikaan. Toisaalta olen kyllä myös ihan tyytyväinen että on joku asia mitä en osaa stressata ainakaan vielä :)

Unohdin ihan että piti sanoa vielä että vatsa alkoi näkyä viime viikolla sen verran ettei mene enää ihan vaan turvotuksen piikkiin ja nyt tuntuu että se on joka päivä isompi kuin edellisenä. Vaikka ei pitäisi vertailla niin olen silti vertaillut netistä löytyviin kuviin joissa suunnilleen samat viikot (lähinnä blogeista löytyviin joissa viikot oikeasti sanottu eikä vaan googlella haettuja kuvia) ja tuntuu että vatsa poikkeuksetta suurempi. Mutta kai sitä myös tuijottaa omaa napaansa eri silmin kuin muiden. Arpia ei onneksi vielä muualla kuin siellä rinnoissa.

-

Tervetuloa MIRVALIINI ja muutkin uudet liittyjät :) 

On taas taukoa kirjoittelusta! Joulut meni sukulaisia kierrellen ja välipäivät töissä. Pitää tehdä töitä, kun jaksaa. Välillä väsyttää vähän enemmän. Juniori mahassa tahtoo potkia öiseen aikaan ja herään siihen. On vielä peppu alaspäin ja potkut kohdistuu virtsarakkoon - ravaan sitten pissalla.

BLACKPANTHER otan osaa suunnattomaan suruusi! Voimia ja jaksamista tuleviin päiviin. Itsellä tuli kyynel silmäkulmaan :...( Voi kun voisi ymmärtää miksi asiat menee näin.

Neuvola takana ja kääk miten oli tullut painoa. Sanoinkin ettei kenenkään kuulu joulun jälkeen mennä vaa-alle :) Siis lähtöpainoon oli tullut 7kg lisää, puolivälissä mennään ja lopussahan vasta kilojen kuuluisi tulla. viikkoja nyt 22+4. Muuten kaikki oli ok neuvolassa, hemoglobiini vielä ok, vaikka alhainen, verenpaine tosi hyvä ja syke kuului. Maha/kohtu viikkoihin nähden iso, mutta kuulemman ihan normaalia näillä viikoilla.

Hankintoja edellisestä jotain jäljellä, mutta kaveri-sukulaispiirissä kierrätetään tosi paljon eli olen laittanut paljon kiertoonkin tavaraa. Nyt pitäis laittaa rinkikyselyä että keneltä löytyy mitäkin tavaraa ja saisiko lainaan tai ostaa tai joutaako vaan nurkista :) uudet vaunut/rattaat haluan hankkia. Edelliset olivat ok, mutta aika isot. Nyt meitä liikkuu kolme eli mie, juniori, esikoinen ja koiramme hississä niin tarvitaan paljon pienemmän ja näppärämmät. Jos vanhat jäisi parveke vaunuiksi tai mummolaan...

päivitellään taas joskus lisäää :)

Juuri tulin neuvolasta. Hemoglobiini 100. Eli lisää vaan rautaa naamaan. Toivottavasti en mitään nestemäistä rautaa joudu syömään. Ei kuulosta kivalta.

Sokerirasitukseen minun on varmaan pakko suostua kun suvussa on kuitenkindiabetesta. Saavat vaan varata sitä litkua aika paljon kun saatan pulauttaa pois jos makeaa tyhjään mahaan joudun ottamaan.

Äiti ei ainakaan pikkuveljeä odottaessa kuulemma saanut painoa kovinkaan paljoa eli ei tarvitse huolestua vaikka se ei nousisikaan. Nouskoon jos nousee :)

Muuten kaikki hyvin. Pinokkio kasvaa ja sydänäänet oli hyvät ja kaikki ok paitsi tuo hemoglobiini.

Täälläkin oltiin tällä viikolla neuvolassa. 

Arvot oli kaikki tosi hyviä, kohtumitta (ensimmäinen mittaus) oli aika iso mutta tasoittuu kuulemma matkan varrella. Minulla on tosi pieni tuo väli mihinkä mahan pitäisi kasvaa niin eteenpäinhän se sitten tietenkin tupsahtaa :) Vilkas neitokainen meinas että ei häntä tarvitse enempiä kuunnella, saatiin taas muutama lyönti kuultua ja potkut päälle. Tempperamenttia alusta alkaen ... 

Nyt näkyy potkut jo masun päältäkin :) Menossa 18+5.

Kovasti tekisi mieli jo jotain hankkia mutta odottelen nyt vielä hiukan. Onko teillä jotain mitä ihan ehdottomasti haluatte hankkia? Itsellä listalla on TrippTrapp tuoliin laitettava kaukalo, sen haluan. Sitterit olen aikaisemmilla todennut ihan turhiksi kapistuksiksi. Lattialla viihtyivät paljon paremmin. 

Vauvuja en myöskään meinannut hankkia. Yritän josko pärjättäisiin olevilla rattailla. Yritän löytää niihin erillisen kopan ihan pikkuvauva-aikaa varten. Vaatteita ystävien varastoista ja kirppikseltä :) Meinaatteko ottaa äitiyspakkauksen? Kaksi olen itse ottanut mutta nyt jätän ottamatta. 

Ihanaa kun ollaan jo uudella vuodella! Toukokuu tulee sieltä aika äkkiä :) 

Heipparallaa kaikille mammoille!

Täältä ilmoittautuis tämmönen pian 30v äippä keskusteluun mukaan :)  Taustasta sen verran, että palasin reilu vuosi sitten työelämään (lastenhoitajaksi), 5,5v tauon jälkeen. Tuona aikana ehdin pyöräyttää ja kasvattaa pian 7v poikaa, 5v tyttöä ja pian 3v poikaa eli vauhtia piisaa eikä se varmasti toukokuussa mitenkään hidastu ;) Pienokaisen arvioitu saapumisaika on 21.5. eli puoliväliin nyt vissiin jo päästy. Kaksi ensimäistä tuli vähän ennemmin, mutta kolmas nautti olostaan viimeiseen asti ja syntyi päivä ennen yliaikakontrollia, että saa nähdä miten nyt käy..

Omasta olosta senverran, että selkäni on aina ollut huono odotuksen kannalta ja nytkin iskias on vaivannut vähemmän n.rv10 eteenpäin, mutta nyt joulunaikana on pahentunut :/ Onneksi työskentelen eskari-ikäisten kanssa, niin heitä ei tarvitse nostella. Närästys on myös alkanut taas muistuttaa olemassa olostaan.. Mutta muuten olo on mitä mainioin, ollut koko raskausajan. Neuvolatätikin sanoi "Raskaus sopii sinulle" :)

Vauvelin liikkeitä on tuntunut parin viikon ajan ja välillä ajattelen, että niinkuin tuntuisi jo mahan päältäkin <3

Vatsani on pieni ja sievä, NOT! N.kk takaperin ensimäiset uskalikot tulivat kysymään asiasta. Ja kun töissä sanoin, niin eivät olleet kovin yllättyneitä :) Toisin sanoen osa mammahousuista ollut käytössä loka-marraskuunvaihteesta. Toisaalta olen ylpeä kauniisti pyöristyneestä vatsastani, enkä mitenkään erityisesti ole sitä piilotellut. Ja vaikka kiloja on tullut enemmän kun olisin halunnut eivät ne onneksi kauheasti näy.

Rakenneultra on ensiviikolla. Jos he kysyvät sukupuolesta, niin haluan tietää, mutta itse en sitä kysy, koska se ei ole pääsyy sinne menoon.

Sukupuolesta muuten, toivon tyttöä, samoin kuin tyttäremme, olisi sitten tasapari :) Mutta ei sitä poikaakaa laitoikselle jätetä ;) Itsellä ei mitää mutua asiasta vielä ole, aika näyttää mitä tuleman pitää. Isompia ei tiedetty, mutta nuorimman keskiraskauden lääkäris kysyttiin, haluanko tietää ja uteliaisuus vei voiton.

Hankintoja meidän ei tarvitse tehdä, kaikkea löytyy, osaa vähän liikaakin, kun omien lisäksi myös sisaruksillani on hyvin samanikäisiä lapsia. Ja äippäpakkauksia on kaksin kappalein, joten tälläkertaa jätämme sen ottamatta.

Tälläinen fraasi tälläkertaa :) En välttämättä kovin ahkerasti itse kirjoittele, arjen pyöritys vie välillä leijonnanosan ajastani, mutta koitan käydä teidän juttujanne lukemassa aina välillä :)

Missä kaikki luuraa o_O

Nostettava ennen kun painutaan unholaan!

Täällä 20+1, melko hyvä olla. Supistelee välillä, kivuttomasti yleensä, herkästi rasituksessa. Melko erilainen on kyllä tämä kakkosen odotus ollut ekaan verraten. Lomailin tuossa jouluntienoolla 3vk ja nyt 2.1. palasin töihin. Väsymys jatkuu vaihtelevasti edelleen, MISSÄ ON SE ENERGINEN keskiraskaus?? Perjantaina olisi rakenne UÄ, sitä odotellessa, sukupuolta ei siis varmaan kysytä.

Liikkeet on vallan vilkkaita, milloin mistäkin aikaa päivästä (olen tuntenut jos rv13 alkaen). Päällepäinkin muutaman kerran tuntunut itselle, mies ei ole edes kokeillut.

Hankintoja ei juurikaan tartte tehdä, kaikki on valmiina (osa tavaroista matkaa lainassa tällä hetkellä, mutta palautunee tarpeen tullessa kotiin). Äitiyspakkauksen vaihtumista odottelen, josko uusi olisi parempi kuin nykyinen, jollei niin sitten en ota. Esikoiselta otin ja tykkäsin valtaosin (2011).

Suosittelen tuota "Mitä älytöntä miehesi on synnytyksessä sanonut" -ketjua! Aivan mahtavia juttuja :D (osa tietty hölmöjäkin toki) piristi monta iltaa hihitellä ja välillä nauraa käkättää hysteerisenä. :)

Joko ootte synnytystä pohtineet mitenkä? Itseä jännittää että onko miten erilainen kuin eka ja milloin osaa lähteä (viimeksi veivasi ees taas alkoi ja loppui ja olin sairaalassa puolitoista vuorokautta ennen kuin suostuivat puhkaisemaan kalvot, minkä jälkeen sitten käynnistyikin nopeasti. Kesto kalvojen puhkaisusta laskettuna 1.vaihe 10h ja ponnistus 40min). Tuota ennen olin vielä kotona kärvistellyt 3vrk vaihtelevien supitusten kanssa. Syntyi 41+1(?)

Pelkällä ilokaasulla ja yhdellä petidiini-piikillä kärvistelin klo14-20, minkä jälkeen kätilöjen painostuksesta otin epiduraalin, kun avautuminen ei edennyt toivotulla tavalla (oli kyllä taivas niiden kipujen jälkeen!) Onko kellään tietoa, että pitäisikö epiduraalin viedä myös ponnistus kipu pois??? Minulla vei supistus- ja avautumiskivun, mutta ponnistuskipua ei, tuntui että röörit repeää vaikka yrittivät puudutella välilihaakin..

Mifuuu 20+1 & vipeltäjä

Heh, itsekin ihmettelen että missä kaikki luuraa, päivittäin käyn lueskelemassa, mutta voisihan sitä itsekin kirjoitella.

Mitään ihmeempää oloissa ei ole tapahtunut. Välillä vähän supistelee ja selkä vaivaa. Energisyys vaihtelee päivittäin, välillä olen kuin duracelpupu ja toisina päivinä voisin nukkua koko päivän - nämä päivät ovat tosi raskaita töissä!!

Juniori potkii mahassa kovasti ja päivittäin, välillä ihan maha tärisee :)

Puhuin synnytyksestä viime neuvolassa, mutta yritän olla toistaiseksi miettimättä. Itselle supistuksen olivat viimeeksi niin kivuliaat etten halua edes muistella! Synnytys menikin jossain "kooma" tilassa, olin jo niin väsynyt vuorokauden mittaisiin kivuliaisiin supistuksiin, jotka tulivat 10min välein!!! Petidiini piikillä, vehnäpussilla, huudoilla ja aquarakkuloilla mentiin supistukset - jälkimmäistä en muutes enää ota!!!!!! Ilokaasua sain vasta synnytyshuoneessa johon pääsin ihan lopussa - olin muuten odotushuoneessa. Epiduraalin sain, mutta en tiedä tuliko liian myöhään. Synnytys teki kipeää, mutta tosissaan olin ihan koomassa tuossa loppuvaiheessa että kaikki vaan tapahtui. Rehellisesti se tuntui siltä, kun olisi vääntänyt maailmaan suurinta kakkaa väärästä rööristä :D - Välilihahan leikattiin ja vähän avitettiin vauvan maailman tuloa. Saa nyt ensin nähdä onko istukka noussut tässä toisessa, hope so, koska muuten se on sektio, jota en mielelläni halua.

Moikkis kaikille :)

Johan on maha tupsahtanut esille, vaa'alle en uskalla mennäkään. Täällä mennään nyt 19+5 ja ensi viikolla rakenneultra. 

Liikkeitä ja ääniä seuraillaan ja nimeäkin ollaan mietitty. Kyllä on taas vaikea paikka edessä. Onko teille muille selvää mikä nimeksi? 

Synnytystä olen miettinyt tässä aina välillä. En tiedä kuinka tämä kolmas niin jännittää... Molemmista kahdesta olen ottanut epiduraalin ja sillä on menty loppuun asti eli myös ponnistus ollut epiduraalin kanssa. Ensimmäisessä imukuppi mukana ja toinen ilman mitään. Kipua en tuntenut ponnistuksessa, vain se "kummallinen" tunne että nyt paikat aukee

No mihkä mun teksti katosi? Hmph!

No paikat siis aukes =D Ponnistukset molemmissa kesti alle 15min. Toivon, että tämä kolmaskin sieltä suht helpolla tulee ja että synnytys etenee. Kotona yritän olla nyt pitempään niin ei tarvitsisi siellä sairaalassa kärvistellä.

Kohta pitää ottaa bepanthen jokapäiväiseen käyttöön nänneille. Ootteko kokeillut? Ei mene rikki sitten kun imetys alkaa. 

Menisipä tämä alkuvuosi nyt reippahasti eteenpäin....

Moi!

Tänään oli rakenneultra. Kaikki kunnossa ja kovasti potki pikkuinen siellä. Ei meinannut millään saada kuvaa jaloista kun hän aina siirtyi kun kuvaa oltiin ottamassa :D Ja pieni tyttö sieltä tulee<3 Minulle sillä ei niin väliä olisi ollut kunhan hän on terve. Nyt kuitenkin pääsee ostelemaan ihania pinkkejä tyttövaatteita ;) 

Ja nimestä...Meillä on nimi ollut valmiina jo jonkin aikaa tytölle. Pojalle olikin vain jotain ajatuksia, muttei mitään varmaa.

Tässä ihan parin viikon sisällä tuntuu, että maha on kasvanut nopeasti. Vaatteiden kanssa on ongelmia, mutta onneksi oli sopivasti alennusmyynnit niin ostin mammavaatteita.

Synnytystä en paljoa ole halunnut miettiä vielä. Jonkin verran se pelottaa ja sen tiedän että otan vastaan kaikki mahdolliset puudutukset mitä saa.

Sain joululahjaksi lahjakortin vyöhyketerapiaan. En ollut ennen käynyt ja mietinkin sen sopivuutta raskaana oleville. Olin siellä toissapäivänä ja oli kyllä ihanaa ja rentouttavaa! En usko, että nyt raskausaikana on yhtään pahitteeksi rentoutua ja hemmotella itseään välillä.:)

Täälläkin tänään rakenne-Uä tehty :) Kaikki oikein mallillaan, edelleen vajaan viikon oletettua isompi on (viikot kyllä täsmää alkuperäiseen tasan tarkkaan että on vaan sitten vissiin ripeämpi kasvamaan). Sukupuolta ei kuultu mutta meidän pyynnöstä kätilö kirjoitti sen paperi-lapulle, joka suljettiin kirjekuoreen siltä varalta että halutaan kuitenkin ennen synnytystä vilkaista :D Kätilö nauroi että "olettepas te hauskoja", kun sanoin vielä, että anna se isän taskuun, ettei minulle iske kiusaus vilkaista kotimatkalla (kirjekuori saatiin vasta kotona, joten taiteltu lappu matkusti isän taskussa). Ekassa raskaudessa olin siis aivan varma että poika tulee, uässäkin niin luvattiin ja poikahan sieltä syntyi. Taaskin minulla on oma varmuuteni sukupuolesta, joten ajattelin, että koetaan nyt tämä jännitys (ainakin lähes) loppuun asti.

Ipana ei ollut ollenkaan kuvauksellisella tuulella, piti koko ajan käsiä kasvojensa edessä ja kätilöllä oli kova urakka saada kunnollinen kuva kasvoista. Reppana ei tahtonut että häntä häiritään :D Sanoinkin, että tullut molempiin pappoihinsa, kun ei pidä kuvauksesta :D

Nimiä ei olla mietitty -ainakaa yhdessä. Edellisessä raskaudessa mieleeni putkahti nimi pojalle jo heti alkuvaiheessa mieleen ja loppujen lopuksi päädyimmekin siihen, kun mikään muu ei tuntunut yhtä sopivalta :) Tällä kertaa ei ole samanlaista "etiäistä", etunimiä olen miettinyt, mutta toinen nimi tuottaa hankaluuksia. Ajattelin tällä kertaa pitää suuni kiinni (mahdollisimman pitkään) että kuulisin miehen ajatukset ensin. Hän kun ei oikein ajatuksiaan kertoile ennen kuin on aivan pakko..

Toinen ongelma mikä meillä tulee eteen on KUMMIT. Kauhean vaikea valinta tulee olemaan. Esikoisella on 3 kummia (ei yhtäkään pariskuntaa), ja 3:a ajattelin tälle seuraavallekin tasapuolisuuden nimissä. Toiveissa, kun olisi vielä JOSKUS kolmaskin lapsi saada... (kunhan tämä kakkonen nyt ensin saataisiin maailmaan ja vähän kasvamaan :D )

-

MIRVALIINI meillä kaikilla lapsilla ollut kaukalo josa telakka,ihan älyttömän vaivaton käyttää :) eli ei tarvitse joka kerta autonturvavyötä laittaa,senkun napsauttaa vaan kauklon telakkaan :) Vaunuissa ei oikeestaan muita kriteereitä ole ollut kun että työntöaisan suuntaa saa vaihdettua ja että aisan korkeutta on helppo säädellä:) Mulla niitä enen aikasia supstuksia ollut jo rv 18 asti, välillä kipeitä ja välilä vain kiristystä, nuo kiristykset tuntuu siltä että vatsa täyttyy kuin ilmapallo pikku hiljaa ja rupeaa kiristämään ja sitten lähtee hetken päästä helpottumaan ja rentoutumaan,masu menee kovaksi:) Mulla tuntuu tosin siltä sitten että se ilmapallo räjähtää kohta :D

No niin nyt hirveimmät liitoskivut alkaneet jo reilu viikon vaivannu:( alapäähän ja nivusiin satelee puukoniskuja kun yrittää pukea kenkiä,tai nousta/mennä sänkyyn,tai yöllä vaihtaa asentoa :/ kävellessäkin on ruvennut jo vähän tuntumaan.. aikasemmin on vasta liitoskiut vaivanneet  rv 35--> nyt on mmenossaa rv 24 :/ Töissä yritän sinnitellä panadolin voimin ja tekemällä kevyemmin töitä,mutta ei se olekaan niin helppoa:/ paljon kyykkimistä,potilaiden siirtoa,nostelua,jatkuvasti jalkojen päällä ... Yep ja lisäksi ihana iskias vaivaa myös onnek ei ihan joka päivä.. Mut jos jotain positiivista tietää ainakin että vauva kasvaa ja kohtu kun liitoskivut  alkaneet:) Töissä pitäisi sinitellä vielä 6 viikkoa sitten saisi jäädä lomille jos ei tule mitään ongelmia supistusten/kohdunkaulan kanssa ennen sitä:)

Masu on jo aikamoinen ja sf mitta menee yläkäyrän yläpuolella :D Painoa on tullu 6 kg, se on onneksi vähän vähemmän kuin aikaisemmissa raskauksissa:) 

Vauva on hyvin liikkuvainen ja liikkeet tuntuu hirmu hyvin jo ja se ihana hikka <3 sisaruksetkin saavat tuntea jo pikkuisen potkut ja vennyttelyt ja isi myös:) sisarukset tykkää kauheesti jutella masuun ja nauraa kun vaavi potkii vastaukseksi<3 

Puoliväli on saavutettu ja rakenneultra oli tänään.  Siellä hän kovasti mennä viipotti. Kaikki hyvin :) 

Nyt viikot 20+4 ja olo on oikein hyvä. Vaivoja ei ole vielä ilmaantunut ja toivon, että ei tulekaan.

Varasin meille matkan maaliskuulle, mitenköhän on mahtanut maha kasvaa siihen mennessä. Onneksi ei ole pitkä lento edessä niin eiköhän se siinä mene. 

Turvaistuin on meilläkin ollut telakallinen ja sellaisen haluan nytkin. Tosi näppärä. Edelliseltä on vielä rattaat jäljellä ja meinasin niihin hommata vaan kopan. Kesää vasten kun syntyy niin uskon että hyvin pärjätään niin. 

Meillä auton vaihto edessä... Kolme istuinta ei ihan kaikkiin autoihin mahdukaan :(

Pari pientä juttua olen löytänyt vaavikselle kun kirppistä kiertelin :) 

Ootteko jo hankkinut kovasti jotain? 

meillä jo kaukalo kun tutuilta saatiin,ja tilasin parit ihanat jutut vauvalle,tutit ja parit vaatteet :) muuten olen aika hyvin malttanut mieleni ;D vielä..vaatteita on tullut tutuilta ja itsellä oli jotain lemppareita vielä säästössä aikasemmista,joten eipä niitä kauheasti tarviikkaan enää:)

nyt olen sairaslomalla supistelujen ja kohdunkaulan lyhentymisen takia, vielä kun rielu 10 viikkoa vauva pysyisi masussa niin oltais suht turvallisilla viikoilla, vähän pelottavaa,mutta täyyy muistaa lepäillä ja ottaa rauhallisesti..

keväällä on tulossa hirveästi vauvoja tutuille,kiva kun on mamma ja vauva seuraa sitten:)