Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin moni nainen tienaa paljon vähemmän kuin miehensä?
29.08.2013 |
Jännä juttu, että raha ei ole este, että äiti jää kotiin, vaan lapsen paras on tärkeintä. Mutta jos isän pitäisi jäädä, niin sitten raha onkin tärkeetä. Eikä voi vaikka säästää sitä muutamaa kuukautta varten tai sopia lyehnnysvapaata lainaan tms
Kommentit (53)
Hyvä kommentti 21! Mutta mutta, miks ne miehet, joilla ns normipalkka eivät jää kotiin? Epäilen, että naiset rakastavat lastaan miestä enemmän ja miehet ovat itsekkäämpiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 15:38"]
Toki, en vaan lakkaa ihmettelemästi tällaisten ihmisten motiiveja tehdä lapsia.
(p.s. tuo "soromnoo" juttu on hieman eri asia kuin vaikka kertoa töissä vuotta aiemmin, että aikoo olla 6kk hoitovapaalla)
(p.p.s. luulen, että ainakin 0-4 vuotiaat lapset arvostavat enemmän kotihoitoa ja äidin ja isän läsnäoloa arjessa kuin kaukomatkoja, luksusruokia ja valtavaa kotia. Tai ainakin hyötyvät huomattavasti enemmän noista ensin mainituista. Eivätkä tuon ikäiset vielä kovin kalliisti yleensä harrastakaan. OK, tietysti joissain perheissä voi olla hyvin eri-ikäisiä lapsia, jolloin tilanne on mutkikkaampi).
[/quote]
Ai että lapsia ei mielestäsi kannattaisi pitäisi tehdä ollenkaan jos ei molemmat vanhemmat suostu jäämään niiden kanssa kotiin moneksi vuodeksi? No, kyllä niiden lasten kanssa varmasti ehtii viettämään aikaa vaikka ei ihan 24/7 niiden kanssa olisikaan. Ja monesti lasten kanssa jaksaa olla paljon paremmin illat ja viikonloput, kun päivisin saa olla aikuisten seurassa töissä - ja varmasti tuota aikaa lasten kanssa arvostaakin paljon enemmän silloin kun elämässä on jotain muutakin kuin ne lapset, lapset ja vielä kerran lapset. Ja entäs jos vanhemmat arvostaa niitä kaukomatkoja, luksusruokaa ja kalliita harrastuksia??? Ei kaikkien perhe-elämä pyöri pelkästään lasten ympärillä.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 14:28"]
Koska äiti nyt vaan on lapselle ainakin alussa PARAS...
Tätä ei saa tietenkään sanoa ääneen, koska feministit voisivat suuttua, mutta luonnon lakeja on joskus vaikeaa muuttaa.
[/quote]
Eikä ole. Äiti ei ole sen parempi kuin isäkään. Tuollaisen paskan jauhaminen saa sinut näyttämään itseään täynnä olevalta ihmiseltä
24: Ei tarvitse vuosiksi jäädä. Itse olen halunnut, että lapseni ovat kotona 3-vuotiaiksi, mutta olemme jakaneet hoitovapaat, joten siitä ei ole tullut montaa vuotta kummallekaan (2 lasta). Ja minusta 2-vuotiaankin voi aivan hyvin viedä hoitooa jos haluaa.
Mutta viittasin tuohon lainaamaani viestiin, eli jos joku on ns. naimisissa työnsä kanssa niin edelleen ihmettelen hänen motiiviaan hankkia lapsia (ja pidän sitä hieman moraalittomana myös).
Tutkimusten mukaan naiset työllistyvät useammin kunnan palvelukseen eivätkä halua tehdä ylitöitä yms. kuten miehet. Miehet siis ovat työorientoituneempia, kun taas naiset ovat perheorientoituneempia (varsinkin lapsen saatuaan he jäävät lapsen luo, kun alkukantaiset vaistot ottavat vallan.) Veikkaan, että taustalla ovat molempien käytöksessä taas vanhat kunnon biologiset syyt. joita harva haluaakaan muuttaa - mies huolehtii perheen turvallisuudesta ja nainen jälkeläisistä. Normaaliin mukavaan elämään riittää hyvin joku 2000-3000 € kuussa bruttona yhdelle ihmiselle, joten eivät naisten palkatkaan minusta keskimäärin huonoja ole vaikka siitä kuuleekin jatkuvaa valitusta.
Yksinelävien lapsttomien naisten palkkakehitys taas on nopeampaa ja palkat usein korkeampia, koska puhtaasti biologiset/hormonaaliset toimintamallit eivät ole käytössä. Toki riippuu naisestakin, mutta monia äitejä tuntuu oikein vihastuttavan ajatus siitä, että jäisikin itse töihin ja mies olisi koti-isänä, koska he kokevat äidin roolin jonkinlaisena etuoikeutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 14:25"]
Jännä juttu, että raha ei ole este, että äiti jää kotiin, vaan lapsen paras on tärkeintä. Mutta jos isän pitäisi jäädä, niin sitten raha onkin tärkeetä. Eikä voi vaikka säästää sitä muutamaa kuukautta varten tai sopia lyehnnysvapaata lainaan tms
[/quote]
Toistaiseksi ollaan vapaaehtoisesti lapsettomia, mutta ei mitenkään jyrkästi ja jos joskus päädyttäisiin se lapsi hankkimaan, niin pomppisin onnesta, mikäli mies vapaaehtoisesti haluaisi jäädä kotiin hoitamaan lasta.
En haluaisi kuitenakan ihan pientä lasta viedä hoitoonkaan. Eikä mulla ole minkäänlaista intohimoa siihen, että jäisin kotiin kahdestaan lapsen kanssa. Ei mun pää sitä kestäisi pitkään. Kaipaisin työtäni ja ennenkaikkea kaipaisin päivisin aikuista keskusteluseuraa (muutakin kuin mieheni), jonka kanssa puhuttaisiin muustakin kuin yösyötöistä jne... Olisi siis melkeinpä täydellistä, jos mies haluaisi jäädä kotiin vaikkapa vuodeksi.
Mies tienaa jonkin verran enemmän kuin minä, mutta kyllä munkin palkalla tultaisiin vähän vyötä kiristämällä pärjäämään ihan varmasti.
Jaa. Minäpä tienaan enemmän kuin mieheni. Kolmen lapsen kohdalla on toiminut systeemi: äiti pitää äitiys ja vanhempainvapaan, isä sen jälkeen saman ajan hoitovapaata.
Tämä on tehnyt hyvää koko perheelle.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 14:25"]
Jännä juttu, että raha ei ole este, että äiti jää kotiin, vaan lapsen paras on tärkeintä. Mutta jos isän pitäisi jäädä, niin sitten raha onkin tärkeetä. Eikä voi vaikka säästää sitä muutamaa kuukautta varten tai sopia lyehnnysvapaata lainaan tms
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisvaltaisilla aloilla on huonommat palkat.
Me ollaan aina tienattu suunnilleen saman verran. Kumpikin on koulutukseltaan DI ja yksityisellä töissä niin että lisäksi olemme tienanneet varsin hyvin. Ainakin näin omasta puolesta voin lämpimästi suositella tekniikan ja talouden alan opiskeluja tytöille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 14:59"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 14:52"]
MIes tienaa 13000€/kk, minä 2100€/kk. Kummankohan kannattaisi jäädä kotiin?
[/quote]
No tuolla miehesi palkalla hän voi aivan hyvin jäädä esim. 6-9kk:ksi kotiin (säästää vain hieman etukäteen), jos vain haluaa. Jos ei halua, niin miksi hän on tehnyt lapsia?
[/quote]
Miksi olisi pitänyt jäädä kotiin? Säästöjä toki on, siksipä "teimme" kaksi lasta putkeen ja niiden turvin minä olin kotona. Se nyt vaan on niin että joistakin hommista ei noin vain jäädä kotiin puoleksi vuodeksi. Ja älä huoli, mies on taatusti hoitanut ja hoitaa oman osuutensa lastenkasvatuksesta, olihan hän yh kun tavattiin. Parempaa miestä saa hakea.
Varmaan miehet valitsevat uransa helpommin sen mukaan kuinka hyvää palkkaa tulee. Meillä tienataan suunnileen yhtä paljon, minä hiukan enemmän, ja olemmekin jakaneet kotiaikaa. Nyt vaan vähän mietityttää kun minä olin enemmän esikoisen kanssa kotona ja miehen piti jäädä tuon toisen lapsen kanssa vielä 1,5 vuodeksi, että onnistuuko nyt enää jos minun pitää käyttää puolet kotihoidontuesta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tienaan yli puolet enemmän kuin mieheni, vanhempainamapaalla luonnolisesti äiti jää kotiin. Sit kun vapaat ohi, niin palaan töihin.
Meillä minä olin käynyt kaupallisen alan koulut, mies teknisen. Sillä alalla nyt on vaan paremmin töitä. Olen sittemmin vaihtanut alaa ja kuronut eroa umpeen, mutta vasta kun lapset ovat olleet isompia. Meillä ei mitään kaukomatkoja tehty, vaan makseltiin opintolainoja ja kodin perustaminen aloitettiin tyhjästä, kun ei ole ollut mitään perintöjä tai rikkaita vanhempia taustalla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä onnistui miehen kotiinjääminen muutamaksi kuukaudeksi, vaikka minä olin opiskelija ja sain vain opintorahaa.
Ei ollut asuntolainaa, autoa eikä kalliita harrastuksia, joten kyllä rahat riittivät silti. Luulisin, että monella ongelmana on se, että jo lasten syntyessä elintaso on päässyt kohoamaan niin paljon työelämässä vietettyjen vuosien takia (kohonnut lastenhankintaikä), että oikeasti pitää miettiä toimeentuloa, kun toinen vanhempi on kotona.
Meillä, kun olimme tottuneet elämään pienillä tuloilla muutenkin (mies kyllä oli työelämässä, kun opiskelin), ei tulojen romahdus ollut niin suuri kuin monella muulla. Sain mm. minimiäitiyspäivärahaa ja siirtyminen kotihoidontukeen kuntalisineen nosti tulojani roimasti.
Jos vanhemmat ovat työelämässä ennen lasten hankintaa, kannattaa laittaa rahaa säästöön etukäteen, jotta perhe ei ole niin sidottu paremmin tienaavan kuukausituloihin. Esim. jos palkka on 13000/kk, siitä voi laittaa helposti sivuun tonnin kuussa. Vuodessa tulee säästettyä jo 12 000 ja sillä voi sitten kompensoida tulojen putoamista jo 1000 euroa kuussa vuoden ajan.
Varmaan jonkun mielestä tyhmiä ja itsestäänselviä vinkkejä, mutta itse nykyisenä pätkätyöläisenä olen tottunut laittamaan rahaa syrjään niinä aikoina, kun olen paremmin palkatussa työssä, jotta pärjätään myös silloin, kun tulot ovat pienemmät.
En menisi syyllistämään naisia siitä, että nasvaltaiset alat ovat huonommin palkattuja! Tasa-arvoa on se, että kaikkia töitä arvostetaan. Se, että tekniikan alan töitä arvostetaan enemmän kuin hoitoalan töitä ei ole tasa-arvoa. Eikä sekään, että naisen täytyisi hakeutua tekniikan alalle, vaikka kiinnostus on hoitoalan töissä, vain siksi, että olisi tasa-arvoinen yhteiskunnassa.
Se nyt vain on tosiasia, että julkisen sektorin töissä ei voi päästä hyville palkoille, vaikka miten olis hoitaminen tärkeää ja pitäis olla kaiken niin tasa-arvoista. Yksityinen sektori on se, mikä sen rahan tekee, jolla taloutta pyöritetään, julkinen puoli kuluttaa sen. Minua ei koskaan hoitoala ole edes kiinnostanutkaan, mutta jos olisi, olisin ryhtynyt lääkäriksi. Naisille nyt vain on tärkeää saada hoitaa, vaikka siitä saakin vähemmän palkkaa. Minä teen muuta työkseni ja harrastan niitä asioita, joista tykkään (tosin tykkään kyllä työstänikin, mutta jos olisin valinnut työni sen mukaan mistä eniten pitäisin, olisin todennäköisesti ollut vuosia työtön arkkitehti tai solmisin kukkakimppuja ja seppeleitä kukkakaupassa)
Yksi syy naisten palkkakuoppaan on se, että ei osata pyytää palkkaa! Itse vaihdoin työpaikkaa yli 10 v sitten ja ilmoitin tyynen viielästi palkkasumman, minkä halusin. Työsopimusta allekijoitettaessa pyysin vielä 500 mk lisää ja hyvin tuli.
Kun aloitin työt ja olin ollut jonkin aikaa talossa, minulle selvisi, että naiskolleegani, jotka olivat olleet talossa pitkälle toistakymmnetä vuotta saivat palkkaa yli 6000 markkaa vähemmän kuin minä! Kun tekivät ylitöitä tai työmatka venyi viikonloppuun, itkivät vain kun ei tule siltä ajalta palkkaa; minä taas ilmoitin kylmän viileästi toimarille, lähin esimieheni, milloin pidän vapaata johtuen vapaa-ajan puolelle menneistä töistä. Suu auki naiset tai sitten se suu pidetään kiinni myös seläntakan! Tiedän, tätä ei pysty julkisella sektorilla tekemään.
Tällä hetkellä olemme mieheni kanssa molemmat yrittäjiä ja saamme esikoisen. Vanhempainvapaakauden jaamme niin, että minä olen kotona 3 päivää ja mies 2 päivää. Isyysvapaiden muuttumisen myötä mieheni jää vielä kotiin lapsen kanssa kun vanhempainrahakausi loppuu. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on vielä avoinna.
Isä on lapselle ihan yhtä tärkeä kuin äitikin. Isän pitää saada olla lapsen kanssa ihan yhtä paljo kuin äidinkin, jotta se suhde syntyy ja kehittyy. Äidit ovat vain monesti niin perkeleen itsekkäitä tässä asiassa; asettavat itsensä jumalan asemaan.
Tiedän monia yrittäjänaisia, jotka ovat palanneet töihin ja isät ovat jääneet yksinään, hui kamalaa, lasten kanssa kotiin vanhempainrahakaudeksi.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:24"]
Yksi syy naisten palkkakuoppaan on se, että ei osata pyytää palkkaa! Itse vaihdoin työpaikkaa yli 10 v sitten ja ilmoitin tyynen viielästi palkkasumman, minkä halusin. Työsopimusta allekijoitettaessa pyysin vielä 500 mk lisää ja hyvin tuli.
Kun aloitin työt ja olin ollut jonkin aikaa talossa, minulle selvisi, että naiskolleegani, jotka olivat olleet talossa pitkälle toistakymmnetä vuotta saivat palkkaa yli 6000 markkaa vähemmän kuin minä! Kun tekivät ylitöitä tai työmatka venyi viikonloppuun, itkivät vain kun ei tule siltä ajalta palkkaa; minä taas ilmoitin kylmän viileästi toimarille, lähin esimieheni, milloin pidän vapaata johtuen vapaa-ajan puolelle menneistä töistä. Suu auki naiset tai sitten se suu pidetään kiinni myös seläntakan! Tiedän, tätä ei pysty julkisella sektorilla tekemään.
Tällä hetkellä olemme mieheni kanssa molemmat yrittäjiä ja saamme esikoisen. Vanhempainvapaakauden jaamme niin, että minä olen kotona 3 päivää ja mies 2 päivää. Isyysvapaiden muuttumisen myötä mieheni jää vielä kotiin lapsen kanssa kun vanhempainrahakausi loppuu. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on vielä avoinna.
Isä on lapselle ihan yhtä tärkeä kuin äitikin. Isän pitää saada olla lapsen kanssa ihan yhtä paljo kuin äidinkin, jotta se suhde syntyy ja kehittyy. Äidit ovat vain monesti niin perkeleen itsekkäitä tässä asiassa; asettavat itsensä jumalan asemaan.
Tiedän monia yrittäjänaisia, jotka ovat palanneet töihin ja isät ovat jääneet yksinään, hui kamalaa, lasten kanssa kotiin vanhempainrahakaudeksi.
[/quote]
Olipa typerä kommentti. JOs olisit edes jossain määrin johtavassa asemassa ja sinulla olisi ns. "johtajasopimus, tajuaisit että siinä ei edes välttämättä eritellä mitään työaikaa ja työreissuja tulee myös viikonlopuiksi, tykkäsit siitä tai et. Ai, mutta av-mammahan on seuraava jumalasta ja tienaa miehineen miltsit per kuukausi ja tekee lyhennettyä työaikaa 2 pv/vko. Hohhoijaa näitä tällaisia kommentteja.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:28"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 11:24"]
Yksi syy naisten palkkakuoppaan on se, että ei osata pyytää palkkaa! Itse vaihdoin työpaikkaa yli 10 v sitten ja ilmoitin tyynen viielästi palkkasumman, minkä halusin. Työsopimusta allekijoitettaessa pyysin vielä 500 mk lisää ja hyvin tuli.
Kun aloitin työt ja olin ollut jonkin aikaa talossa, minulle selvisi, että naiskolleegani, jotka olivat olleet talossa pitkälle toistakymmnetä vuotta saivat palkkaa yli 6000 markkaa vähemmän kuin minä! Kun tekivät ylitöitä tai työmatka venyi viikonloppuun, itkivät vain kun ei tule siltä ajalta palkkaa; minä taas ilmoitin kylmän viileästi toimarille, lähin esimieheni, milloin pidän vapaata johtuen vapaa-ajan puolelle menneistä töistä. Suu auki naiset tai sitten se suu pidetään kiinni myös seläntakan! Tiedän, tätä ei pysty julkisella sektorilla tekemään.
Tällä hetkellä olemme mieheni kanssa molemmat yrittäjiä ja saamme esikoisen. Vanhempainvapaakauden jaamme niin, että minä olen kotona 3 päivää ja mies 2 päivää. Isyysvapaiden muuttumisen myötä mieheni jää vielä kotiin lapsen kanssa kun vanhempainrahakausi loppuu. Mitä sen jälkeen tapahtuu, on vielä avoinna.
Isä on lapselle ihan yhtä tärkeä kuin äitikin. Isän pitää saada olla lapsen kanssa ihan yhtä paljo kuin äidinkin, jotta se suhde syntyy ja kehittyy. Äidit ovat vain monesti niin perkeleen itsekkäitä tässä asiassa; asettavat itsensä jumalan asemaan.
Tiedän monia yrittäjänaisia, jotka ovat palanneet töihin ja isät ovat jääneet yksinään, hui kamalaa, lasten kanssa kotiin vanhempainrahakaudeksi.
[/quote]
Olipa typerä kommentti. JOs olisit edes jossain määrin johtavassa asemassa ja sinulla olisi ns. "johtajasopimus, tajuaisit että siinä ei edes välttämättä eritellä mitään työaikaa ja työreissuja tulee myös viikonlopuiksi, tykkäsit siitä tai et. Ai, mutta av-mammahan on seuraava jumalasta ja tienaa miehineen miltsit per kuukausi ja tekee lyhennettyä työaikaa 2 pv/vko. Hohhoijaa näitä tällaisia kommentteja.
[/quote]
Olin johtavassa asemassa mutta ilman johtajasopimusta; yllätys! Ko yrityksessä ei kenenkään kanssa tehty johtajasopimuksia. Kolleegoilla tarkoitan niitä ihmisiä, joiden kanssa istuimme yrityksen johtoryhmässä.
Mitä vikaa on siinä, että jaamme vanhempainvapaan?
39
[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 15:34"]
[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 15:20"]
Voimme unohtaa tarkat kuukausimäärät, mutta on aivan selvää, että 13 000 euron kk-tuloja nauttiva voi halutessaan jäädä joksikin aikaa hoitovapaalle, varsinkin kun tietää sen jo vuoden-pari etukäteen. Vai oletko eri mieltä?
[/quote]
No olen. Rahallisesti kotiinjääminen onnistuisi, mutta yleensä nuo tuota suurluokkaa olevat palkat perustuvat siihen, että ollaan valmiita olemaan enemmän tai vähemmän naimisissa sen työn kanssa, olemaan tukipilari yrityksessä, jolla on vastuu pitemmän aikavälin tuloksesta, toiminnasta ja kehityksestä tulevaisuudessa. Tuollaisille palkoille ei olla myöskään päädytty sillä asenteella, että "hei, nyt mua huvittaiskin olla tää loppuvuosi kotona ja elellä näillä tähän saakka ansaitsemillani tuloilla. Soronoo, nähdään tammikuussa!"
[/quote]
Toki, en vaan lakkaa ihmettelemästi tällaisten ihmisten motiiveja tehdä lapsia.
(p.s. tuo "soromnoo" juttu on hieman eri asia kuin vaikka kertoa töissä vuotta aiemmin, että aikoo olla 6kk hoitovapaalla)
(p.p.s. luulen, että ainakin 0-4 vuotiaat lapset arvostavat enemmän kotihoitoa ja äidin ja isän läsnäoloa arjessa kuin kaukomatkoja, luksusruokia ja valtavaa kotia. Tai ainakin hyötyvät huomattavasti enemmän noista ensin mainituista. Eivätkä tuon ikäiset vielä kovin kalliisti yleensä harrastakaan. OK, tietysti joissain perheissä voi olla hyvin eri-ikäisiä lapsia, jolloin tilanne on mutkikkaampi).