6-vuotias poikani sanoo, että haluaa olla tyttö.
Tätä on jatkunut jo parisen vuotta. Vaatteet ja peilailu on poikaa aina kiinnostaneet ja tosi tarkkaa on, mitä päälle laitetaan ja mikä vaate kelpaa. Tukkaan ei ole saanut koskea nyt puoleentoistavuoteen, se on pitkä. Haluaa olla kuin isosiskonsa ja muut tytöt tarhassa. Housut kuitenkin kelpaavat, eikä leiki hepeneillä vaan autoilla. Mutta raivokohtaukset ovat parasta drama queen -luokkaa.
Mitä mieltä? LTOkin mainitsi asiasta nyt loppukesästä.
Kommentit (24)
[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 13:50"]
19: että mua ketuttaa tollaset "halusi olla koira, kissa, pupu", perkele ihmisiä me ollaan eikä mitään elukoita. Ihan erikseen on sitten ne leikit, että leikitään jotain eläintä. En minä leikkinyt poikaa, vaan olin poika. Nyt mies.
[/quote]
Ok, sinua ketuttaa kertomukseni lapseni omista identiteettipohdiskeluista. Se on sinun ongelmasi.
Tosiasia on kuitenkin se, että lapset rupeavat miettimään identiteettiään noin 4-vuotiaina, niin myös minun lapseni. Nimität tätä pohdiskelua kovin kevyin perustein "leikiksi". Nämä leikit kestivät viikko- ja kuukausikaupalla. Varsinkin tuo eläytyminen leikkikaverin rooliin oli pitkä prosessi, ja äitinä olin ymmälläni, koska itse en ole eläytynyt koskaan keneksikään muuksi kuin omaksi itsekseni.
Sinulle on ollut selvää, että olet transsukupuolinen. Kuitenkaan kaikille lapsille näin ei välttämättä ole. He pohtivat omaa identiteettiään pitkäänkin, (jopa vuosia) kunnes saattavat huomata, että on ihan kiva olla oma itsensä, kuten kävi minun lapselleni ja parille muullekin tähän ketjuun vastanneelle. Toin siis keskusteluun mukaan omat kokemukseni lapsen identiteettipohdiskelusta haluamatta mitenkään olla ennakkoluuloinen transsukupuolisia kohtaan.
Mehän emme tosiaankaan tiedä tässä vaiheessa, mistä on kysymys ap:n pojan suhteen. Voi olla, että hän on ihan aidosti transsukupuolinen. Voi myös olla, että hän ei ole. Olkoon miten tahansa, olisi hyvä, että vanhemmat ja lapsi ovat valmistautuneet ottamaan tulevaisuuden sellaisena, kuin se on. Siihen auttaa parhaiten tieto. Minusta oli hyvä, että toit omat kokemuksesi mukaan tähän keskusteluun. Arvelen nimittäin, että on muitakin, jotka ovat kohdanneet samanlaisen tilanteen, kuin ap:n perhe. Myös heitä varten tämä keskustelu on oikein hyvä.
Tota, mitenhän tämä nyt liittyi alkuperäiseen aiheeseen. Ei mitenkään.
[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 14:08"]
mun poika on äijien äijä noin henkisesti -- pelaa futista ja salibandya, soittaa rumpuja ja on villi, raisu ja poikamainen kaikissa tekemisissään. Tukka on kuitenkin pitkä ja kun poika on vielä siro ja hentoinen, on ulkomuoto jotenkin sukupuoleton. Pojalla siis tukka lapaluihin, paksu ja kaunis. Monet luulevat aina ensin tytöksi. Eivät tosin luule, kun kuulevat juttuja enemmän kuin 30 sekuntia, mutta pelkän ulkonäön puolesta.
Kukaan ei ole kiusannut koulussa ja kavereita on. POika itse sanoo, että tukka on kentän komein ja onpahan valmiiksi pähee, kun bändi (hänellä siis on jo bändi!!) valtaa maailman. Ikää 8 vuotta ja luova ihana kaunis miehenalku. Saa olla juuri sellainen kuin on!
[/quote]
Setan transtukipisteeseen (googlella löytää!) on helppo soittaa tai lähettää meili, sieltä neuvotaan eteenpäin.
mun poika on äijien äijä noin henkisesti -- pelaa futista ja salibandya, soittaa rumpuja ja on villi, raisu ja poikamainen kaikissa tekemisissään. Tukka on kuitenkin pitkä ja kun poika on vielä siro ja hentoinen, on ulkomuoto jotenkin sukupuoleton. Pojalla siis tukka lapaluihin, paksu ja kaunis. Monet luulevat aina ensin tytöksi. Eivät tosin luule, kun kuulevat juttuja enemmän kuin 30 sekuntia, mutta pelkän ulkonäön puolesta.
Kukaan ei ole kiusannut koulussa ja kavereita on. POika itse sanoo, että tukka on kentän komein ja onpahan valmiiksi pähee, kun bändi (hänellä siis on jo bändi!!) valtaa maailman. Ikää 8 vuotta ja luova ihana kaunis miehenalku. Saa olla juuri sellainen kuin on!