Kyllästynyt olemaan reilu esimies

Ok. No, ne ikävät pomotkin on hyvin voineet aiemmin olla kivoja, joustavia ja reiluja - ovat vaan ehtineet kyynistyä mulle-kaikki-mahdollisimman-helpolla -alaisten takia...

No joo, oman aloituksensa voisi tehdä toki niistä ylemmistä pomoistakin, jotka laatii idioottimaisia päätöksiä ja linjauksia ihan viisveisaten siitä, mitä ruohonjuuritasoa lähempänä olevat ryhmä/tiimiesimiehet heille yrittävät kertoa niiden linjausten toteuttamiskelpoisuudesta.

Ja sitten ihmetellään, että mikä on, kun ei kyetä toteuttamaan kaikkea 100% ja kun alaisten työpaikkaviihtyvyys laskee.

27 oli siis kommentti 25:lle.

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 11:04"]

Ok. No, ne ikävät pomotkin on hyvin voineet aiemmin olla kivoja, joustavia ja reiluja - ovat vaan ehtineet kyynistyä mulle-kaikki-mahdollisimman-helpolla -alaisten takia...

No joo, oman aloituksensa voisi tehdä toki niistä ylemmistä pomoistakin, jotka laatii idioottimaisia päätöksiä ja linjauksia ihan viisveisaten siitä, mitä ruohonjuuritasoa lähempänä olevat ryhmä/tiimiesimiehet heille yrittävät kertoa niiden linjausten toteuttamiskelpoisuudesta.

Ja sitten ihmetellään, että mikä on, kun ei kyetä toteuttamaan kaikkea 100% ja kun alaisten työpaikkaviihtyvyys laskee.

[/quote]

:) Voi olla että ovat joskus olleet mukavia, mutta luulen että ovat kyllä aina olleet huonoja työssään, huonoja ihmisten kanssa, huonoja ottamaan vastuuta ja muistamaan mitä ovat lupailleet, jotenkin ihmeessä suhteilla ovat päässeet esimiesasemaan ja kärsivät siinä itsekin. Toisenlaisia haasteita on varmasti niillä esimiestehtävissä olevilla, jotka haluaisivat kovasti olla mukavia ja tykättyjä. Kokevat sitten raskaana sen että saavatkin valituksia, eivätkä halua myöskään olla käskevässä roolissa, koska mieltävät sen vastakohtana sille mukavuudelle. Vaikeus on löytää kai se sopiva tasapaino. Esimiehelle vaan kuuluu sekin homma, että on tarvittaessa oltava ikävä, ja siitä paineesta kai siinä tehtävässä myös maksetaan?

t. 25

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 10:38"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 10:33"]

 Se, mikä minusta on työntekijänä vaikeata ymmärtää, kun katson muutamaa lusmua työkaveriani, että miksi ei itse tunneta minkäänlaista ylpeyttä omasta tekemisestä. Kun saa saman palkan tekemällä työnsä hyvin tai huonosti, miksi pitää valita se huonosti tekeminen?

[/quote]Miksei työn hyvin tekemisestä siis palkita, jos saman palkan saa joka tapauksessa?

[/quote]

Siis tarkoitatko, että normaali palkka on sitä varten, että työ tehdään huonosti, ja sitten pitäisi saada lisää, että tekee paremmin?

Toistan kysymykseni: miksi työntekijällä ei ole minkäänlaista ylpeyttä omasta työstään?

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 11:15"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 11:04"]

Ok. No, ne ikävät pomotkin on hyvin voineet aiemmin olla kivoja, joustavia ja reiluja - ovat vaan ehtineet kyynistyä mulle-kaikki-mahdollisimman-helpolla -alaisten takia...

No joo, oman aloituksensa voisi tehdä toki niistä ylemmistä pomoistakin, jotka laatii idioottimaisia päätöksiä ja linjauksia ihan viisveisaten siitä, mitä ruohonjuuritasoa lähempänä olevat ryhmä/tiimiesimiehet heille yrittävät kertoa niiden linjausten toteuttamiskelpoisuudesta.

Ja sitten ihmetellään, että mikä on, kun ei kyetä toteuttamaan kaikkea 100% ja kun alaisten työpaikkaviihtyvyys laskee.

[/quote]

:) Voi olla että ovat joskus olleet mukavia, mutta luulen että ovat kyllä aina olleet huonoja työssään, huonoja ihmisten kanssa, huonoja ottamaan vastuuta ja muistamaan mitä ovat lupailleet, jotenkin ihmeessä suhteilla ovat päässeet esimiesasemaan ja kärsivät siinä itsekin. Toisenlaisia haasteita on varmasti niillä esimiestehtävissä olevilla, jotka haluaisivat kovasti olla mukavia ja tykättyjä. Kokevat sitten raskaana sen että saavatkin valituksia, eivätkä halua myöskään olla käskevässä roolissa, koska mieltävät sen vastakohtana sille mukavuudelle. Vaikeus on löytää kai se sopiva tasapaino. Esimiehelle vaan kuuluu sekin homma, että on tarvittaessa oltava ikävä, ja siitä paineesta kai siinä tehtävässä myös maksetaan?

t. 25

[/quote]

Jos kuule tietäisit, miten vähän siitä maksetaan... Itse en ainakaan jaksa kauaa tätä enää. Isommat pomot pitävät selvänä, että ryhmäesimiehet ovat jatkuvasti kiinni saatavissa, siis juhlapyhät mukaanlukien, vaikka he itse vuorottelevat päivystysroolissa. Totta kai me tasapainoilemme koko ajan sen mukavuuden ja ikävien päätösten toteuttajan roolissa, siitähän tässä koko ajan on ketjussa puhuttu (et näy vieläkään ymmärtävän ketjua).

Jossain perheyrityksissä varmaan voi pomoksi päästä nepotismin ansiosta, mutta ei isoissa firmoissa, ei ainakaan meillä. Virkoihin on henkilötestit, ja esimiehiä koulutetaan henkilöstöjohtamisessa koko ajan. Eri asia sitten on, tekeekö se esimiehen työstä silti yhtään mukavampaa, koska alaisiahan ei kukaan kouluta alaistaidoissa...

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 11:18"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 10:38"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 10:33"]

 Se, mikä minusta on työntekijänä vaikeata ymmärtää, kun katson muutamaa lusmua työkaveriani, että miksi ei itse tunneta minkäänlaista ylpeyttä omasta tekemisestä. Kun saa saman palkan tekemällä työnsä hyvin tai huonosti, miksi pitää valita se huonosti tekeminen?

[/quote]Miksei työn hyvin tekemisestä siis palkita, jos saman palkan saa joka tapauksessa?

[/quote]

Siis tarkoitatko, että normaali palkka on sitä varten, että työ tehdään huonosti, ja sitten pitäisi saada lisää, että tekee paremmin?

Toistan kysymykseni: miksi työntekijällä ei ole minkäänlaista ylpeyttä omasta työstään?

[/quote]

No kyllä se on minusta esimiestason ongelma palkkauksessa tai muussa, jos työntekijällä ei ole mitään ulkopuolista kannustetta tehdä työtään hyvin. Jos tuntuu, että ammattiylpeyttä ei ole, niin sitäkin voi olosuhteilla koittaa herätellä. On toki sellaisiakin ihmisiä, jotka jaksaa tehdä viimeisen päälle kaiken, vaikka kukaan muu ei ikinä työnjälkeä näkisi eikä työntekijästä kuulisi, mutta harva niin intohimoisia on.

Ihan alkeellinen esimerkki, joka nyt tuli ihan itsellä vastaan. On annettu tuntityöläiselle tehtäväksi käytännössä urakka. Että kun se on tehty, niin työt on sitten siinä. Kaksi työntekijää: Toinen tekee huolellisesti ja käyttää aikaa, koska palkkauskin siihen kannustaa (mitä enemmän aikaa käyttää, sitä pidempään on töitä ja saa enemmän rahaa). Toinen tekee nopeassa tahdissa ja jättää joitakin mielestään vähemmän oleellisia vaiheita tekemättä, koska on tottunut tekemään samat hommat kuukausipalkkalaisena ja silloin on aina edellytetty nopeaa tehokasta työskentelyä. Molemmilla kuitenkin ammattiylpeyttä ja molemmat ovat mielestään hyviä ja ahkeria työntekijöitä. Kumpi työntekijä toimii järkevämmin, ja jos jomman kumman toiminnassa on vikaa, onko syy työntekijässä vai työnantajassa/-ohjaajassa?

Samalla tavalla, jos ammattiylpeyttä ei ole, pitäisi esimiehen tarkastella kenelle työ ja työnjälki tulee näkyväksi muille, ja millä tavalla ympäristö kannustaa siihen hyvin tekemiseen. Ei sen tarvitse olla välttämättä kompensaatio palkassa, mutta jos se on ainoa tapa, niin tarvittaessa sitten niin.

Tsemppiä vaan. Siitähän sulle maksetaan.

32, niitä hyvän työnlaadun kannusteita on usein hyvin vähän käytössä, kun nyt kumminkin siis puhutaan alimman tason ryhmäesimiehistä.

Totta, voidaan käyttää palautejärjestelmää ryhmän sisällä. Voidaan käyttää jotain "kuukauden työntekijä" -tyyppisiä nimikkeitä. Ne eivät vaan välttämättä kauheasti motivoi ketään, ikävä kyllä.

Esimerkkisi urakkatyöstä on tosiaan aika hyvä, mutta veikkaan sen olevan harvinainen. Olisikin toopea antaa jollekulle tuntipalkkaperusteinen urakkatyö, sehän suorastaan kannustaa vitkuttelemaan urakan toteutuksessa.

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 11:30"]

Tsemppiä vaan. Siitähän sulle maksetaan.

[/quote]

Meinaat, että teille työntekijöille ei makseta työn tekemisestä ja työilmapiirin ylläpitämisestä?

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 11:28"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 11:18"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 10:38"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 10:33"]

 Se, mikä minusta on työntekijänä vaikeata ymmärtää, kun katson muutamaa lusmua työkaveriani, että miksi ei itse tunneta minkäänlaista ylpeyttä omasta tekemisestä. Kun saa saman palkan tekemällä työnsä hyvin tai huonosti, miksi pitää valita se huonosti tekeminen?

[/quote]Miksei työn hyvin tekemisestä siis palkita, jos saman palkan saa joka tapauksessa?

[/quote]

Siis tarkoitatko, että normaali palkka on sitä varten, että työ tehdään huonosti, ja sitten pitäisi saada lisää, että tekee paremmin?

Toistan kysymykseni: miksi työntekijällä ei ole minkäänlaista ylpeyttä omasta työstään?

[/quote]

No kyllä se on minusta esimiestason ongelma palkkauksessa tai muussa, jos työntekijällä ei ole mitään ulkopuolista kannustetta tehdä työtään hyvin. Jos tuntuu, että ammattiylpeyttä ei ole, niin sitäkin voi olosuhteilla koittaa herätellä. On toki sellaisiakin ihmisiä, jotka jaksaa tehdä viimeisen päälle kaiken, vaikka kukaan muu ei ikinä työnjälkeä näkisi eikä työntekijästä kuulisi, mutta harva niin intohimoisia on.

Ihan alkeellinen esimerkki, joka nyt tuli ihan itsellä vastaan. On annettu tuntityöläiselle tehtäväksi käytännössä urakka. Että kun se on tehty, niin työt on sitten siinä. Kaksi työntekijää: Toinen tekee huolellisesti ja käyttää aikaa, koska palkkauskin siihen kannustaa (mitä enemmän aikaa käyttää, sitä pidempään on töitä ja saa enemmän rahaa). Toinen tekee nopeassa tahdissa ja jättää joitakin mielestään vähemmän oleellisia vaiheita tekemättä, koska on tottunut tekemään samat hommat kuukausipalkkalaisena ja silloin on aina edellytetty nopeaa tehokasta työskentelyä. Molemmilla kuitenkin ammattiylpeyttä ja molemmat ovat mielestään hyviä ja ahkeria työntekijöitä. Kumpi työntekijä toimii järkevämmin, ja jos jomman kumman toiminnassa on vikaa, onko syy työntekijässä vai työnantajassa/-ohjaajassa?

Samalla tavalla, jos ammattiylpeyttä ei ole, pitäisi esimiehen tarkastella kenelle työ ja työnjälki tulee näkyväksi muille, ja millä tavalla ympäristö kannustaa siihen hyvin tekemiseen. Ei sen tarvitse olla välttämättä kompensaatio palkassa, mutta jos se on ainoa tapa, niin tarvittaessa sitten niin.

[/quote]

Tämä on nyt vähän eri asiaa, minä puhuin niistä, jotka tulevat hengaamaan työpaikalle työajaksi ja koettavat päästä mahdollisimman vähällä. Kun minä taas ajattelen itsekin viihtyväni paremmin, kun teen työni hyvin ja voin olla  ylpeä siitä, mitä olen tehnyt. Ei kyse ole mistään viimeisen päälle viilaamisesta vaan ihan vain hyvin tekemisestä vs. lusmuilusta.

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 11:18"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 10:38"]

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 10:33"]

 Se, mikä minusta on työntekijänä vaikeata ymmärtää, kun katson muutamaa lusmua työkaveriani, että miksi ei itse tunneta minkäänlaista ylpeyttä omasta tekemisestä. Kun saa saman palkan tekemällä työnsä hyvin tai huonosti, miksi pitää valita se huonosti tekeminen?

[/quote]Miksei työn hyvin tekemisestä siis palkita, jos saman palkan saa joka tapauksessa?

[/quote]

Siis tarkoitatko, että normaali palkka on sitä varten, että työ tehdään huonosti, ja sitten pitäisi saada lisää, että tekee paremmin?

Toistan kysymykseni: miksi työntekijällä ei ole minkäänlaista ylpeyttä omasta työstään?

[/quote]

Minä vuorostani kysyn, että miksi jatkuvasti kannustusta ja kehuja ja parempaa palkkaa saa työkaveri, joka on laiska ja työpaikkakiusaaja, mutta osaa nuolla sitä lähiesimiestä eli pikkupomoa.

Miksi kiitosta ja henkilökohtaista lisää ei saa se, joka tekee kovasti töitä ja kunnolla, mutta ei juokse sen pikkupomon luona haukkumassa työkavereitaan ja juoruamassa.

37 ehkä siksi, että se pomo ei ole hyvä ja osaava. Sekö tekee meistä kaikista huonoja? ;-))

täällä samanlainen valittaja. Nyt on kesälomat pidetty, vikat ovat vielä lomalla ja mistä tänään on valitettu. no siitä kun Sirkka sai taas heinäkuun ja mä jouduin ottaa mitä jäi jäljelle.

Meillä on kerran kuussa pakollinen tiimipalaveri, on laskettuna työtunteihin ja on työsopimuksessa. Jos siitä on pois, tulee 2 h palkanalennus, tästä en jousta, en kenenkään kohdalla. Tosin kenellekään ei ole tullut niin hyvää syytä ettei olisi tarvinut jäädä pois. Jopa joku oli sairaan lapsen takia kotona, tiesin missä mies on töissä ja kysyin työntekijältä miksi et tullut palaveriin kun mies tuli kotiin.

Ja palkasta vähennettiin 2 h.

Kun kaikille on tässä asiassa tiukka linja, niitä valittajia tulee ihan mielettömästi. Just tänään alkoi alennusmyynnit ja sinne on pakko päästä klo 18, vaikka kauppa aukes klo 10. Niin, sullahan on ruokatuntikin olemassa.

Johto haluaa parempaa tulosta, joten keksi mukavan kannustinpalkkion, mutta tavoitteisiin ei ole realistista päästä. Itse yritän selittää myynti ei voi nousta 20 %, ei millään, ei vaikka henkilökunta saisi jotain bonusta. Sitten pitää myydä tämä johdon keksimä juttu ja ylläri ylläri, tavoitteisiin ei päästy eikä bonuksia saatu. Minun syy.

Ihan parhaat ovat nämä virkistyspäivät. Teen joka vuonna niin että yhdessä kk-palaverissa jokainen saa tuoda oman ehdotuksensa esille ja sitten niiden kesken seuraavan kuukauden aikana saa intrassa äänestää. Minä näen ainoastaan ketkä ovat äänestäneet ja eivät ole, joten minä sitten aina potkin lähettämällä sähköpostiä äänestys on vielä käynnissä.

Yleensä käy niin ettei kenelläkään ole mitään mielipidettä minne voitaisiin mennä. Minä olen yrittänyt keksiä n 5 vaihtoehtoa, jotka voi toteutua johdon antamalla minibudjetilla ja vastaus on aina ihan tylsää, en ala.  Äänestyksen jälkeen joku voittaa ja vaikka tämä olisi saanut 90 % äänistä, silti maristaan. Viimeistään bussissa kaikki ovat suu mutrulla ja takaisin kun tullaan ei kukaan sano minulle kiitos.

Mä teen työtäni vaan tasan tarkkaa sen takia että muutakaan ei ole tarjolla ja tietenkin palkka on hyvä. Otin aikoinaan opintolainaa ja nyt on asuntolainaakin. Niitä makselen ilolla pois.

Oma nollauskeino on kun kirjoitan sanomisia ylös. Joskus, pari kertaa vuodessa luen niitä ja mietin olipa toikin idiootti kun viitsi valittaa siitä ettei kahvinkeitin sovi keittiöön, kun on niin ruman värinen.  Kyllä, ne valitukset ovat ihan juuri tätä tasoa. Pitäisi saada uusi kahvinkeitin kun vanha on niin rumanvärinen. Yritä siinä nyt pitää pokkaa.

Hyvä veli-klubeja en harrasta yhtään. Kaikki kiertää, kesälomat, hiihtolomat. Jos joku haluaa vaihtaa keskenään, antaa mennä vaan. Näistähän tulee hirveesti valituksia, siihen on onneksi helppo sanoa näin ne menee aina ja näin ne tulee aina menemään.

Poissaoloihinkin otin tiukan linjan, kun muutama työntekijä erosi ja yhtäkkiä alkoi tulemaan viikottaisia poissaoloja, luultavasti liian juhlinnan seurauksena. Lääkärintodistus pitää tuoda heti ensimmäisestä päivästä alkaen, jos ei tuo, palkasta vähennetään.

Tälle syksylle on varattu virkistysrahaa 50 euroa per henkilö. Mitä ihmettä sillä pitäis saada. Edessä on vielä pikkujoulutkin. Onneksi on muutama alan yritys, jotka haluaa sponsata, mutta välillä tää työ ei ole kyllä häppöstä.

Onneksi hyvä palkka auttaa asiaa.

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 12:17"]

täällä samanlainen valittaja. Nyt on kesälomat pidetty, vikat ovat vielä lomalla ja mistä tänään on valitettu. no siitä kun Sirkka sai taas heinäkuun ja mä jouduin ottaa mitä jäi jäljelle.

Meillä on kerran kuussa pakollinen tiimipalaveri, on laskettuna työtunteihin ja on työsopimuksessa. Jos siitä on pois, tulee 2 h palkanalennus, tästä en jousta, en kenenkään kohdalla. Tosin kenellekään ei ole tullut niin hyvää syytä ettei olisi tarvinut jäädä pois. Jopa joku oli sairaan lapsen takia kotona, tiesin missä mies on töissä ja kysyin työntekijältä miksi et tullut palaveriin kun mies tuli kotiin.

Ja palkasta vähennettiin 2 h.

Kun kaikille on tässä asiassa tiukka linja, niitä valittajia tulee ihan mielettömästi. Just tänään alkoi alennusmyynnit ja sinne on pakko päästä klo 18, vaikka kauppa aukes klo 10. Niin, sullahan on ruokatuntikin olemassa.

Johto haluaa parempaa tulosta, joten keksi mukavan kannustinpalkkion, mutta tavoitteisiin ei ole realistista päästä. Itse yritän selittää myynti ei voi nousta 20 %, ei millään, ei vaikka henkilökunta saisi jotain bonusta. Sitten pitää myydä tämä johdon keksimä juttu ja ylläri ylläri, tavoitteisiin ei päästy eikä bonuksia saatu. Minun syy.

Ihan parhaat ovat nämä virkistyspäivät. Teen joka vuonna niin että yhdessä kk-palaverissa jokainen saa tuoda oman ehdotuksensa esille ja sitten niiden kesken seuraavan kuukauden aikana saa intrassa äänestää. Minä näen ainoastaan ketkä ovat äänestäneet ja eivät ole, joten minä sitten aina potkin lähettämällä sähköpostiä äänestys on vielä käynnissä.

Yleensä käy niin ettei kenelläkään ole mitään mielipidettä minne voitaisiin mennä. Minä olen yrittänyt keksiä n 5 vaihtoehtoa, jotka voi toteutua johdon antamalla minibudjetilla ja vastaus on aina ihan tylsää, en ala.  Äänestyksen jälkeen joku voittaa ja vaikka tämä olisi saanut 90 % äänistä, silti maristaan. Viimeistään bussissa kaikki ovat suu mutrulla ja takaisin kun tullaan ei kukaan sano minulle kiitos.

Mä teen työtäni vaan tasan tarkkaa sen takia että muutakaan ei ole tarjolla ja tietenkin palkka on hyvä. Otin aikoinaan opintolainaa ja nyt on asuntolainaakin. Niitä makselen ilolla pois.

Oma nollauskeino on kun kirjoitan sanomisia ylös. Joskus, pari kertaa vuodessa luen niitä ja mietin olipa toikin idiootti kun viitsi valittaa siitä ettei kahvinkeitin sovi keittiöön, kun on niin ruman värinen.  Kyllä, ne valitukset ovat ihan juuri tätä tasoa. Pitäisi saada uusi kahvinkeitin kun vanha on niin rumanvärinen. Yritä siinä nyt pitää pokkaa.

Hyvä veli-klubeja en harrasta yhtään. Kaikki kiertää, kesälomat, hiihtolomat. Jos joku haluaa vaihtaa keskenään, antaa mennä vaan. Näistähän tulee hirveesti valituksia, siihen on onneksi helppo sanoa näin ne menee aina ja näin ne tulee aina menemään.

Poissaoloihinkin otin tiukan linjan, kun muutama työntekijä erosi ja yhtäkkiä alkoi tulemaan viikottaisia poissaoloja, luultavasti liian juhlinnan seurauksena. Lääkärintodistus pitää tuoda heti ensimmäisestä päivästä alkaen, jos ei tuo, palkasta vähennetään.

Tälle syksylle on varattu virkistysrahaa 50 euroa per henkilö. Mitä ihmettä sillä pitäis saada. Edessä on vielä pikkujoulutkin. Onneksi on muutama alan yritys, jotka haluaa sponsata, mutta välillä tää työ ei ole kyllä häppöstä.

Onneksi hyvä palkka auttaa asiaa.

[/quote]Ja sinäkö töissä tällaisia kirjoittelet vai miten esimiehellä on aikaa roikkua netissä tällaiseen aikaan?

[quote author="Vierailija" time="28.08.2013 klo 10:54"]

Ap; Meitähän on täällä monta ;)

Jotenkin alkaa kynä tippumaan kun olen taas lomien jälkeen kuunnellut tätä täysin perusteetonta valitusta. Jotain ärsyttää kun kokoustetaan ulkomailla, jotain taas vituttaa kun ei pääsee matkoille. Kun sitten lähdetään hienoon hotelliin ja puitteet vimosen päälle niin sitten on jumalauta vääränlaista iltapalaa! Ja tämä oli päätetty jo ennen lähtöä ja kivasti ehti tyyppi taas myrkyttää ilmapiirin ja koko aikuisen tiimin naamat väärinpäin jo kentällä.

Olen myöntänyt ylipitkiä kesälomia ja kun pyysin että kuun vaihteessa pitäisi kuitenkin avata tietokone kotona ja katsoa ettei ole tullut asiakkailta tilauksia niin siitä 1h työnteosta olisi pitänyt saada kompensaatiovapaa. Kun olen antanaut työntekijän itse päättä miten tekee lyhennetyn työpäivän/hoitovapaan ajat niin sitten olen mulkku kun en suostu heti muuttamaan niitä muuksi kun äidille tulikin yllätyksenä että tienaa vähemmän osapäivätyöllä kun kokopäivä hommissa.

Eli tuntuu että joustan, joustan ja joustan ja palaute on ikuista valitusta.

Nämä "asiantuntijat" perkele mitään rakettitieteílijöitä ole. Tekisi mieli ulkoistaa koko tiimi! Pahinta on että koko tiimi on yli 3-kymppisiä ja palkkakin alkaa jokaisella 4000€/kk ylöspäin ja vain puolella on edes akateeminen/yli 4 vuotta kestänyt koulutus.

mä en enää usko mihinkään joustaviin ja mukaviin työpaikkoihin.

[/quote]

Jos jotain olen oppinut 15 vuoden esimiestyön aikana, niin sen, että mitään etuuksia ei pidä antaa kuin viimeisessä hädässä. Tiukat säännöt, joista poiketaan vain erityistilanteissa, niin alaiset ovat onnellisia sen kerran kun jotain saavat. Ei työpaikka mikään reilukerho ole, jossa annetaan jokaisen tehdä kuten haluaa. Esimies määrää, siitä lähdetään.

Minulla on työuran aikana ollut varmasti parikymmentä lähiesimiestä. Olen tehnyt keikkatöitä, ja vakituisissa töissä "isossa talossa" olen ollut aina tehtävissä, joissa työntekijöitä kierrätetään tiimistä toiseen. Lähiesimiehistäni ehkä n. 3/4 on ollut naisia.

Valitettavasti joudun nyt sanomaan, että oman havaintoni mukaan naispuoliset esimiesten heikkoutena on ollut, ihan paria poikkeusta lukuunottamatta, kyvyttömyys sietää saati ratkaista konflikteja. Muut esimiehet ovat olleet juuri näitä entisiä etupulpetin tyttöjä, "triangelinpimputtelijoita" , joilla on valtava tarve miellyttää kaikkia. Kaiken mennessä hyvin, tiimin ollessa pitkälle itseohjautuva,  työpaikoilla on ollut heidän kanssaan todella mukavaakin välillä. Mutta tiukoissa paikoissa, esim. kun tiimin henki on ollut niin huono, että tuloksetkin ovat siitä kärsineet, saati muutoksensuunnitteluprosesseissa, nämä kiltit tytöt ovat pitkälti vetäytyneet sinne kahvihuoneeseen, ilmeisesti sitten valittelemaan työn raskautta ja meidän työntekijöiden saamattomuutta. Muistan oikein hyvin vielä sen kaikkein rankimman tilanteen työpaikalta, jossa aloitettiin YT:t, ja viidestä naispuolisesta tiimiesimiehestä yhdellä oli voimia käydä keskustelemassa lähinnä oikeastaan vain tätä työtä koko elämänsä tehneiden järkyttyneiden ja itkevien keski-ikäisten naisten kanssa.

En nyt syytä tilanteesta pelkästään näitä lähiesimiehiäni. He ovat pahimmillaan olleet isossa organisaatiokaaviossa sen 5-6 askelta ylimmän operatiivisen johdon alapuolella. Itse olen kyllä aina ymmärtänyt - ja tämän tarvittaessa väärää puuta haukkuneille työkavereille selittänyt -, ettei heillä ole hirveästi ollut valtaa tietynlaisia päätöksiä tehdä. Syy on ainakin isoissa organisaatiossa myös ylemmässä johdossa, joka selkeästi haluaa tietyille paikoille pikemminkin assistentteja kuin oikeita "esimiehiä" (kts. ns. projektipäällikön tehtävien sisältö useissa yrityksissä), joilla olisi resursseja ja pokkaa raportoida epäkohdista ja ehdottaa parannuksia myös sinne johdon suuntaan. Ja syy on myös siinä, miten on tyttöjä kasvatettu - eli siis meistä on pyritty tekemään juuri niitä "kilttejä tyttöjä".

Mutta siis kyllä kehottaisin kaikkia (varsinkin naisia), jotka esimiestehtäviin pyrkivät, tai joihin heitä pyydetään, tarkkaan miettimään, mitä työnantajanne teiltä odottaa. Itse lähtisin tuollaisiin tehtäviin vain, jos tietäisi työnantajan todella hakevan konfliktinsietokykyistä tuloksentekijää. Jos oletusarvona on, että olen "mukava" ihminen ja pidän langat käsissä, olen sitten mielummin assarina pienemmällä palkalla, mutta myös pienemmällä vastuulla.

42 lisää vielä, että vain osastolla, jossa suurin osa lähiesimiehistäni ja työntekijöistä oli naisia, oli jouduttu myös antamaan sisäinen ohjeistus esimiesten ja alaisten vapaa-ajanviettoa koskien. Esimiehiä oli siis jouduttu käytännössä kieltämään viettämästä aikaa alaisten kanssa.

Siirtyessäni osastolle, jossa suurin osa sekä työntekijöistä että esimiehistä oli miehiä, tuntui aluksi melko oudolta, ettei esim. salilla käynnistä ollut erikseen mitään säädetty. Täysin ongelmitta tämä ei ole aina sujunut - oma pitkäaikainen esimieheni on ollut läheinen ystävä joidenkin alaisten kanssa, ja se on aiheuttanut kitkaa ihan miespuolisissa muissa alaisissakin (eli ei vain "kateellisissa naisissa" ;-)).

Mutta mutta, vaikeat asiat ja mahdolliset konfliktit on tosiaan aina käsitelty, ja menty sitten eteenpäin töissä.

Itse työskentelen PK-yrityksen keskijohdossa, ja pakko sanoa, että mun mitta noiden kitisijöiden suhteen on kyllä täysin loppu. Firmalla on aika tiukka tilanne menossa, ja kaikkemme teemme sen eteen ettei ketään tarvitsisi lomauttaa tai irtisanoa, niin siinä vaiheessa aletaan itkemällä vaatimaan palkankorotuksia, yms. Huomauttaisin vielä, että alalla on siis yleiskorotukset, jotka otetaan aina huomioon. Olen nyt parille sanonut, että "oletko sattunut vilkaisemaan päivän lehteä", eli koko alalla menee päin persettä ja työttömyys pyörii parinkympin hujakoilla. Eli juuri nyt ei taida olla oikea aika itkeä jotain euron korotusta, kun firmassa koko johto pieree verta sen eteen että saadaan sulle se 40h viikossa tarjottua. Firman johdon liksoja ei ole korotettu kuitenkaan kolmeen vuoteen edes niitä pikkuprosentteja, mitä duunarille tulee automaattisesti. Satun tietämään toimitusjohtajan palkan, joka on PIENEMPI kuin itselläni ja jopa muutamalla pitkään talossa olleella duunarilla.

Ei työ ole mikään oikeus tämän päivän Suomessa, vaan etuoikeus.

Pomon vika!!

Hei kuule, sano vain että mulkkuhan mä oon kaikkien mielestä mut palkka juoksee niin kauan ku tehdään ohjeiden mukaan. Muistakaa työnantajan direktio-oikeus!

42/43, olet varmasti oikeassa. Monessakin työpaikassa on nimenomaan haettu jees-porukkaa alimmiksi esimiehiksi eli niitä, jotka eivät kehtaa ja uskalla olla eri mieltä omien pomojensa kanssa - ja sama ominaisuus merkitsee myös sitä, että alaisten suuntaan ei kehdata olla "ikäviä" ja panna suukopua kuriin.

Itse en ole sellainen, ja sen vuoksi ylenemiseni varmuudella päättyykin tähän tiimiin. Olen liian hankala ihminen ja vähän väliä eri mieltä esimiesteni kanssa. Mutta minusta se KUULUU rooliini ihan siinä missä hankalien alaistenkin kuriinpano.

Se, että millaisia me olemme esimiehenä ei tosin ole tämän ketjun aihe. Tässä puhutaan siitä, miltä tuntuu joutua toimeenpanemaan jatkuvasti typeriä ja väärältä tuntuvia ylemmän johdon päätöksiä JA toisaalta miltä tuntuu joutua kuulemaan ihan ihmeellistä pikkuasiasta valittamista alaisilta, päivästä toiseen.

Voit tehdä oman ketjusi siitä, millaisia paskoja esimiehiä onkaan. Koska valtaosa av-mammoista on alaisen roolissa, siihen tulee varmasti paljon kaunaisia kertomuksia...

16