Siis mihin työhön noi yliopiston generalistiset alat oikeesti ees kouluttaa?

Kuulostat mun kollegalta, joka otti heti pappa betalar asenteen mua kohtaan. Palavereissa huomaa kuinka sillä on hampaankolossa mua vastaan.

Tiesitkö, että nämä pappa betalarit on aika harvassa ja moni heistäkin käy mäkissä töissä jo nuoresta pitäen.

Suomessa on kaikilla mahis ryhtyä oman elämänsä pappa betalariksi. Kituuttamista se vaatii hieman, mutta se on mahdollista.

Sosiologiahan on todella työllistävä ala.

Ihmettelen myös sitä logiikkaa, että ensin ylpeänä luetaan yliopistossa tutkinto, jonka ei ole tarkoituskaan porvarillisesti valmistaa mihinkään ammattiin. Kun yliopiston tehtävä on tutkimus.

Mutta sitten valmistuttua ollaan katkeria, kun se akateeminen loppututkinto ei takaakaan hyvin palkattua työpaikkaa, josko mitään työpaikkaa.

Yleissivistävä tutkinto sopii hyvin akateemisille suvuille, joilla on aina tarjota rahasto ja suvun asunto jos tiukalle menee. Muiden pitäisi miettiä, millä työllä sitä sitten itsensä elättää. Kyllä 19 v pitäisi jo sen verran ymmärtää.

Kunta-alalla on paljon hallintotieteiden maistereita. Ainakin hallintosihteereinä, hallintojohtajina ja kunnanjohtajina. Pitää kyllä olla valmis aloittaan ura jostain pikkukunnasta pohjoisempaa.

Taidehistorialla voi työllistyä ymmärtääkseni aika monipuolisesti kulttuurialalle riippuen opintojen muista sisällöistä. Tutkijaksi, museoihin noin alkajaisiksi. Yllättävän paljon myös kaupungit työllistävät erityisasiantuntijoita, uskoisin että taidehissaa opiskellut voisi päätyä myös esim. vastamaan/valvomaan kaupungin tai kunnan julkista taidetta tms.

Vähän mysteeri nämä on itsellenikin, vaikka olen opiskellut kirjallisuutta tästä samasta kategoriasta. Tämänhetkinen ammattini on toisaalla, mutta en toki tuosta kirjallisuudesta mitään suoraa ammattia saisikaan - pitäisi taas räätälöidä opinnot niin, että voisi työllistyä vaikka kustantamoon tai kirjastoon (tai aineenopeksi).

Itse hain esim. tuonne kirjallisuuteen ihan vain koska kiinnosti ja opiskelu on kiva harrastus. Tulee sitten toinen maisterintutkinto samaan hupiin.

Oikeustiede on generalistinen ala.

Hakeudu koulutukseen, jossa valmistutaan suoraan ammattiin.

Trendi on tällä hetkellä se, että generalisteja arvostetaan. Katso vaikka verkosta artikkeli "Kuka on generalisti". Eräs esimieheni oli koulutukseltaan yhteiskuntatieteen tohtori. Hän sanoi usein, että eniten elämässä hänelle on ollut hyötyä teoreettisen filosofian opinnoista. On toiminut monella sektorilla: rehtorina, tutkijana, kovapalkkaisena yrityskonsulttina, luennoitsijana jne.

On aika paljon itsestä kiinni, työllistyykö generalistina - eli pitää olla se oma juttu, näkemystä, rohkeutta ja ripaus luovaa hulluutta.

Vierailija kirjoitti:

Sosiologiahan on todella työllistävä ala.

Vitsi? Eipä tule mieleen monta työtä yliopiston ulkopuolella, jossa sosiologia pääaineena riittäisi. Olipa oppiaine mikä tahansa, turhimpienkin aineiden opiskelijoiden työllistymiseen vaikuttavat sivuaineet. Esimerkiksi sosiologi voi työllistyä aivan eri paikkoihin, jos sivuaineena on vaikkapa psykologia tai julkisoikeus, vai mikä sen nimi nykyään onkaan. Yhteiskuntatieteistä ainakin hallintotiede on sellainen, jonka opiskelleita on paljon kuntien johtotehtävissä.

Ainevalinnat ratkaisevat, kun moniin tehtäviin on kelpoisuusvaatimuksena "ylempi korkeakoulututkinto ja xxx-opinnot". Ne xxx-opinnot voivat olla vaikka avoimessa yliopistossa tai jossakin keskenjääneissä opinnoissa, vaikka varsinainen tutkinto olisi jostain taidehistoriasta.

Niiden on tarkoitus sivistää ihmisiä, ei kouluttaa työhön. Yliopisto ei ole muutenkaan mikään ammattioppilaitos, vaikka se halutaan nykyään nähdä ainoastaan sellaisena.

Mulla tuollainen generalistitutkinto ja olen asiantuntijana järjestössä. Entiset opiskelukaverit on valtiolla tai kunnissa asiantuntijoina ja johtotehtävissä, joku on konsultti yksityisellä sektorilla, muutama on toimittajana ja viestintätehtävissäkin on osa.

Ei mihinkään. Terveisin KTM, joka ei ole tehnyt tutkinnollaan mitään.

Armeijaan tai NATO:on kenraaliksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei mihinkään. Terveisin KTM, joka ei ole tehnyt tutkinnollaan mitään.

Sepä ikävää ja epäonnista, kun ekonomit yleensä tienaa yli 5000 euroa kuussa (mediaani). Oma sisko on kolmekymppisenä KTM-tutkinnon suorittaneena esimiehenä taloushallinnon puolella.

Näytöt työssä ja työkokemus on ykkösjuttu. Meillä on mediakonsernissa sosiologeja ja valtio- ja yhteiskuntatieteilijöitä, ja työtehtävät määräytyvät sen työkokemuksen mukaan. Koulutus saattaa olla sama, esim. valtsikka käytynä, mutta yksi paneutuu kunnallispolitiikkaan ja toinen talouteen.

Työkokemus on ehdottoman tärkeää, sillä näytät sen mielenkiintosi ja osaamisesi. Koulutus tulee siellä perässä, tukee sitä osaamista, jos siitä joku joskus sattuu kysymään.

Uppista

Minulla on yleistutkinto, toimin isossa yrityksessä henkilöstöpäällikkönä.

Valtionhallinto, esimerkiksi ministeriöt työllistävät asiantuntijatehtäviin melko paljon yhteiskuntatieteiden maistereita. Samoin monet muut julkisen puolen organisaatiot ja tutkimuslaitokset sekä jo mainittu kunnallinen sektori. Monella toimittajalla on myös koulutus yhteiskuntatieteiden- tai humanistiselta alalta (melko pienellä osalla tutkinto viestinnästä/tiedotusopista tmv.).

Eihän nuo koulutukset anna mitään suoraa valmiutta johonkin tehtävään, se on selvää. Jos haluaa varmimmin työllistyä kannattaa valita lääkis tai oikis taikka näiltä generalistisilta aloilta pääaineeksi psykologia tai sosiaalityö.

Niihin on huomattavasti helpompi päästä kuin oikikseen teknilliseen tai lääkikseen. Niihin mennään kun halutaan saada yliopistossa opiskelevan status. Eivät ne siinä vaiheessa mieti työllistymistä. Ne ovat myös kuitenkin samanlaisia elitistisiä paikkoja kuin kaikki muutkin tiedekunnat, pääasia, että on yliopistossa. Eikä missään ammattikoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat mun kollegalta, joka otti heti pappa betalar asenteen mua kohtaan. Palavereissa huomaa kuinka sillä on hampaankolossa mua vastaan.

Tiesitkö, että nämä pappa betalarit on aika harvassa ja moni heistäkin käy mäkissä töissä jo nuoresta pitäen.

Suomessa on kaikilla mahis ryhtyä oman elämänsä pappa betalariksi. Kituuttamista se vaatii hieman, mutta se on mahdollista.

Tämähän on nyt vähän hyssss, mutta fakta on, että suurin osa yo-opiskelijoista tulee akateemisista ja varakkaista perheistä. Omat havainnot duunariperheen kasvattina olivat tyyliä, että yhden tutun vanhemmat lääkäreitä, toisen tohtoreiksi väitelleitä ja saivat mukavat rahat mm. säätiöiltä tutkimukseen, kolmannen isä ison firman DI-toimitusjohtaja ja neljäs oli "isosta talosta" eli vanhemmat ostivat heti opintojen alkuun sijoitusasunnon myymällä metsää muutama kymmenen hehtaaria...

Koko opintotuki voitaisiin lopettaa huomisesta ja mitään ei tapahtuisi n. 80% kohdalla opiskelijoista. Se on kyllä totta, että nuo eivät paljoa kuuluttele varallisuuttaan. Se on se porvariston hillitty charmi.

Vierailija kirjoitti:

Niihin on huomattavasti helpompi päästä kuin oikikseen teknilliseen tai lääkikseen. Niihin mennään kun halutaan saada yliopistossa opiskelevan status. Eivät ne siinä vaiheessa mieti työllistymistä. Ne ovat myös kuitenkin samanlaisia elitistisiä paikkoja kuin kaikki muutkin tiedekunnat, pääasia, että on yliopistossa. Eikä missään ammattikoulussa.

Psykalle on muuten hitosti vaikeampi päästä kuin oikikseen, teknilliseen tai lääkikseen. Myös hy:n valtsika on sisäänpääsyltä oikiksen kanssa aika lailla tasoissa.