Lue keskustelun säännöt.
Perheen perustaminen homoystävän kanssa?
25.08.2013 |
Otsikko varmasti suorastaan huutaa provoa, mutta toivoisin saavani myös normaaleja näkemyksiä asiaan. Minä olen päälle 30-vuotias, töissäkäyvä nainen. Olen aina toivonut saavani perheen, mutta traumojen ja mahdollisen aseksuaaliuteni takia en ole koskaan seurustellut enkä seurustelusuhdetta hakenutkaan. Tai toisinsanoen tuntuu että vaatisin miehiltä liikaa ymmärrystä ja kunnoitusta juurikin traumojeni vuoksi, ja en ole koskaan tavannut miestä jossa nämä ominaisuudet yhdistyisi, ja realistisuuden nimissä en ihmettä odota tapahtuvaksikaan.
Tilanne on kuitenkin tosiaan se että olen aina kuitenkin toivonut lapsia ja perhettä ja uskoisin olevani oikein hyvä äiti. Homoystäväni olen tuntenut vuosikausia ja meillä on vähän samanlainen tausta muutenkin. Olemme vitsailleet ajatuksella että menisimme naimisiin ja perustaisimme perheen josta molemmat unelmoivat. Mies voisi sitten vapaa-ajallaan heilastella ketä tykkää, mutta perhe-elämä kotioloissa se pääprioriteetti. Toimiiko tällainen järjestely vain elokuvissa?
Kommentit (28)
olisin onnellinen jos onnistuisitte saamaan yhdessä lapsen. lapsenne saisi varmasti kaksi rakastavaa vanhempaa ja epäilemättä liberaalin, nykyaikaisen kasvatuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ainoa huolenaihe olisi miehen mahdolliset seurustelukumppanit. Entä jos järjestelynne aiheuttaisi näissä mustasukkaisuutta? Vai voitaisiinko miehen mahdollinen pidempiaikainen kumppani ottaa kolmanneksi aikuiseksi perheeseen?
Myöskään minä en alkaisi lapselle valehtelemaan vanhempien välisestä tilanteesta. Kyllä lapsi kuitenkin huomaa vanhempiensa erilaisuuden jossain vaiheessa.
[quote author="Vierailija" time="25.08.2013 klo 16:01"]
Huolenaiheeni:
- Miten lapset oppivat miehen ja naisen parisuhdemallin (toki löytyy myös yh-äitejä ja isiä)
[/quote]
Olen yllättynyt, että nr.7, joka muuten suhtautui aika positiivisestä ap:n ideaan, kirjoitti noin asenteellisen kommentin.
Miksi oletusarvoisesti pitäisi oppia miehen ja naisen parisuhdemalli? Ap:n tuleva lapsi saattaa olla homo/lesbo tai aseksuaali, joka haluaa elää yksin.
Heterokoti voi olla riitainen, jolloin siellä ei opita mitään tervettä miehen ja naisen parisuhdemallia. Jos koti ei ole riitainen, on ihan sama minkälaisista ihmisistä se koostuu. Minusta lapselle ei tarvitse opettaa "parisuhdemallia" vaan yksilöitä arvostavaa asennetta.
En ymmärrä mikä se ongelma olisi. Olisitte hyvät vanhemmat lapselle, ja jos jommalle kummalle tulisi suuri rakkaus eteen, niin sitte teille tulisi avio/avoero. Sehän nyt on niin tavallista muutenkin, että tuskin siitä sen isompaa merkillisyyttä tulisi. Paitsi ehkä se, että pystyisitte paremmin sopimaan lapsenne asiat yhdessä kuin riitaisan ja katkeran eron kokeneet. Avioehto kannattaisi kuitenkin tehdä, luulen.
-Olisiko teillä yhteinen makuuhuone parisängyllä vai kummallakin oma huone?
-Pystyisittekö halaamaan, pussaamaan lapsen nähden niin kuin normaaleissa heteroperheissä tehdään?
-Mitä jos mies haluaisi tuoda seurustelukumppanin teille kylään?
-Miten selitätte lapselle kun hän kuulee joltain että isä on oikeasti homo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mites taloudelliset asiat? omat vai yhteiset rahat? kaikki tarkasti puoliksi niin että sinä elät hoitovapaalla köyhyydessä ja mies törsää itseensä minkä ehtii?
Entä eikö mies haaveile löytävänsä elämäänsä ihan oikeaa kumppania jonka kanssa elää?
Ehkä voisitte vain tehdä sen lapsen, mutta elää erillänne. Vaikea uskoa että tuo kuvio toimisi oikeasti, vaikka ajatustasolla se voi tuntua mahtavalta.
Lähinnä mietityttää, että oletko valmis ottamaan "toisen isän" perheeseen jos homoystäväsi haluaa alkaa suhteeseen miehen kanssa.
Luonto ei tarkoittanut sinua äidiksi, AP.