Minulla ei ole hajuakaan, mitä lapsi tekee koulussa

Itse olen töissä avustajana erityiskoulussa. Jos haluat kysyä jotain koulunkäynnistä niin yritä hieman eritellä kysymystäsi, että mitä tarkemmin haluaisit tietää. Oletko kiinnostunut esim. siitä, mikä kirjain on työn alla. Ja miksi, ihan uteliaisuudesta, vai haluaisitko kenties tukea lapsen koulunkäyntiä enemmän ja mietit miten voisit sitä tehdä. Opettaja voi varmasti pitää sinua kartalla, mutta usein opetus on niin hidasta, ettei viikossa vielä paljoa tapahdu. Vai kiinnostaako enemmänkin miten juuri sinun lapsesi on käyttäytynyt koulussa tai löytänyt paikkansa. Silloin on parempi olla yhteydessä opettajaan henkilökohtaisesti. Viikoittain tuskin siitä raporttia tehdään ellei tapahdu suurempaa muutosta että on tavallista hankalampaa tai toisinpäin.

Ja tosiaan, luokassa oppilaat etenevät usein aivan omassa aikataulussaan joten vaikka 8 oppilaan luokassa opettajan pitäisi kirjoittaa 8 eri viikko raporttia, niin kyllä se vaatisi jo aika paljon aikaa. Parempi käyttää sekin aika oppituntien suunnitteluun, johon menee luonnollisesti huomattavasti enemmän aikaa kun suunniteltava jokaisen oppilaan päivien tehtävät erikseen. Jos taas tekisi yhteisen raportin, niin se olisi todennäköisesti hyvin ympäripyöreä, sillä eihän opettaja voi siinä paljastaa oppilaiden asioita, kuka on menossa missäkin kohtaa.

Minua vaivaa tämä lukujärjestöttömyys siksi, että en tiedä, mitä taitoja lapseni opettelee enkä osaa olla avuksi. Tuntuu myös hölmöltä kuulla vain ruokalistasta ja välituntileikeistä. Miksi on vaikeaa kirjoittaa, että tällä viikolla tehtiin käsitöitä, opeteltiin a-kirjainta ja leikittiin ryhmäytmisleikkejä? Lapseni on koulussa päivittäin 4 tuntia ja tuntuu aika vähäiseltä kuulla, että syötiin lihapullia ja leikittiin hippaa. 

Tietenkin olen ratsannut lapseni kirjat, jos ne kotiin tulevat, joten tiedän kyllä, mitä sinne on tehty, mutta en tiedä, miten koulu sujuu, kuunteleeko, häiritseekö, tekeekö innolla vai patistetaanko koko ajan, onko kiva kaveri vai istuuko yksinään, hallitseeko kädentaitoja riittävästi vai pitäisikö kotona vähän harjoitella...

yksi vartti on aika vähän kuulla parista sadasta koulupäivästä vuodessa. 

Hyvä että olet kiinnostunut ja valmis tukeman lasta. Erityispuolella sitä tarvitaankin <3 .Läksyjä ei varmasti kauheasti alkuun tule, mutta voisit laittaa opettajalle viestiä että haluat tukea lapsen oppimista mahdollisimman paljon ja olla perillä mitä opetellaan. Monesti erityiskouluissa vaan mennään esim. matikankirjaa eteenpäin omassa tahdissa ja siinä tapauksessa kuka estää tekemästä vaikka yhtä tehtävää muutaman kerran viikossa kotona, niin saat kuvan miten lapsesi oppii ja käsittelee asioita. Samoin äidinkielessä voit itse keksiä ajankohtaisi tehtäviä, kerrata vanhaa tai valmistella jo uutta asiaa (tosin siinä on riski että opettajalla on eri lähestymistapa opittavaan).

Meillä äidinkielestä ja matikasta pysyy kyllä aika hyvin kärryillä, koska niistä tulee läksyä monta kertaa viikossa ja siksi niitä kirjoja näkee kotona usein.

Mutta muista aineista ei sitten tiedäkään mitään. Jotkut uskonnon ja yltin kirjat käy kotona ehkä kerran lukukaudessa, joten yhtään ei tiedä mitä on opiskeltu. Käsitöissä ja kuvaamataidossahan ei perinteisesti kotiin tule mitään ennen kuin joulun alla kaikki syksyn työt tyrkätään kotiin.

Minäkin kaipaan ap:n lailla lukujärjestystä oppimisen tukemiseen. On todella paljon hedelmällisempää jutella käsitöistä sinä päivänä kun käsitöitä on koulussa ollut eikä juuri sinä päivänä, kun viime käsityötunnista on 6 vrk aikaa.

Lapselle se on aivan turha taakka selvittää päivittäin äidille mitä aineita koulussa on tänään käyty läpi. Kuitenkin esim. noissa käsityökeskusteluissa minulle on lapsistani selvinnyt, että lapsellani etenee työ vähän hitaanlaisesti. Siitä tiedän, että motorisilla harjoitteilla on kotona vielä käyttöä, vaikka fysioterapiajaksomme on jo loppunut.

Kukaan lapseni ei ole erityislapsi. Mutta koska minä tunnen lapseni parhaiten, niin minä tiedän mitä hienosäätöä voin lapseni kanssa vielä tehdä. Kyse on lapsen kehitystä auttavien leikkien tukemisesta, mikä lapsen kehittymisen kautta tukee lapsen koulutyötä, mikä puolestaan helpottaa opettajan työtä. Kaikki voittavat.

Silti nyt nuorimmaiseni kohdalla lukujärjestyksessä lukaa vain kaksi liikuntatuntia eikä muuta. Olen surullinen siitä, että vanhemmilta viedään yksi merkittävä työkalu, jolla he voisivat tukea lapsensa koulunkäyntiä.

Todennäköisesti erityislapsella ei ole ekaluokan alussa mitään tiettyä lukujärjestystä vaan koulun alussa harjoitellaan ihan sitä koulussa olemista ja käyttäytymistä. Erityisluokissa asioita usein tehdään myös pienemmissä palasissa, siksi on mahdotonta kirjata lukkariin, että juuri tällä ja tällä tunnilla on matikkaa ja tällä äikkää. Kun läksyjä alkaa tulla, niin helposti näette kyllä kirjoista, että mitä on opiskeltu ja seuraavaksi tulossa. Tavallisella ekaluokalla mennään noin kirjain per viikko-tahtia äidinkielessä, matikassa noin kolme aukeamaa viikossa.