Perhe hajoamispisteessä
Lopen uupuneena alan tajuta, että perheemme ei tule pysymään kasassa kovin pitkään. Mies ei osallistu mihinkään, arvostelee kuitenkin rajuinkin sanoin minun toimiani. Lapset kohtelevat minua kuin kynnysmattoa. Olen niin väsynyt, että saan pinnistellä etten purskahda itkuun. En ole valittaja tyyppiä vaan yritän aina tulla toimeen itsekseni. Nyt viimeisen vuoden ajan on ollut rankkaa, eikä parannusta näy tulevan. Keskutelua kokeiltu, turhaa. Viikot mies puuhailee omiaan,nyt iskenyt kuntoilu into, viikonloput kiskoo kaljaa. Minulla ei ole ollut ns. omaa aikaa vuosikausiin. Esim. kampaaja käynnin jälkeenkin mies kehtasi narista kuinka kauan siellä kesti.. Mielummin olisin rehellisesti yh, kuin yh avioliitossa.
Kommentit (50)
Milloin mies muuttui tuollaiseksi? Miksi?
Pihalle tuommoinen "mies". Mieti millaista elämänne on, kun lapset murrosiässä.
Ei se lasten määrä tai ikä vaikuta eroon. Sun miehes kohtelee sua huonosti eikä halua muutosta. Sä voit huonosti ja sitä kautta myös lapset. Ero on aina ensin vaikea, mutta kun saa kämpän ja tottuu uuteen rutiiniin, niin tulet taatusti paljon onnellisemmaksi kuin tuossa suhteessa ikinä.
Hei mulla sama tilanne kuin sulla. Kiinnostaisiko vaihtaa ajatuksia? Laita vaikka meili tähän.
Muuttunut oikeastaan viimeisten parin vuoden aikana,pikkuhiljaa. Nyt viimeinen vuosi ollut rajumpaa alamäkeä. Liekkö sitten uuvuttava lapsiperheen arki käynyt ylivoimaiseksi hänelle, vaikea sanoa kun ei saa toiseen kontaktia. Olen ehdottanut yhteistä, kahdenkeskistä aikaa, ei kiinnosta. Nykyään pysyttelee mahdollisimman paljon pois sisätiloista ja jättää lasten ja kodinhoidon minun harteilleni. Apua pyytäessäni käyttäytyy kuin joutuisi syömään hatullisen p****a. Kyllä, joudun kysymään ennen kuin pääsen esim. suihkuun, että voisiko katsoa lasten perään...
-ap
Onko mies koskaan osallistunut mihinkään?
Miten oli suhteenne alussa, teitkö sinä kaikki kotihommat?
Monesti käy juuri niin että kun muutetaan yhteen nainen on innoissaan ja huolehtii yhteisestä pesästä, lapsia tulee ja työmäärä lisääntyy - naiselta loppuu voimat.
Kuherruskuukausi on ohi ja herätään todellisuuteen että mieshän on aivan loiseläjä.
Miehen kohdalla ei mikään ole muuttunut ja hän aidosti ihmettelee mitä tuo eukko keuhkoaa ja vauhkoaa, ainahan se on kotihommat tehnyt mikä hitto sille nyt tuli.
Tuntuuko tutulta?
"apua pyytäessäni" kertoo sen mitä oletinkin. Mies ei ole koskaan ollut muuta kuin apulainen - ei tasavertainen ja vastuullinen elämänkumppani.
Miehen pitää tehdä kotiasioita oma-aloitteisesti ja pyytämättä. Kotityöt kuuluu kaikille.
Eroa.
Erot ja sanot lapsille, että nyt lähdemme, koska isi kohtelee minua huonosti. Opetat heille samalla, että sinulle ei puhuta noin. Joka kerta kun lapsi kutsuu sinua tyhmäksi, sanot lapselle, että noin et puhu äidille ja seuraavaksi kun puhut, joudut arestiin ja sitten laitat lapsen jäähylle. Tekisin itseasiassa niin, että kirjoittaisin miehelle "säännöt", mitkä hommat ei pelitä ja iskisin paperin käteen ja toteaisin ykskantaan, että "tässä syy miksi eroamme". Eipähän tartte sitten miehen ihmetellä. Eipä tunnu perhe paljoa hänelle merkitsevän.
En ole ollut hössöttäjä suhteen alussa. Mies osallistui aina, siivosi, teki paljon ruokaa ym. Siksi tämä tuntuukin niin inhottavalta, kun mies on nykyään vetäytynyt kaikesta vastuusta ja jättänyt hommat yksin minulle. Varsinkin kun työtaakka on kasvanut. En sano, että lapset ovat taakka, mutta vastuu on minulla ja mies katsoo vierestä ja arvostelee tekemisiäni.
Minusta tuo kuulostaa siltä, että hänellä on toinen. Noin minunkin mieheni muuttui...
Rakasta itseäsi, nainen, äläkä suostu huonoon kohteluun!
Ota puheeksi esim. asumusero ja katso seuraako siitä mitään reaktiota miehessä.. Jos suhteen alussa on ollut aktiivisempi ehkä vielä voi olla mahdollisuus jos laittaa miehen siihen tilanteeseen että huomaa mitä on tekemässä.
Jos ei älä jää kärsimään..
Huolena onkin, että varsinkin pojat, ottavat miehestä mallia miten joskus omissa suhteissaan käyttäytyvät puolisoaan kohtaan. Ja tytöt taas luulevat, että heille saa puhua miten vaan ja kaikki on "normaalia".
-ap
[quote author="Vierailija" time="22.08.2013 klo 10:57"]
Minusta tuo kuulostaa siltä, että hänellä on toinen. Noin minunkin mieheni muuttui...
Rakasta itseäsi, nainen, äläkä suostu huonoon kohteluun!
[/quote]
Minä olin sanomassa ihan samaa, että taitaa olla toinen nainen kuviossa mukana.
Oma arvostus on täysin miinuksen puolella. Eilen tajusin, että minä olen aina ollut huumorintajuinen ja iloinen ihminen. Tykännyt olla muiden seurassa,sosiaalinen. Nyt minusta on tullut erakko joka käy vain kaupassa ja joskus vaihtaa pari sanaa naapurin kanssa. Niin ihminen muuttu, vaikka nuorempana toitotti, etten minä koskaan alistuisi miehen pompoteltavaksi ym..
-ap
Ehkä kerran kuussa ja silloinkin mies päissään. Ei kiinnosta kun kaljalle haiseva mies örveltää kimpussa, ja selvinpäin ei ilmeisesti kiinnosta.
-ap
Kuulostaa siltä, että mieskin on täysin kyllästynyt suhteeseenne. Mies saattaa ajatella tilanteessa ihan eri tavalla kuin sinä, eikä kumpikaan ymmärrä toistaan. Ehkä on toinen nainen, ehkä vaan kokee sinun nalkuttavan turhasta tms. Tuollainen käytös kielii siitä, että todennäköisesti mies hautoo eroa mielessään. Tuossa ei vaan taida auttaa muu kuin a) se ero tai b) jos miehen saisi raahattua jonkin puolueettoman asiantuntijan luokse, missä voisitte käsitellä nämä asiat läpikotaisin. Kahdestaan tuskin enää onnistuu noin tulehtuneessa tilanteessa, varsinkin kun mies ei suostu puhumaan kanssasi. Tuskin lähtee mihinkään asiantuntijallekaan.
Mitä tapahtuisi, jos kertakaikkiaan sanot miehelle, että et jaksa enää, nyt on nämä vaihtoehdot.
Toisaalta teillä kuopus on vielä sen verran pieni, että helpottaisiko kun hän vähän kasvaa? Älä nyt ainakaan lisää lapsia hanki tuollaisen miehen kanssa.
Lapset välillä 1v - 15v, useampi lapsi siis perheessä.
-ap