Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muita yli 30-vuotiaita esikoisestaan vasta haaveilevia

16.08.2020 |

Heipä hei!

Löytyisikö täältä muita samassa tilanteessa olevia, jotka vasta haaveilevat, mutta vielä ei ole aktiivisen yrittämisen aika? Itse olen 33-vuotias kymenlaaksolaisnainen, jonka vauvakuume on vähän yllättäenkin onnistunut yllättämään. Olisi kiva keskustella muiden samassa tilanteessa olevien kanssa, jos tämä kuumeilu tästä vielä yltyy. :)

Kommentit (24)

21/24 |
26.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä5148 Olin minä, vaihdoin vaan nimimerkkiä :)

22/24 |
26.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei Sibu!

  Tuntuiko helpottavalta kuulla että munasarjat ja kohtu näyttivät hyvältä? Kävitkö ihan varta vasten ultraa varten gynellä?

  Ja myös minä kuvittelin olevani heti uudelleen raskaana, varmaan siksi onkin ollut niin karvaita pettymyksiä, kun on ollut odotukset niin korkealla...  

  Mun mies on myös sanonut, ettei halua tietää kun on "parhaat päivät", tulee kuulema suorituspaineita! :D Mutta ymmärrän tuon turhautumisen, kun ei saa kumppaniaan mukaan "yrittämään oikeesti" luomuna, koska luonnollisesti jos siemeniä on koko ajan saatavilla, on parhaat mahikset saada tuloksia.. Lueskelin netistä että jopa 60% raskauksista päätyy varhaiseen keskenmenoon ihan huomaamatta, siis karkeasti puolet! Hassua kun miettii, miten paljon lapsia syntyy maailmassa, vaikka noin suuri prosentti kariutuu.

  Kiitos tsempeistä ja sinnekin tsemppejä <3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
23/24 |
26.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei Mariia83!

  Myös minulla on ollut hankalaa iloita ystävieni raskausuutisista ja tunnen olevani paska ystävä sen takia. Tänä vuonna kolme mun läheistä ystävää saa lapsen ja romanttisesti haaveilin että meillä olisi kaikilla saman ikäiset lapset, mutta nyt oon ainoa joka ei saa, ja oon ihan marttyyri sen vuoksi. Tietysti olen onnellinen heidän puolestaan, mutta tunnistan itsessäni vetäytyvyyttä kun en voi samaistua tai jakaa heidän kokemustaan henkilökohtaisesti. Toivottavasti opin itsekin joskus päästämään irti tästä raskautumisen pakkomielteestä että voisin olla onnellinen toisten onnesta.

  Ihanasti ajateltu, että matkustelisitte vanhoina yhdessä ympäri maailmaa <3 

Kauanko tuossa irtipäästämisen prosessissa meni kaiken kaikkiaan? Haitko koskaan apua ulkopuoliselta, esim terapeutilta? Näköjään vanha kansa tiesi paremmin :)

24/24 |
27.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hongatar kirjoitti:

Hei Sibu!

  Tuntuiko helpottavalta kuulla että munasarjat ja kohtu näyttivät hyvältä? Kävitkö ihan varta vasten ultraa varten gynellä?

  Ja myös minä kuvittelin olevani heti uudelleen raskaana, varmaan siksi onkin ollut niin karvaita pettymyksiä, kun on ollut odotukset niin korkealla...  

  Mun mies on myös sanonut, ettei halua tietää kun on "parhaat päivät", tulee kuulema suorituspaineita! :D Mutta ymmärrän tuon turhautumisen, kun ei saa kumppaniaan mukaan "yrittämään oikeesti" luomuna, koska luonnollisesti jos siemeniä on koko ajan saatavilla, on parhaat mahikset saada tuloksia.. Lueskelin netistä että jopa 60% raskauksista päätyy varhaiseen keskenmenoon ihan huomaamatta, siis karkeasti puolet! Hassua kun miettii, miten paljon lapsia syntyy maailmassa, vaikka noin suuri prosentti kariutuu.

  Kiitos tsempeistä ja sinnekin tsemppejä <3

En kyllä ainakaan kadu sitä, että kävin gynellä tarkastuksessa (viime vuodesta oli muutenkin vierähtänyt ihan liian pitkä aika, joten oli muutenkin hyvä käydä tsekattavana). Lääkäri oli tosi mukava ja teki jo ihan hyvää jutella hänen kanssaan raskautumiseen liittyvistä asioista jne :) Kyllä siitä käynnistä jäi ainakin hyvä olo, ja ehkä olen ollut sen jälkeen vähän luottavaisempi vaikkei nyt ole tapahtunutkaan mitään. 

Joo nuo pettymykset voi olla aika rankkoja, mulla varsin sinä päivänä kun menkat alkaa saattaa olla todella huono fiilis, sitten seuraavana päivänä se fiilis yleensä helpottuu ja alkaa jo olemaan toiveikas seuraavan kierron suhteen : ´D. Voi kuin saisi jotenkin ajatukset ihan muualle, mutta vaikeata se on.. 

Tavallaan ymmärrän hyvin tuon, että miehelle voi tulla suorituspaineita. Mutta ei siinä auta muu kuin ryhtyä hommiin juuri ovulaation aikoihin :) Mun mies sanoi  myös juuri jotenkin noin, ettei halua tietää jos nyt on juuri "ne" päivät :D