Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistus.... Tarvitsen apua.
16.08.2020 |
En keksi muutakaan paikkaa mihin avautua näistä asioista, joten kirjoitan nyt tänne ainakin osan asioista. Olen siis tosiaan kohta 16v henkilö. 9. luokka juuri loppui keväällä, keskiarvo kiitettävä. Elämässä melkoinen määrä ahdistusta, ja ongelmia. Ensiksi, minulla on tosiaan mutismi (en puhu missään ääneen) joka alkoi jo 5 vuotiaana tyhjästä, enkä tiedä syytä edes itse. Ensimmäisen esikoulu päivän jälkeen puhe ei vaan tullut enää. Kommunikoin vain kirjoittamalla. Minulla on tosiaan suuria unelmia, mutta tunnen ettei niiden toteuttaminen tule ikinä onnistumaan mm. puhumattomuuden takia. Joskus olen harkinnut alkavani puhumaan mutta en vaan uskalla, ja pelkään kuinka ympärilläni reagoitaisiin siihen. En edes tiedä osaisinko puhua enää. Lisäksi olin koulukiusattu suurimman osan peruskouluajastani, joka vei itsetunnon täysin pohjalle, ja on pohjalla edelleen. Olen aina ollut yksinäinen, ei ole yhtäkään ainutta ystävää, paitsi perhe, onneksi. Viime aikoina alkanut tuntumaan että haluaisin muuttaa myös sukupuoltani naiseksi, en tunne viihtyväni "poikana" ollenkaan, ja tämäkin asia aiheuttaa minulle valtavaa ahdistusta. Lisäksi minulla on pakko toimintoja, ja esim. tulipalopelko( joka yö käytän ennen nukkumista pari tuntia levyjen, pattereiden, laitteiden jne... tarkisteluun) ja paljon muuta, en vain jaksa selittää kaikkea. Minulla on tosiaan myös diabetes, ja pelkään että se lyhentää elinikääni. Tosin olen yrittänyt aina huolehtia verensokeri tasostani niin hyvin kuin osaan. Koen olevani myös todella lapsellinen, tuntuu etten itsenäisty yhtään, koska kodin ulkopuolella minulla ei ole mitään suhteita. Nykyään pelkään myös ulkoilua, koska luulen että kaikki ajattelevat minusta pahaa. Häpeän itseäni. Opiskelupaikkakin meni sen takia koska en uskaltanut mennä sinne sosiaalisen pelon takia ja nyt olen välivuodella, tosin menetin kiinnostukseni muutenkin kyseistä alaa kohtaan. Unelmoin tosiaan siitä, että olisin joskus tulevaisuudessa nainen, jolla on oma elämä, paljon ystäviä, poikaystävä/mies, toivon myös että mutismi katoaa ja joskus vielä puhun ääneen. Viime aikoina alkanut ahdistamaan todella paljon myös se, kun olen todella ihastunut yhteen laulajaan, mutta tiedän etten pysty häntä oikeasti tapaamaan, ja siitä tulee todella paha olo. Voin vain haaveilla elämästä hänen kanssaan. Vaikka saatan kuulostaa hullulle, joskus haaveilen myös itse siitä että olisin menestynyt laulaja. (ja juurikin naislaulaja) Tässä asiat, mitä jaksan nyt kirjoittaa, vaikka on paljon muutakin. Koen oloni kokoajan todella ahdistuneeksi, välillä on vaikea jaksaa eteenpäin. Jos kellään mitään vinkkejä kuinka oloni helpottuisi, toivon että kirjoitatte tähän ketjuun. Toivon myös asiallisia vastauksia. Ei ole kyse mistään vitsistä.
-Ahdistunut
Kommentit (21)
Miten olisi ihan psykologi tai psykiatri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi elämässäni on ollut tosiaan viime aikoina myös muutama läheisen (lemmikin sekä ihmisen) kuolema, ja nekin todella raskaita asioita.
-Aloittaja
Etkö ole saanut kouluaikana mitään apua mutismiin? Toivottavasti hakeudut tai läheisesi auttavat avun pariin.
Ehkä pystyisit jotenkin sen sukipuolivaihdosasian jättämään sikseen. Koska sinusta tulisi vaan leikelty nainen, ei aito nainen. Ihmissuhdeasiat ei ainakaan sitä mukaan parantuisi. Olen hyvin pahoillani että sinut kiusattiin koulussa. Ehkä lukiossa tilanne parantuisi... Olisiko sulla joku läheinen ihminen kenen kanssa vaan kahdenkesken harjoittelisit kunnon puheääntä. Oletko vanhempisi kanssa harjoitellut? Voisiko joku laulunopettaja auttaa?
Sää saat olla just sellanen poika ja isona mies kun oot. Mulla oli sun ikäisenä olo etten halua olla nainen kun oon niin erilainen kun muut naiset. Sitten mä opin että saan olla ihan minkälainen vaan eikä tarvi olla semmonen stereotyyppinen nainen. Nykyään oon ihan ok itteni kansa. En tiedä tosiaan että millainen sun kokemus on mutta näin minulla. Lapsena mulla ei ollu koskaan ajatuksia siitä että en olis tyttö niin se kerto mulle paljon siitä että mikä mua oikeestaan vaivas.
Mulla on myös pikkuserkku jolla oli sellanen mutismi ettei puhunu mitään kenellekään aikuiselle. Edelleen vähäpuheinen mutta sai juuri lapsen poikaystävänsä kanssa.
Sulla on tulevaisuus, meillä kaikilla on. Me ollaan erilaisia kaikki ja näin pitääkin olla. Sää kyllä selviät <3 Kannattaa kertoo läheisille ajatuksistas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halaisin sua jos voisin.
Miten vanhempasi sua tukevat?
Pystyisitkö aloittaa puhumista itseksesi ja pikku hiljaa sitten vieraille muille, vaikka kaupan kassalla?
Entä laulaminen? Musiikki on terapeuttista.
Mene jonnekin kävelylle, napit korville ja yritä laulaa ahdistusta pois.
Kirjoitat hyvin. Oletko harkinnut bloggausta (alkuun vaikka nimettömänä) omasta elämästäsi? Oman tarinan esiintuomisella voisit auttaa myös muita ja samalla itseäsi.
Tsemppiä ja kaikkea hyvää sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellisellä oli hyvä kirjoitus, ole rohkeasti oma itsesi. Ei tarvi mahtua mihinkään miesmuottiin.
Hoida muita asioita kuntoon, laita sukupuoliasia sivummalle odottamasn sitä hetkeä kun olet henkisesti ehjä.
Sitten voit miettiä sitä kuka haluat olla.
Sulla on loppuelämä aika.
Onko nykyisellä paikkakunnalla hyvä vai haluaisitko uuden alun muualla?
Joskus sekin on hyvä, mutta ehkä vasta parin vuoden päästä. Nyt voit jo suunnitella sitä.
Haaveilu on hyvästä, aina.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitat hyvin. Oletko harkinnut bloggausta (alkuun vaikka nimettömänä) omasta elämästäsi? Oman tarinan esiintuomisella voisit auttaa myös muita ja samalla itseäsi.
Tsemppiä ja kaikkea hyvää sulle.
Todella hyvä idea! Katsoin myös että olet hyvä kirjoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene nyt ainakin tosiaan kuulokkeet korvilla rohkeasti vaan ulos, luontoon kävelylle. Se tekee hyvää. Jos on näkyvästi kuulokkeet korvilla, kukaan tuskin väkisin yrittää jutella.
Älä sukupuolta vaihda ennen kuin olet saanut ahdistusta pois, ensin hoidat itsesi tasapainoon ja sitten katsot oletko edelleen sitä mieltä. Ei naisena oleminenkaan ole mitään ruusuilla tanssimista.
Kirjoita edes itsellesi sitä ehdotettua blogia vaikket sitä julkaisisikaan ja voit vähitellen siirtyä videoblogiin? Jos paljon höpiset videolle, ehkä se helpottaa puhumista muillekin? Ajan kanssa...
Kiitos kaikista vastauksista:) auttaa edes vähäsen. Tuli muuten sekin mieleen, että 6. luokalla minusta tehtiin lastensuojelu ilmoitus(koulu teki) , sen jälkeen kun kiusaamiseni oli saatu hetkellisesti aisoihin. Ihan niinkuin se olisi ollut minun vika kun minua kiusattiin.
-Aloittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet erinomainen kirjoittaja. Vain kappalejaot puuttuvat.
Sulla on aurinkoinen tulevaisuus edessä.
Yhtä asiaa en ymmärrä. Miksi et tiedä, osaatko enää puhua. Voithan kokeilla sitä itseksesi.
Jos et pysty puhumaan, voisitko alkaa viittomakieliseksi.
Onko tarinasi totta? Mikset ole saanut koulussa apua?
Kun sulla on kiitettävä todistus, pystyt hankkimaan hyvän ammatin. Jokin itsenäinen ohjelmointityö vaikka. Sellaiseen opiskelemaan meni tuttuni poika, joka on huono kommunikoimaan.
Lastensuojeluilmoituksia nyt tehdään nykyään lähes mistä syystä tahansa. Sitä ei tarvitse enää miettiä. Jatka kirjoittamista ja ole oma itsesi. Sulla oli jo rohkeutta kirjoittaa tänne. Netistä voi myös löytyä kirjoittamiseen liittyviä kursseja jos se edes vähääkään kiinnostaa. Enivei, vaikutat kyllä rohkealta tyypiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sulla ketään kenen kanssa voit käydä mitään ajatuksia läpi?
Pystytkö perheenjäsenten kanssa kirjoittelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla ketään kenen kanssa voit käydä mitään ajatuksia läpi?
Pystytkö perheenjäsenten kanssa kirjoittelemaan?
Ja toki toivon että vaikka olisikin, jatkat kirjoittamista tähän.
Mä oon ainakin mielelläni tukena näin virtuaalisti. Varmasti moni muukin.
Kirjoita vaan tuntojasi, me luetaan kyllä ja vastaillaan!
Hae itsellesi heti apua, vaikkapa täältä: https://tukinet.net/
Kaikki ongelmasi ovat sellaisia, joihin on apua saatavilla. Tiedän kokemuksesta. Pitää vain uskaltaa pyytää sitä henkilöltä, joka voi sinua auttaa. Täällä palstalla me emme valitettavasti pysty auttamaan, mutta netin kautta löydät apua helposti.
Puhuminen onnistunee sinulta varmasti, koska olet lapsena puhunut. Myös ahdistukseen on saatavilla paljon erilaista tukea ja apua. Liikunta, liikkuminen luonnossa, terveellinen ruokavalio ja turvallinen koti tukevat tilannettasi, ne pitää saada kuntoon.
Todella toivon, että haet apua itsellesi pian! Jaksamista ja voimia!
Puhutko perheenjäsenille kotona? Nyt kun olet irti peruskoulukuviosta, niin ei esim kaupan kassa tunne sua ja tiedä, että sinä olet "se joka ei puhu" eli olet aivan vapaa aloittamaan.
Ja ensin totutat itsesi oman äänesi kuulemiseen esim lukemalla jonkin tekstin ääneen, kun olet yksin jossain.
Haaveet naiseudesta, jostain laulajasta ja/tai siitä että itse olet naislaulaja, voivat tuntua nyt todelta ja siltä mitä haluat...mutta todennäköisimmin ne haaveet vain kuvastavat sitä, että sinulla on nyt itsesi kanssa vaikeaa.
Voit olla poikana monenlainen, feminiininenkin jos niin haluat. Kuuluisuus laulajana taas ei ole tehnyt montaakaan onnelliseksi, tästä löytyy esimerkkejä vaikka miten.
On tietenkin hyvä että pystyy tuntemaan itsensä voimalliseksi ja nähdyksi ja esiintyvä artisti tietenkin kokee sitä. Mutta ensin voit kokea itsesi voimakkaaksi ja nähdyksi muutenkin.
Meneminen omaan kehoonsa tanssin ja joogan avulla voimauttaa tehokkaasti ja siitä on apua silloin, kun olet joutunut liikaa elämään haaveissa.
Terv. Keski-ikäinen joka näitä asioita on oppinut kantapään kautta vanhemmiten
Tanssia ja joogata voit siis ihan itseksesi kotonakin...
Minäkin ehdotan, että harjoittelet puhumista ensin ihan yksiksesi, kun kukaan ei ole kuulemassa. Voisitko sen jälkeen ajatella sellaista, että etukäteen äänittäisit puhettasi ja antaisit sitten jonkun perheenjäsenen kuulla sitä?
Tuo oli minusta myös hyvä idea, että puhu jollekin täysin tuntemattomalle, joka ei tiedä mutismistasi mitään, esimerkiksi kaupan kassalle. Ei sinun tarvitse muuta kuin tervehtiä ja sanoa lopuksi kiitos.
Joka tapauksessa tarvitsisit ammattiapua.
Alue: Aihe vapaa
Jos kukaan pystyy kommentoimaan mitään, olisin tosiaan todella kiitollinen. Mitkä vain vinkit käyvät.
-Aloittaja