Lue keskustelun säännöt.
Elämää teinin kanssa
21.08.2013 |
14-vuotiaasta on kehkeytynyt varsinainen valtakunnan marttyyri. Eilen tulimme töistä kotiin n. 18 maissa. Eteinen oli kuin pommin jäljiltä. Kengät hujan hajan, vaatteita, mainoksia ym lojui pitkin poikin. Keittiössä pöydät pyyhkimättä, tavaroita levällään. Siis koti näytti erittäin epäsiistiltä. Lisäksi neiti oli laittanut pieniä vaatteitaan muovikassiin ja vienyt sen keskelle olkkaria. Tytöllä oli uusi kaveri käymässä.
Kylpyhuone/kodinhoitohuoneen ovi auki, pyykkikori puoliksi ulkona, pyykit hujan hajan lattialla. (Oli hakenut sieltä shortsit tms, jolloin veti muut vaatteet lattialle).
Käyttäydyin huonosti, korotin ääntäni ja sorruin jäkättämään siivosta. Kaverin kuullen. Sanoin myös että paikat pitää siivota eikä voi olettaa että minä ja isänsä tehdään kaikki.
Painuivat pihalle. Vähän alle tunnin päästä laitoin viestiä että syömään. Tyttö tuli, kaverinsa ei. Tytöllä oli sinä päivänä alkanut koulu 10:00 ja loppunut jo 13:15 (siis vain 3h!)
Illalla 22:30 neiti vielä sängyssä chattaili puhelimellaan, vaikka on sovittu että yölliset chattailut eivät ole koulupäivinä hyväksyttäviä.
Keskustelimme hänen kanssaan (ääntä korottamatta) ja sanoimme että kaverit ovat tervetulleita, kunhan paikat ovat kunnossa. Nytkin hänellä oli päivällä aikaa siivota/siistiä paikkoja ennen kaverin tuloa. Sanoin myös että hän käyttäytyy kuin prinsessa jolla on oikeuksia mutta ei velvollisuuksia. Että odottaa muiden tekevän kaikki hommat. Eikä arvosta meitä muita. Tämän jälkeen tyttö sanoi että haluaisi ennemmin lastenkotiin kuin asua meidän kanssa, vihaa kotiaan ja pelkää siellä, kun olen tukistanut häntä 2 vuotta sitten.
Olen tehnyt väärin. Olen pyytänyt anteeksi. Sillä ei ole mitään merkitystä. Nyt minusta tuntuu että en jaksa enää. Mitään kotitöitä ei tee ilman erillistä pyyntöä. Esim. sovittu että joka perjantai hänen tulisi vaihtaa käsiipyyhkeet. Varmaan kerran tai kahdesti tehnyt niin, ilman että minun on tarvinnut huomauttaa. Huoneessaan oli tunkenut sängyn alle mäkkärin hampurilaispapereita, suklaapapereita, siteitten kääreitä (toki ei sentään siteitä!) ym. Vessaan ei viitsinyt vaihtaa roskapussia, joten käytetyt vanulaput ja kynsilakanputsauslaput oli tungettu vessan kaappiin!
En tiedä miksi hänestä on tullut tuollainen epäsiisti yksilö. Mitä minun pitäisi tehdä? Onko kotitöiden teettäminen teini-ikäisellä liikaa vaadittu? Tai edes normaalin siisteystason ylläpito liikaa? Onko tämä normaalia vai pitääkö luovuttaa ja hyväksyä että se koulukoti/lastenkoti on hänelle parempi vaihtoehto?
Tänä aamuna pisti todella lyhyet shortsit jalkaan ja meinasi lähteä ne jalassa kouluun. Sanoimme, että kouluun ei mennä sellaisissa kamppeissa, vaan asiallisissa. Toki oli vaihtanut farkut jalkaan ennen kouluun menoa, mutta ehkä vain siitä syystä että isänsä ei lähtenyt töihin ennen kuin neiti lähti kouluun.
Huudan helposti mutta en suinkaan aina. Nyt vain tuntuu että alan olla niin väsynyt etten jaksa enää. Jos jostain asiasta sanoo, niin tyttö kääntää asian ana niin että se on minun vikani. Taannoin hän oli hölmöillyt netissä, jolloin keskustelimme asiasta ja netiketistä. En korottanut ääntäni silloinkaan. Tämä päättyi siihen, että hän väitti olevansa vahinkolapsi ja minä dissaan häntä ja olen aina haukun häntä. Jos kehun häntä, se kuulemma on vain v*ttuilua.
Olemmeko koko perhe avun tarpeessa? Vai onko teinin kanssa eläminen tämmöistä? Mieheni mielestä tämä on normaalia ja teini vain hölmöiltyään hyökkää "puolustautuakseen".
Kommentit (48)
Kuulostaa meidän pojalta samassa iässä. Sanoisin että normaali murrosikä. Meillä lähti tötöilemisten jälkeen etuudet pois: huoneesta poistui telkkari, pelit, tietokone, kännykkä. Kerrottiin että kun alkaa hommat luistamaan niin niitä saa pikkuhiljaa takaisin. Kannattaisi myös nuorelle etsiä faktaa siitä millainen on koulukoti: se ei todellakaan ole paikka jonne mennään lepäilemään ja että siellä saisi elää kuin pellossa, päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna lapselle tilaa. On kuintekin iässä, joka tähtää itsenäisyyteen ja aikuisuuteen.
hmm. Mieti nyt ihan aluksi teistä on se marttyyri, joka pyytelee anteeksi ja hakee tyttäreltä ns. irtopisteitä.
Onpa pienet ongelmat. Vaihtaisin osia heti.
kahden teinin äiti
Joo, relaa. Nuo on pieniä ongelmia siihen verrattuna mitä voi olla edessä. Ja sekin kuuluu ikään että haluaa pois himasta, vaikka sitten lastenkotiin. Irtiottoa, irtiottoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuule: lastenkotiin ei oteta teinejä, jotka kiukuttelevat siivouksesta. Sellaiset paikat on varattu nuorille, joilla on oikeasti hätä. Mitäpä jos nyt alkaisitte vain katsoa todellisuutta silmiin ja hyväksyä että lapsenne on murrosiässä. Lue vaikka jotain kirjoja aiheesta niin saat kuvan todellisuudesta.
Ota iisisti sen lapsen kanssa, kuulostat tosi natsilta. Ihan varmasti jos jäkätät ja huudat, varsinkin kaverin läsnäollessa, saat takaisin samalla mitalla. Mitä odotat, että lapsi alkaa itkeä ja pyytää sulta anteeksi ja parantaa kaikki pahat tapansa saman tien? Sitä saat odottaa. Sä olet ihan hukassa lapsesi kanssa. Etkö muista mitään omasta nuoruudestasi vai olitko itse täydellinen pikkuneiti lapsesta aikuiseksi? Etkö ole yhtään selvillä siitä mitä murroiässä tapahtuu?
Tiedän että pienet asiat voi ärsyttää suunnattomasti. Meillä ei edelleenkään roskat osu roskikseen, vanupuikkoja lattialla ja puhdistuspyyhkeitä - juurikin roskiksen vieressä.
Pyykkejä lojuu siellä ja täällä.
Ajattelin muutama päivä sitten ettei tuota enää montaa vuotta kestä. Lapset muuttavat omilleen kun pääsevät jatko-opintoihin. Nyt taidan lopettaa nalkuttamisen koska se ei ole tuottanut tulosta viiteen vuoteen miksi tuottaisi nytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitoksia vastuksista! Marttyyrin vikaa on minussakin. Pelkään epäonnistumista (myös siinä kasvatuksessa) ja tyttären toimintatavat ovat täysin erilaiset kuin itselläni. (Ehkä siksi ärsyynnyn helposti?)
Tässä on itsetutkiskelun paikka itsellänikin, että mitä teiniltä voi odottaa ja kuinka olla kypsä vanhempi.
On "mukava"kuulla että samanlaista on muillakin ( vai miten tuon nyt muotoilisi, ei perheen kanssa kriiseily tuskin kenestäkään mukavaa ole).
Kiitos!
-Ap
Kuulostaa melko normaalilta teiniltä, jolta odotetaan liikoja, enkä tarkoita nyt siivouksen suhteen pelkästään. Tätä teiniä ei taideta kuunnella? Siis oikesati kuunnella, mitä hänellä olisi sanottavaa. Hänen mielipiteitään ei kunnioiteta. Ja kyllä, jotain dissaamista taitaa olla, kun puhutaan prinsessasta, neidistä... alentavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:45"]
Kuulostaa melko normaalilta teiniltä, jolta odotetaan liikoja, enkä tarkoita nyt siivouksen suhteen pelkästään. Tätä teiniä ei taideta kuunnella? Siis oikesati kuunnella, mitä hänellä olisi sanottavaa. Hänen mielipiteitään ei kunnioiteta. Ja kyllä, jotain dissaamista taitaa olla, kun puhutaan prinsessasta, neidistä... alentavaa.
[/quote]
En ole ap mutta kiinnostaisi tietää mitä tarkoitat tuolla "kuuntelemisella?" Tarkalleen ottaen, mitä se on? Sekö että jaksetaan kuunnella niitä valituksia vai että kunnellaan mitä mieltä nuori on ja sanotaan sitten että ei sun tarttekaan tehdä kotona mitään kun olet tuota mieltä, vai mitä?
12, en tarkoita kumpaakaan, ja siksihän se oikea kuunteleminen onkin vaikeaa, teinit kyllä tietää, mitä sillä tarkoitetaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:51"]
12, en tarkoita kumpaakaan, ja siksihän se oikea kuunteleminen onkin vaikeaa, teinit kyllä tietää, mitä sillä tarkoitetaan
[/quote]
ahaa, eli heitit tänne vaan sellaisen lauseen minkä olet jossain kuullut
Mä ymmärrän kuuntelemisen ihan kuuntelemisena. Mun vanhin lapsi saa monesti puheryöpyn keskellä yötä. Ekan kerran tein sen virheen, että sanoin, että mennään nyt nukkumaan, jatketaan huomenna. Ei tullut ihan hetkeen jutteluhetkeä, koska lapsi koki ettei mua hänen juttunsa oikeasti kiinnosta. Nykyään saatetaan jutella monta tuntia vaikka keskellä yötä, jos hän haluaa. En välitä seuraavasta koulupäivästä, koska mun mielestä on tärkeää kuunnella silloin kun nuori haluaa jutella. Eikä saa tuomita kaikkia juttuja, mutta tietysti rajat asettaa.
Mun vanhimmalla lapsella on pahin teiniaika ohitse ja nuorimmalla se on aikalailla pahimmillaan. Ensimmäinen opettanut äitiäkin paljon, mutta kun noita teini-ikäisiä on monta talossa, niin se koettelee hermoja ja PALJON.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:51"]
12, en tarkoita kumpaakaan, ja siksihän se oikea kuunteleminen onkin vaikeaa, teinit kyllä tietää, mitä sillä tarkoitetaan
[/quote]
Mistä sä sitten tiedät ettei ap kuuntele? Aikamoinen veto väittää noin aloituksen perusteella.
Toivottavasti 12/14 oppii tajuamaan, minkä 15 jo on tajunnut...
17v poikani totesi kerran, kun huomautin runsaasta netissä surffailusta (opiskelee kyllä täyspäiväisesti) että "ole kiitollinen että mä olen vaan netissä enkä roiku kaupungilla kännissä". Juuri näin. Asiat ja ongelmat on hyvä suhteuttaa. Elämässä tulee vastaan todellisiakin ongelmia, pyykit tai sotkut eivät niitä ole ainakaan tuossa mittakaavassa.
Yksi lapsistani totesi pienempänä näin: "miten voi oppia siivoamaan jos ei ole koskaan sotkuista?"
Ap, lapsesi kasvaa, kuuntele häntä, älä takerru pikkuasioihin koska loppupelissä jollain vanupuikolla ei ole mitään merkitystä. Luultavasti kapinoi juuri perfektionismiasi vastaan. Lapset itsenäistyvät ja heillä on tarve kapinoida vanhempia ja heidän arvojaankin vastaan. Tytär iskee juuri siihen kohtaan joka on sinulle niin tärkeä: siisteys ja järjestys. Ehkäpä sinun on tarkoitus oppia vähän hölläämään. Lapsi muuttaa aikanaan pois ja tod.näk. hänen oma kämppänsä on yhtä siisti kuin sinun. Tai sitten ei. Hän on oma yksilönsä eikä sinun kopiosi. Jos hän on luonteeltaan sotkuinen, itsepä elää sen kanssa.
Tietyt säännöt on kotona asuessa oltava ja niitä noudatettava mutta kuulostat tosiaan aika järkkymättömältä. Vuoden, parin päästä saatatte olla jo paljon suurempien asioiden kanssa tekemisissä. Jos olet liian "natsi", hän etsii jämerämpiä keinoja kapinoida ja sitten teillä vasta ongelmia onkin.
Myös sanojen "marttyyri, neiti, prinsessa" käyttö särähtää ikävästä korvaan. Hänellä on edelleen nimi ja hän on edelleen lapsesi, nyt vain murrosikäinen sellainen.
Mä olen itse jo 53-vuotias aikuisten lasten äiti, enkä voi käsittää että nuoret äidit on näin hukassa teiniensä kanssa. Ettekö te itse muista millaista teini-ikä oli? Ei luulisi että kaikilla on ollut olematon murrosikä, olette totelleet kiltisti vanhempianne ja siivonneet oma-alotteisesti kotianne, koskaan ette ole kiukutelleet mistään.
Rajat ja säännöt pitää tietysti olla, mutta ei teinin kanssa kannata alkaa huutamaan kilpaa. Siinähän alentuu itse ihan teinin tasolle. Anna sen valittaa äläkä kiinnitä liikaa huomiota negatiiviseen käytökseen. Valittaminen kuuluu ikään. Tee vain selväksi mitkä käytöstavat vaaditaan ja anna periksi sellaisissa mitkä ei ole niin tärkeitä. Tee tehtävät selviksi, ja myös mitä rangaistuksia seuraa jos hommia ei tehdä. Ole johdonmukainen, älä jäkätä vaan toteuta se mitä olet sanonut.
Älä missään nimessä ala riehua jos lapsella on kaveri kylässä. Muutenkin tarkkaile omaa käytöstäsi, ei ole mitään järkeä menettää hermojaan pikkuasioista. Pysyt paljon paremmissa väleissä lapsesi kanssa kun otat iisimmin. Ja ennen kaikkea sulla on itselläsi paljon parempi olla kun löysäät vähän.
Ettekö muista omaa teini ikäänne? Toiset kapinoi suureen ääneen,toiset vain sisäisesti. Hitsi se on hankalaa! Haluaisi olla vielä pieni lapsi mutta toisaalta pitää (kavereiden,muiden luokkalaisten jne) mukaan olla jo iso. Ja ärsyttää kun haluaisi olla iso ja toisaalta lapsi! Voi kamala,jos kengät on hujanhajan. Myös se siteen vieminen keittiön roskikseen jos kylppärin roskis on täynnä saattaa olla tosi noloa jos vanhemmat näkee! Menkat on aikuisillekin naisille välillä henkisesti ja fyysisesti kamalia, miksei nuorelle joka on muutenkin ihan "sekaisin" hormoneittensa kanssa.
Koulu on loppunut ajoissa, kiva että oli löytynyt uusi kaveri kotiin kutsuttavaksi. Minulla olisi aikuisena jo klo 18 ihan törkeä nälkä,joten ei ihmekkään jos tytöt ovat ottaneet välipalaa ennen sitä. Siinä vaiheessa unihtuu helposti keittiön siivous kun hehkutellaan jotain 9luokkalaista poikaa :)
No ei kyllä ole kohtuutonta odottaa teiniltä edes alkeellisia siisteystapoja Ja osallistumista kotitöihin edes jotenkin! Kattoon vaikka saa räkiä koska sattuu olemaan murrosiässä?
Täysin normaali teini. Relaa. Kuuluu ikään ja helpottaa vielä joskus.