10-12 vuotiaiden poikien pleikkariippuvuus - äiti ei halua asiaan muutosta
Isänä on murheellista seurata omien 10-12 vuotiaiden lasten kehitystä. Mitään muuta eivät halua enää tehdä kuin pelata pleikkaa tai tuijottaa kännykästä tictoc videoita. Haluaisin tehdä poikien kanssa mielestäni normaaleja asioita. Käydä kalassa, pelata futista, maastopyöräillä yms. Pojat eivät kuitenkaan halua enää olla ulkona tai tehdä mitään. Jos heidät saa ulos, on se korkeintaan 15 minuuttia kun ”päätä särkee” tai ”maha niin hemmetin kipeä” ettei ulkona voi olla. Ei puhettakaan että haluaisivat tehdä mitään.
Omasta mielestä tilanteeseen on johtanut se, ettei lapsilla ole mitään rajoja kännykän tai pleikan käyttöön. Eli täysin vapaasti saavat olla 8-12 tuntia päivässä ruudun ääressä. Olisin vuosikausia halunnut tätä rajoitettavan. Esim aiemmin kännyköissä oli screentime mutta lasten äiti oli sitä mieltä että tiukat rajat kännykän käytössä rajoittavat lasten vapautta kommunikoida kavereiden kanssa. Screentimen käyttö jäi pois. Ja pleikassa sama juttu. Pelaaminen on sosiaalista kavereiden kanssa vietettävää aikaa eikä sitä pidä rajoittaa.
Eilenkin yritin kysyä, maanitella poikia maastopyörälenkille. Vastaus oli vain, ”ehkä joskus myöhemmin”. Ja taas eilinen hieno aurinkoinen päivä meni heillä omassa pimeässä huoneessa pleikan kanssa. Toisinaan katkaisen kotoa wifi-yhteyden, toivoen että se saisi heitä lähtemään pleikan äärestä ulos. Niin ei kuitenkaan tapahdu vaan siinä tilanteessa pleikka vaihtuu kännykkään.
Olen yrittänyt vuosia vääntää tästä lasten äidin kanssa, että eikö ruutuaikaa voi jotenkin rajoittaa. Ihan hyödytöntä ja riitaannumme tästä keskenään aina.
Tänäänkin aamusta kysyin, haluaako pojat lähteä kalaan. Eipä tietenkään. Pleikkaa pimeässä huoneessa. Väkisinkään ei voi viedä, kun riitelyn jälkeen omakin fiilis asiasta mennyt. Joten näin se vaan näköjään menee.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin alan kallistua siihen, että vie lapset ulos väkisin. Meillä aivan sama tilanne, mutta niin, ettei lasten isää kiinnosta noiden rajojen asettelu saati valvominen. Olen aivan satavarma, että poikamme tulee aikuisena olemaan vihainen siitä, miten pinetä elämää eli lapsuutensa, kun kaikki jäi kokematta.
Meillä se estää pakottamisen, etten itsekään nauti lasten kanssa olemisesta, mutta toisin kuin mies sentään tajuan, että se olisi hyvä heille. Lasten isän mielestä ilmeisesti juuri se, että lapsi saa tehdä sitä, mitkähäntä huvittaa, on lapselle hyväksi...Olen nyt 32v ja enemmän olen vihainen siitä, että faija pakotti mut mm. pyöräilemään. Olisin halunnut vain olla rauhassa mutta ei. Oli pakko osallistua joka hemmetin juttuun rippikouluikään asti.
Olen varautunut sanomaan lapselle, että jos haluaa sitten siinä vaiheessa saada kokemuksia, niin olen valmis auttamaan taloudellisesti siinä ja mielelläni siinä vaiheessa olen mukana, jos seuraksi kelpaan. Saa sitten nähdä. Olen myös valmis sanomaan, että olen pahoillani, ettemme pakottaneet sinua enemmän (joskus harvoin siis hän joutuu tekemään muutakin, esim. kesälomareissulla) mutta olit vain silloin sitä niin paljon vastaan. Että olisimme tosiaankin joutuneet asiasta taistelemaan ja pakottamaan. Ja sellainen vain tuntui pahalta.
Kohtuus kaikessa olisi varmaan hyvä keskitie. Eli että toisinaan voisi pakottaa. Mutta ei koko ajan, tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin alan kallistua siihen, että vie lapset ulos väkisin. Meillä aivan sama tilanne, mutta niin, ettei lasten isää kiinnosta noiden rajojen asettelu saati valvominen. Olen aivan satavarma, että poikamme tulee aikuisena olemaan vihainen siitä, miten pinetä elämää eli lapsuutensa, kun kaikki jäi kokematta.
Meillä se estää pakottamisen, etten itsekään nauti lasten kanssa olemisesta, mutta toisin kuin mies sentään tajuan, että se olisi hyvä heille. Lasten isän mielestä ilmeisesti juuri se, että lapsi saa tehdä sitä, mitkähäntä huvittaa, on lapselle hyväksi...Olen nyt 32v ja enemmän olen vihainen siitä, että faija pakotti mut mm. pyöräilemään. Olisin halunnut vain olla rauhassa mutta ei. Oli pakko osallistua joka hemmetin juttuun rippikouluikään asti.
Nimenomaan, teinivaihe jää päälle kun mitään muuta sielunrakennetta ei ole päässyt syntymään. Eikä se kotona maatessa kehitykään, vihaisuus vain vähitellen yltyy.
Mitäs jos lopultakin antaisit faijalle anteeksi. Ne hemmetin jutut olisivat olleet sinulle hyväksi, mutta asennevammaasi ei kukaan osannut puuttua. Toivottavasti ap pystyy siihen, tai värvää jonkun joka pystyy.
Lapset ovat anteeksiantavaisia kunhan älyävät, että toinen oikeasti miettii heidän parastaan. Siitä huolimatta, että ymmärtää mitä he haluaisivat tehdä ja kuinka ikävältä tuntuu tulla raahatuksi vapauteen.
Mikä vika siinä "teinivaiheen päälle jäämisessä on" jos elämään on näin tyytyväinen ja onnellinen? Jos hoitaa muuten velvoitteensa yhteiskunnassa eli käy töissä ja huolehtii itsestään. Itse olen ainakin varsin tyytyväinen siihen, että aikuisena saa istua vapaapäivinä vaikka 24 tuntia tietokoneella kenenkään sitä rajoittamatta enkä käsitä mikä ongelma siinä lapsuudessa oli. Tätä halusin tehdä jo lapsena ja teen tätä nykyäänkin, ei siihen vanhempien rajoitteet auta. Tuossa on kysymys ihan puhtaasti vain siitä, että vanhemmat haluavat tunkea lapset siihen samaan muottiin johon heidät itse on kasvatettu (eli olla kaikki kesät ulkona, paljon eri harrastuksia ja ei olla koskaan kotona) mikä mielestäni kielii vain siitä että vanhemmilta puuttuu mielikuvitusta miten elämästä voi tehdä mielekkään.
Vauva-palstan viestien perusteella tämä on ongelma ainoastaan aikuisille naisille, jotka ovat katkeria siitä, että miehet eivät "tee elämällään mitään muuta kuin pelaavat videopelejä" eivätkä sitten elä miellyttääkseen näitä naisia, eli alistu naisten vaatimukseen saadakseen seksiä ja parisuhteen. Miehet uskaltavat tehdä elämästään omannäköistä, mikä suurella osalla tarkoittaa mieslapseilua videopelien ääressä. En näe tässä mitään eroa siihen, että naiset juovat viiniä, matkustelevat ympäri maailmaa postaten pyllyn kuvia instagramiin, ihan yhtä lapsellista ja mielikuvituksetonta toimintaa tuo on kuin videopelien pelaaminenkin.
Lopeta kysely. Ilmoitat, että illalla/huomenna mennään kalaan. Ja viet sen lapsen kalaan vaikka vastaus olisi ei. Sen jälkeen saa sitten pelata rauhassa.
Meillä pelataan kanssa paljon, mutta ulkona pitää käydä joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Mä tykkäsin pienenä lukea ja pyöriä sisällä. Ihan ilman älylaitteita ja nettiäkin.
Silti mut pakotettiin ulos joka päivä tunneiksi. Myös kipeänä.
Jouduin aikuisena ottamaan koiran, että saisin pakotettua itseni ulos useaan kertaan joka päivä. Hyvin harvoin on semmoinen olo, että nautin ulkona olemisesta. Varsinkin Suomessa, melkein aina on liian kylmä (tämä kesä tosin on ollut siunaus! :D)
Lisätään vielä, että oli tosi kivaa kun kaverit sai olla esim. kylmänä sadepäivänä sisällä ja itse jouduin olemaan ulkona. Vaikka ei olisi ollut mitään tekemistä, niin pakko oli vaikka seistä ulko-oven takana. Yleensä myös annettiin harava käteen jos valitin tylsyyttä, että kyllä hommia piisaa.
Joskus salaa livahdin kavereille leikkimään ja tästä oltiin pahana.
Vierailija kirjoitti:
Lopeta kysely. Ilmoitat, että illalla/huomenna mennään kalaan. Ja viet sen lapsen kalaan vaikka vastaus olisi ei. Sen jälkeen saa sitten pelata rauhassa.
Meillä pelataan kanssa paljon, mutta ulkona pitää käydä joka päivä.
Näitä näkee aina joskus paikallisella sillalla: pari apaattista nuorta ja heidän äkeä, käskyttävä isänsä. Yhdelläkään ei ole kivaa, mutta isä saa sen kokemuksen, että hän on hyvä kasvattaja.
Noin siinä käy, kun taloudessa ei ole miestä, joka laittaisi asiat järjestykseen. Eikö sulla ole yhtään auktoriteettia siellä talossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin alan kallistua siihen, että vie lapset ulos väkisin. Meillä aivan sama tilanne, mutta niin, ettei lasten isää kiinnosta noiden rajojen asettelu saati valvominen. Olen aivan satavarma, että poikamme tulee aikuisena olemaan vihainen siitä, miten pinetä elämää eli lapsuutensa, kun kaikki jäi kokematta.
Meillä se estää pakottamisen, etten itsekään nauti lasten kanssa olemisesta, mutta toisin kuin mies sentään tajuan, että se olisi hyvä heille. Lasten isän mielestä ilmeisesti juuri se, että lapsi saa tehdä sitä, mitkähäntä huvittaa, on lapselle hyväksi...Olen nyt 32v ja enemmän olen vihainen siitä, että faija pakotti mut mm. pyöräilemään. Olisin halunnut vain olla rauhassa mutta ei. Oli pakko osallistua joka hemmetin juttuun rippikouluikään asti.
Nimenomaan, teinivaihe jää päälle kun mitään muuta sielunrakennetta ei ole päässyt syntymään. Eikä se kotona maatessa kehitykään, vihaisuus vain vähitellen yltyy.
Mitäs jos lopultakin antaisit faijalle anteeksi. Ne hemmetin jutut olisivat olleet sinulle hyväksi, mutta asennevammaasi ei kukaan osannut puuttua. Toivottavasti ap pystyy siihen, tai värvää jonkun joka pystyy.
Lapset ovat anteeksiantavaisia kunhan älyävät, että toinen oikeasti miettii heidän parastaan. Siitä huolimatta, että ymmärtää mitä he haluaisivat tehdä ja kuinka ikävältä tuntuu tulla raahatuksi vapauteen.
Kyseessä ei välttämättä ole milläänlailla lasten paras, vaan kyse voi olla vanhemman kasvatuksesta, joka on sokea lapsen tahdolle, tarpeille, mielihyvälle ja elämälle. Eli siis kaikelle sille, mikä lapsen parhaaksi katsotaan. Ei meillä ainakaan oman vanhempani hyviksi katsomat asiat ole tehneet mulle hyvää, enkä siis häntä niistä arvosta, vaan päinvastoin olen sanonut, että hän toimi väärin ja satutti. Hyvä vanhempi kuuntelisi siinä vaiheessa ja sanoisi olevansa pahoillaan sokeudestaan, sinunlaisesi ette välitä.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin alan kallistua siihen, että vie lapset ulos väkisin. Meillä aivan sama tilanne, mutta niin, ettei lasten isää kiinnosta noiden rajojen asettelu saati valvominen. Olen aivan satavarma, että poikamme tulee aikuisena olemaan vihainen siitä, miten pinetä elämää eli lapsuutensa, kun kaikki jäi kokematta.
Meillä se estää pakottamisen, etten itsekään nauti lasten kanssa olemisesta, mutta toisin kuin mies sentään tajuan, että se olisi hyvä heille. Lasten isän mielestä ilmeisesti juuri se, että lapsi saa tehdä sitä, mitkähäntä huvittaa, on lapselle hyväksi...Olen nyt 32v ja enemmän olen vihainen siitä, että faija pakotti mut mm. pyöräilemään. Olisin halunnut vain olla rauhassa mutta ei. Oli pakko osallistua joka hemmetin juttuun rippikouluikään asti.
Nimenomaan, teinivaihe jää päälle kun mitään muuta sielunrakennetta ei ole päässyt syntymään. Eikä se kotona maatessa kehitykään, vihaisuus vain vähitellen yltyy.
Mitäs jos lopultakin antaisit faijalle anteeksi. Ne hemmetin jutut olisivat olleet sinulle hyväksi, mutta asennevammaasi ei kukaan osannut puuttua. Toivottavasti ap pystyy siihen, tai värvää jonkun joka pystyy.
Lapset ovat anteeksiantavaisia kunhan älyävät, että toinen oikeasti miettii heidän parastaan. Siitä huolimatta, että ymmärtää mitä he haluaisivat tehdä ja kuinka ikävältä tuntuu tulla raahatuksi vapauteen.
Mikä vika siinä "teinivaiheen päälle jäämisessä on" jos elämään on näin tyytyväinen ja onnellinen? Jos hoitaa muuten velvoitteensa yhteiskunnassa eli käy töissä ja huolehtii itsestään. Itse olen ainakin varsin tyytyväinen siihen, että aikuisena saa istua vapaapäivinä vaikka 24 tuntia tietokoneella kenenkään sitä rajoittamatta enkä käsitä mikä ongelma siinä lapsuudessa oli. Tätä halusin tehdä jo lapsena ja teen tätä nykyäänkin, ei siihen vanhempien rajoitteet auta. Tuossa on kysymys ihan puhtaasti vain siitä, että vanhemmat haluavat tunkea lapset siihen samaan muottiin johon heidät itse on kasvatettu (eli olla kaikki kesät ulkona, paljon eri harrastuksia ja ei olla koskaan kotona) mikä mielestäni kielii vain siitä että vanhemmilta puuttuu mielikuvitusta miten elämästä voi tehdä mielekkään.
Vauva-palstan viestien perusteella tämä on ongelma ainoastaan aikuisille naisille, jotka ovat katkeria siitä, että miehet eivät "tee elämällään mitään muuta kuin pelaavat videopelejä" eivätkä sitten elä miellyttääkseen näitä naisia, eli alistu naisten vaatimukseen saadakseen seksiä ja parisuhteen. Miehet uskaltavat tehdä elämästään omannäköistä, mikä suurella osalla tarkoittaa mieslapseilua videopelien ääressä. En näe tässä mitään eroa siihen, että naiset juovat viiniä, matkustelevat ympäri maailmaa postaten pyllyn kuvia instagramiin, ihan yhtä lapsellista ja mielikuvituksetonta toimintaa tuo on kuin videopelien pelaaminenkin.
Aa, tää olikin tää, jonka mielestä naiset ei tee muuta kuin juo viiniä ja käyttää instagramia ja matkustelevat. Varmasti tältä tuntuukin, jos ei tunne naisia ja pitää tehdä johtopäätöksensä joidenkin puoliammattilaisten sisällöntuottajien feedin perusteella.
Aina kun meillä mies ilmoittaa, että lähtee lasten kanssa kalaan, niin sanon, että nyt stop. Ennen huvia on työt eli kalaan ei mennä ennen kuin olet pessyt saunan ja kylppärin, vaihtanut lakanat ja pessyt koneellisen pyykkiä (lähinnä laittanut koneeseen, kuivaajaan ja kaappiin). Ei elämä voi olla pelkkää hauskanpitoa. Mies vetoaa siihen, että sitten pitää lastenkin siivota ja vakiovastaukseni on, että eipä tarvitse, he tekivät oman osansa sovitusti jo eilen, vain sinä olet laistanut kotitöistä.
Ja niin lapset saavat rauhassa pelata, koska mies ei ikinä pääse sinne kylppärinpesuun asti ennen kuin luovuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkin alan kallistua siihen, että vie lapset ulos väkisin. Meillä aivan sama tilanne, mutta niin, ettei lasten isää kiinnosta noiden rajojen asettelu saati valvominen. Olen aivan satavarma, että poikamme tulee aikuisena olemaan vihainen siitä, miten pinetä elämää eli lapsuutensa, kun kaikki jäi kokematta.
Meillä se estää pakottamisen, etten itsekään nauti lasten kanssa olemisesta, mutta toisin kuin mies sentään tajuan, että se olisi hyvä heille. Lasten isän mielestä ilmeisesti juuri se, että lapsi saa tehdä sitä, mitkähäntä huvittaa, on lapselle hyväksi...Olen nyt 32v ja enemmän olen vihainen siitä, että faija pakotti mut mm. pyöräilemään. Olisin halunnut vain olla rauhassa mutta ei. Oli pakko osallistua joka hemmetin juttuun rippikouluikään asti.
Nimenomaan, teinivaihe jää päälle kun mitään muuta sielunrakennetta ei ole päässyt syntymään. Eikä se kotona maatessa kehitykään, vihaisuus vain vähitellen yltyy.
Mitäs jos lopultakin antaisit faijalle anteeksi. Ne hemmetin jutut olisivat olleet sinulle hyväksi, mutta asennevammaasi ei kukaan osannut puuttua. Toivottavasti ap pystyy siihen, tai värvää jonkun joka pystyy.
Lapset ovat anteeksiantavaisia kunhan älyävät, että toinen oikeasti miettii heidän parastaan. Siitä huolimatta, että ymmärtää mitä he haluaisivat tehdä ja kuinka ikävältä tuntuu tulla raahatuksi vapauteen.
Mikä vika siinä "teinivaiheen päälle jäämisessä on" jos elämään on näin tyytyväinen ja onnellinen? Jos hoitaa muuten velvoitteensa yhteiskunnassa eli käy töissä ja huolehtii itsestään. Itse olen ainakin varsin tyytyväinen siihen, että aikuisena saa istua vapaapäivinä vaikka 24 tuntia tietokoneella kenenkään sitä rajoittamatta enkä käsitä mikä ongelma siinä lapsuudessa oli. Tätä halusin tehdä jo lapsena ja teen tätä nykyäänkin, ei siihen vanhempien rajoitteet auta. Tuossa on kysymys ihan puhtaasti vain siitä, että vanhemmat haluavat tunkea lapset siihen samaan muottiin johon heidät itse on kasvatettu (eli olla kaikki kesät ulkona, paljon eri harrastuksia ja ei olla koskaan kotona) mikä mielestäni kielii vain siitä että vanhemmilta puuttuu mielikuvitusta miten elämästä voi tehdä mielekkään.
Vauva-palstan viestien perusteella tämä on ongelma ainoastaan aikuisille naisille, jotka ovat katkeria siitä, että miehet eivät "tee elämällään mitään muuta kuin pelaavat videopelejä" eivätkä sitten elä miellyttääkseen näitä naisia, eli alistu naisten vaatimukseen saadakseen seksiä ja parisuhteen. Miehet uskaltavat tehdä elämästään omannäköistä, mikä suurella osalla tarkoittaa mieslapseilua videopelien ääressä. En näe tässä mitään eroa siihen, että naiset juovat viiniä, matkustelevat ympäri maailmaa postaten pyllyn kuvia instagramiin, ihan yhtä lapsellista ja mielikuvituksetonta toimintaa tuo on kuin videopelien pelaaminenkin.
Aa, tää olikin tää, jonka mielestä naiset ei tee muuta kuin juo viiniä ja käyttää instagramia ja matkustelevat. Varmasti tältä tuntuukin, jos ei tunne naisia ja pitää tehdä johtopäätöksensä joidenkin puoliammattilaisten sisällöntuottajien feedin perusteella.
Entä sitten? Oletko jotenkin katkera, jos joku mies nauttii elämästään ilman sinua, eikä aio arvostaa pyykinpesu-tiskikoneentäyttämis- ja työssäkäyntitaitojasi?
N47
Juuri tuollaisessa on siemenet ongelmanuoriin ja vaikka mihin ikävään. Alkaa olla jo tosi kiire.
Mielestäni voit ottaa jämäkämmät otteet. Sinä olet vanhempi ja he ovat lapsia, eivät he tajua. Kyllä lapsia komennetaan moneen muuhunkin asiaan eivätkä siihen kuole.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun meillä mies ilmoittaa, että lähtee lasten kanssa kalaan, niin sanon, että nyt stop. Ennen huvia on työt eli kalaan ei mennä ennen kuin olet pessyt saunan ja kylppärin, vaihtanut lakanat ja pessyt koneellisen pyykkiä (lähinnä laittanut koneeseen, kuivaajaan ja kaappiin). Ei elämä voi olla pelkkää hauskanpitoa. Mies vetoaa siihen, että sitten pitää lastenkin siivota ja vakiovastaukseni on, että eipä tarvitse, he tekivät oman osansa sovitusti jo eilen, vain sinä olet laistanut kotitöistä.
Ja niin lapset saavat rauhassa pelata, koska mies ei ikinä pääse sinne kylppärinpesuun asti ennen kuin luovuttaa.
Kamala ihminen olet. Lapsillesi olisi varmasti parempi olla joskus siellä kalassa.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun meillä mies ilmoittaa, että lähtee lasten kanssa kalaan, niin sanon, että nyt stop. Ennen huvia on työt eli kalaan ei mennä ennen kuin olet pessyt saunan ja kylppärin, vaihtanut lakanat ja pessyt koneellisen pyykkiä (lähinnä laittanut koneeseen, kuivaajaan ja kaappiin). Ei elämä voi olla pelkkää hauskanpitoa. Mies vetoaa siihen, että sitten pitää lastenkin siivota ja vakiovastaukseni on, että eipä tarvitse, he tekivät oman osansa sovitusti jo eilen, vain sinä olet laistanut kotitöistä.
Ja niin lapset saavat rauhassa pelata, koska mies ei ikinä pääse sinne kylppärinpesuun asti ennen kuin luovuttaa.
Tämä kirjoittaja varmistaa, ettei hänen tarvitse yksinään olla katkera, kun mies nauttii elämästään ilman häntä, eikä aio arvostaa kirjoittajan pyykinpesu-tiskikoneentäyttämis- ja työssäkäyntitaitoja :D
N47
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta kysely. Ilmoitat, että illalla/huomenna mennään kalaan. Ja viet sen lapsen kalaan vaikka vastaus olisi ei. Sen jälkeen saa sitten pelata rauhassa.
Meillä pelataan kanssa paljon, mutta ulkona pitää käydä joka päivä.Näitä näkee aina joskus paikallisella sillalla: pari apaattista nuorta ja heidän äkeä, käskyttävä isänsä. Yhdelläkään ei ole kivaa, mutta isä saa sen kokemuksen, että hän on hyvä kasvattaja.
Nuoret on eri asia. Nyt puhutaan lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Aina kun meillä mies ilmoittaa, että lähtee lasten kanssa kalaan, niin sanon, että nyt stop. Ennen huvia on työt eli kalaan ei mennä ennen kuin olet pessyt saunan ja kylppärin, vaihtanut lakanat ja pessyt koneellisen pyykkiä (lähinnä laittanut koneeseen, kuivaajaan ja kaappiin). Ei elämä voi olla pelkkää hauskanpitoa. Mies vetoaa siihen, että sitten pitää lastenkin siivota ja vakiovastaukseni on, että eipä tarvitse, he tekivät oman osansa sovitusti jo eilen, vain sinä olet laistanut kotitöistä.
Ja niin lapset saavat rauhassa pelata, koska mies ei ikinä pääse sinne kylppärinpesuun asti ennen kuin luovuttaa.
Miten kukaan voi peukuttaa tärä? Tässä sen näkee, miten osa vanhemmista ei ajattele todellakaan lastensa parasta, vaan itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta kysely. Ilmoitat, että illalla/huomenna mennään kalaan. Ja viet sen lapsen kalaan vaikka vastaus olisi ei. Sen jälkeen saa sitten pelata rauhassa.
Meillä pelataan kanssa paljon, mutta ulkona pitää käydä joka päivä.Näitä näkee aina joskus paikallisella sillalla: pari apaattista nuorta ja heidän äkeä, käskyttävä isänsä. Yhdelläkään ei ole kivaa, mutta isä saa sen kokemuksen, että hän on hyvä kasvattaja.
Nuoret on eri asia. Nyt puhutaan lapsista.
No, lapsista kasvaa nuoria. Eli ei ole eroa, kumpia tässä määräillään. Määräilty nuori ei kehity itsenäiseksi.
Huomenna pojat lähdetään sinne ja sinne, laitetaan eväät jne.
Jos valittaa särkyä yms. keksittyä niin ilmoita että silloin pitää levätä tai ulkoilla, eikä katsoa mitään ruutuja, koska sehän menee vain pahemmaksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta kysely. Ilmoitat, että illalla/huomenna mennään kalaan. Ja viet sen lapsen kalaan vaikka vastaus olisi ei. Sen jälkeen saa sitten pelata rauhassa.
Meillä pelataan kanssa paljon, mutta ulkona pitää käydä joka päivä.Näitä näkee aina joskus paikallisella sillalla: pari apaattista nuorta ja heidän äkeä, käskyttävä isänsä. Yhdelläkään ei ole kivaa, mutta isä saa sen kokemuksen, että hän on hyvä kasvattaja.
Nuoret on eri asia. Nyt puhutaan lapsista.
No, lapsista kasvaa nuoria. Eli ei ole eroa, kumpia tässä määräillään. Määräilty nuori ei kehity itsenäiseksi.
Ts. määräilty lapsi.
Täytyy olla aikamoinen nyhverö mieheksi, jos ei saa lapsiaan ulos ja lopettamaan tietokoneen / kännykän räpläyksen. Ehkä sun kannattais vaan lopettaa tuo isälarppaus ja muuttaa jonnekin yksiöön maistelemaan IPA-oluita ja harrastamaan junia ja kellonaikoja.
Miksi antaisin? Kiltisti kävin pyöräilemässä ja kävelyreissuilla, vaikka vihasin joka hetkeä. Elämä alkoi kunnolla vasta kun pääsin yliopistoon ja muuttamaan pois. Minulla ei ole lapsia, mutta jos olisi, en haluaisi heidän laskevan päiviä siihen kun pääsevät muuttamaan pois.