PIM! Heräät viimein syvästä unesta ja tajuat vuoden olevan 2015 ja sen jälkeinen elämä on ollut pelkkää unta
Nykyinen elämäsi on ollut unta ja kaikki tapahtumat eivät välttämättä tule tapahtumaan vaikka eläisit samalla tavalla. Esim. nykykriisi voisi olla pelkkää vilkasta mielikuvitustasi. Mitä muuttaisit elämästäsi vai muuttaisitko mitään? Tiedät, mitä ehkä voi käydä, mutta et voi varmaksi sanoa.
Kommentit (19)
Se olisi ihanaa. Mieluiten menisin syntymävuoteeni 83, siitä eteenpäin ollut kaikki paskaa
"Ei helv etti, pitääkö se 2015 syksyn mutav yöry ja kaikki siihen liittyvä absurdi uutisointia kokea uudestaan?"
M
Matkustaisin ne matkat, joista olen pitänyt. Nauttisin 5 v nuoremmasta kehostani. Aloittaisin liikkumaan enemmän heti sen sijaan, että odottaisin koronaa kannustimeksi elämäntapamuutokseen.
Elämäni pahin virhe tapahtui 2016 joten olisin onnellinen. Jättäisin sen tekemättä.
Häipyisin somesta äkkiä. Säästyisi paljolta.
Olisihan se hyvä. Pääsisi äänestämään paremmin ja tolkummin.
No jos saisi ikään kuin vapaasti muuttaa asioita, emme olisi exän kanssa eronneet vaan olisimme onnellisina yhdessä.
Ja että mummoni olisi vielä elossa.
Ja että olisin alkanut kiinnittää huomiota ruokavalioasioihin aikaisemmin ja painoa ei olisi tullut siihen malliin lisää kuin nyt.
Olisin innoissani, kun voisin seurata parempien ihmisten itkuparkua brexitistä ja Trumpin voitosta taas. Löisin hyvät vedot niistä.
Alkaisin heti olla enemmän ja laadukkaammin yhteydessä ystäviin ja lähisukulaisiin, nyt asia on kohentunut vasta viimeisen parin vuoden aikana.
Kävisin usein mummon luona, koska olisi käynnissä viimeinen elinvuosi, kun hän oli suht' terässä ja saattoi kertoa nuoruudestaan ja äitini nuoruudesta. Alamäki oli sen jälkeen nopea.
Olisin säästeliäämpi.
Eroaisin miehestä, koska tietäisin, että perheenperustamisasiassa ei tule yksimielisyyttä, vaikka niin antoi tuolloin ymmärtää. Silloin se olisi ollut hieman helpompaa.
Toisaalta on monia asioita, jotka tekisin tismalleen samoin, kuin olen tehnytkin!
Voi kun olisikin unta!!! Jouduin vuonna 2015 liikenneonnettomuuteen joka muutti koko elämäni. Vieläkin olen työkyvytön ja arkiaskareetkin ovat hankalia.
Olisin ikionnellinen, että mieheni olisi vielä elossa ja tekisin kaikkeni, ettei hän sairastuisi.
Menisin samantien lääkäriin. Vitkuttelin tuota liikaa ("ihan normaalia tällainen") ja sairaus ehti leviämään.
Jotenkin tuntuu, että 2015 oli viimeinen vuosi elossa. Muistan niin hyvin, kun vuosi vaihtui vuodeksi 2015 ja jostain syystä olen jämähtänyt siihen. N
Soinille voisi lähettää nimettömän varoituskirjeen, että erääseen puoluekokoukseen marssitetaan Suomen Sisu äänestämään vanha johto ulos.
Olisikin niin! Rakas isäni olisi yhä hengissä. Voisimme ehkä löytää hänelle parempaa hoitoa. Iskä <3
En ehkä haluaisi kuitenkaan palata. Olin tuolloin juuri valmistunut ja isoimmat ponnistelut töiden suhteen olivat juuri edessä. Ainut mitä muuttaisin tähän päivään olisi se, että olisin jatkanut terveellisen syömisen tiellä tiukasti!
Mielummin vuoteen 2014, silloin kaikki oli vielä melko "normaalia"....
Ei en palaa siihen vuoteen. Elämäni kaaosmaisin vuosi.
Asuin tuolloin Kuwaitissa. Inhosin sitä ankeaa, likaista läpeä. Varmaan pillahtaisin itkuun.