Onko helpompaa työskennellä naisena miesvaltaisella alalla

Ei, helpompaa on työskennellä omien joukossa. Miehet ei ymmärrä mitään, ne esittelee toisten ideat ominaan, eikä tajua vihjauksista mitään.

Eipä se ole.

Miehenä naisvaltaisessa porukassa on kyllä ainakin kuin kukkona tunkiolla.
Naiset kilpailevat huomiosta minkä ehtivät.

Sattui, että eräs nainen toi leipomansa kakun syntymäpäiviensä kunniaksi työpaikan kahvepöytään.

Toki vuolaasti kehuin hänen leipomuksiaan ("enpä ole parempaa mansikkakakkua saanut aikoihin) ja kerroin, miten hienoa on kun nainen osaa leipoa.

Nooh, seuraavana päivänä toinen nainen toi kahvepöytään omia luomuksiaan ja kertoi tahtoneensa kokeilla jotakin uutta perinteisen mansikkakakun sijaan.

Heh, no erinomaista oli tietysti sekin..

Tämä kun olin nuorena miehenä valmistumisen jälkeen 'dokumentointihommissa', mutta nyttemmin olen tästä luksuksesta joutunut luopumaan eikä osastollamme ole yhtäkään naista.

Paras on kun ei työskentele ollenkaan :D

Ei ole ainakaan naisena helppoa miesvaltaisella alalla. Miehet on todella kovia juoruamaan, arvostelemaan ulkonäköä ja puhuvat pomoille ihan surutta paskaa toisista työntekijöistä ja mielellään kyllä esittelevät  toisten ideoita ominaan.

Aina sanotaan miten suomalainen mies on rehti ja reilu..No, ainakin työelämässä niitä tuntuu olevan todella harvassa.

Mä olen viihtynyt paremmin miesten kanssa duunissa kuin naisten.. Ja kokemusta löytyy.

Pahin paikka oli pieni putiikki missä ei ollut kuin 5 naista duunissa. Mä kuuntelin aikani sitä selkään puukottamista etc, kunnes ärähdin pomolle (joka myös mollasi muita) että nyt riittää, tämä on TYÖpaikka eikä mikään hiekkalaatikko. Kumma juttu, että soppariani ei jatkettu :D ei ollut niin välikiskään, työ itsessään oli kivaa mutta ne akat, huh huh...

Sittemmin olen kuullut, että putiikilla ei mene kauhean hyvin, tosin taitaa johtua ihan yleisestä lamasta kuin noistä työntekijöistä ja pomosta..

Nykyisessä duunissa meitä on 3 naista n. 40 miehen joukossa ja meillä on ihan älyttömän hauskaa duunissa.

NoJaa. Olen it-alalla, ainoa nainen firmassa jossa olen töissä. Kyllä minulla aika ulkopuolinen olo on. Olen lisäksi 10 vuotta vanhempi kuin firman miespuoliset, mikä lisää ulkopuolisuuden tunnetta. Mutta työasiat on aina saatu hoidettua asiallisesti, vaikka selvästi minä en kuulukaan jätkien kaveriporukoihin.

no työskentelen yksikkömme ainoana naisena ja voin sanoa, että on ihan todella rasittavaa. Aikuiset miehet vääntää koko ajan jotain alapää vitsiä ja meno on kuin hiekkalaatikolla. Koko ajan ollaan niin äijää, että testosteroni roiskeita saa pyyhkiä ohimolta, kun niitä juttuja kuuntelee.

Juoruavat, kiukuttelevat ja ovat todella taitavia väistelemään hommia. Siis todella taitavia.

Miesten kanssa on ehkä helpompi "olla töissä", mutta ei "tehdä töitä", sellaista vastuunpakoilua ja ei tehdä tasan kuin ne hommat mistä on itselle hyötyä ja nekin huonosti.

Olette tekin työpaikkoja löytäneet... olen 15 vuotta tehnyt töitä misevaltaisella alalla (toimistossa ja duunaripuolella) ja sitä ennen tekulla opiskelemassa. Ja en todellakaan ole kuvatunlaisiin paikkoihin joutunut. Päinvastoin, työkaverit on reiluja, suoraa puhetta arvostetaan ja asiat hoidetaan asioina. Ehkä sellainen kaksimielinen vitsailu on jäänyt viimevuosina vähemmälle. Saattaa johtua myös tästä nykyisestä paikasta tai siitä etten minäkään enää ole nuori tyttönen.

Sairaalamaailmaa ja koulumaailmaa tuli myös kokeiltua aikanaan... sen tiedän etten minä vain sovi naisporukoihin.

Tää on niin totta!! Sitä lorvimisen määrää... Ite tunnen huonoa omaatuntoa,jos esim. Tauko venyy...

Up

Onko työelämä muuttunut jotenkin minun nuoruusvuosistani, kun kokemukset naisena miesvaltaisella alalla on noin kummallisia?

Kyllä minä tiedän, että miehetkin juoruavat, mutta eivät ole koskaan sillä tavalla arvostelleet kenenkään ulkonäköä, kuin eräissä viesteissä annetaan ymmärtää.

Mihin on hävinnyt suomalaisten miesten reiluus, vaikka olihan se rehellisesti sanoen hiukan hakusessa joskus ennenkin.

Oon ehkä vähän jäävi sanomaan, mutta näin työpaikan (ja perheen) ainoana naisena sitä on ainakin oppinut arvostamaan NAISseuraa.

Viihdyn kyllä töissäkin ihan siedettävästi, harvoin siellä mitään erityista sukupuoleen liittyvää hommaa on, paitsi että mä taivastelen "voi ei, kuka tän on mennyt sössimään, se on varmasti ollut joku mies" ja miehet innostuu joskus piruilemaan ja kutsumaan mua sihteeriksi ja huutelevat keittämään kahvia.

Mä olen tykännyt tehdä töitä vain miesten kanssa, ei tarvitse vihjailla eikä tarvitse jälkeenpäin viikkotolkulla miettiä "miksi joku sanoi jotain ja mitä se sillä nyt tarkoitti".

Mä pidän siitä, että saa olla suora työasioissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei, helpompaa on työskennellä omien joukossa. Miehet ei ymmärrä mitään, ne esittelee toisten ideat ominaan, eikä tajua vihjauksista mitään.

Nimenomaan, naisvaltaisella alalla on ehkä erilaiset ominaisuudet arvossaan, kuin miesvaltaisella alalla. Miesvaltaisella alalla ei ns. vihjailla, vaan puhutaan asiat asioina.

Olen ollut  työpaikoissa joissa suurinosa on miehiä ja naisia muutama.Asioista puhutaan suorempaan ja selän takana ei puhuta niin paljoa pahaa.Paska lävähtää suoraan naamaan.Usein juuri miehillä on vähä sellainen kaikkitietävä ja brassaileva asenne.Tullaan minulle (naiselle) esittelemään ja selventäntämään asioita,jotka ovat ihan arkipäivää työssäni.Ja sitten vielä erikseen nämä nippelitietonikkarit,joita pitäisi jaksaa kuunnella/ihmetellä.

Kokemusta myös naisvoittoisesta työyhteisöstä. Naiset ovat kovin huomioonottavia toisiaan kohtaan,mutta samaan aikaan seläntakana leiskutaan.Jos porukassa vain muutama mies,nii näiden suosioista,varsinkin vanhemmat naiset kilpailee keskenänsä.Erillaiset piirteet ja ominaisuudet pääsee oikeuksiinsa.

Tällä hetkellä työskentelen pääasiassa yksin.Näen työtovereita noin kerran viikossa.Muuten olen pääasiassa heihin yhteydessä vain s-postitse.Tämä on ehdottomasti paras yhteisö.

.

Itse olen viihtynyt miesvaltaisella työpaikalla paremmin. Ainakin niissä paikoissa missä olen itse työskennellyt, niin miesvaltaisissa paikoissa asiat on sanottu suoraan, eikä selän takana puhumista ole ollut niin paljoa. Tiedä sitten miten muilla työpaikoilla menee tämän suhteen.

20 vuotta miesvaltaisella alalla työskennelleenä sanoisin, että miehet ovat aika tyhmiä, juoruilijoita, puukottajia, ulkonäön arvostelijoita ym. Lisäksi kuulen päivittäin ja ennen kaikkea maanantaina, miten kotona on mennyt petipuuhissa, ja reissutyötätekevien naimajutut ovat tulleet tutuiksi.

En luottaisi yhteenkään mieheen, edes aviosellaiseen. Jutut ovat matalia, pillukyrpätasoa. Ja lisänä tulevat miesten sisäpiirit, kuten metsästysseurat. Niissä rikotaan kaikkia lakeja, sala-ammutaan susia, peitellään jälkiä.

Jos voisin, en olisi valinnut hyväpalkkaista miesvaltaista alaa, jos olisin tiennyt tasottomuuden niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Miehet ovat lisäksi melkoisia veijareita, kun kyseessä on työkeikka ns. yksinäisen naisen kotiin. Tehdään sutta, vaanitaan sänkyä ja jymäytetään ties missä talojutussa, autoista puhumattakaan.

Minä kuuntelen jutteluita päivät pitkät, säälin naisia tuollaisten pirujen taustalla ja nauran itsekseni. Joskus olen lähettänyt nimettömänä kirjeen vihjaten puolisolle, että pidäpä sitä Elmeriä silmällä. Kertoo niin paljon pimppijuttuja, että meinaa työaika seota. Ja porukka vieressä.

Jätänpä vain nämä tähän.

https://books.google.fi/books?id=97IqYlYUaQcC&pg=PA41&lpg=PA41&dq=ty%C3…

https://anna.fi/liikunta-ja-terveys/kotilaakari/ihannemina/tyopaikalla-…

Miesvihapalstalla on toki miesvihapalstan jutut.