Voiko lasta, jolla on tics-oire, auttaa?

Viettäkää mahdollisimman tasaista ja rauhallista elämää. Älä itse huomioi oireita mitenkään. Jos lapsi itse häiriintyy oireista, sano hänelle, että kyllä ne jossain vaiheessa menevät itsekseen ohi. Sano lapselle, ettei tarvitse olla ticseistä huolissaan. Keskittykää johonkin kivaan arkiseen puuhaan.

Kun omallani oli oireita, kaikkialla luki ja sanottiin ettei pitäisi huomioida mitenkään.

Kokeilimme epa- kapseleita, mutta niiden vaikutuksesta on vaikea oikeasti sanoa mitään.

Auttaisiko teillä ehkä jokin toiminta katkaisemaan edes hetkeksi? Uiminen,kylpy, pyöräily, saunominen,lukeminen, elokuva...?

En tiedä helpottaako lasta, mutta pahojen oireiden aikana itseä helpottaa tieto, että ne vaihtuvat pian toisiin, ja rankkojen kausien jälkeen koittaa helpompia. Yritän myös olla hyvin myötätuntoinen kun lapsi valittaa miten kurjalta tuntuu, yritän välttää vähättelyä.

Meillä oireet selvästi pahenee väsyneenä, jännittyneenä ja telkkua katsellessa. Jos tekee jotain mihin pitää keskittyä ei ole juuri ollenkaan oireita. Tarpeeksi siis lepoa, rauhallista elämää, vähän telkkaria, paljon mielenkiintoista puuhaa. 6- vuotias poika kyseessä, oireita ollut monenlaisia mutta aina menneet ohi, muuta tulee sitten tilalle. Rykimistä, niiskuttelua, hyminää, silmien räpyttelyä, ei mitään kovin vakavia siis. 

jep, samaa kuin edelliset. Jos paljon rykii, niin ehkä auttaa, kun muistaa juoda riittävästi, ettei kipeydy niin pahasti siis.

Ja kannattaa myös muistaa, että jos tic-oireita, sekä motorisia että äänellisiä on pitkään ilman taukoja, (siis vuosi vaikka) vaikka itse oireet vaihtuisikin, ja varsinkin jos on lapsella myös impulsiivisuutta ja raivoamista, niin Touretten mahdollisuus on olemassa. Jos mietityttää, kannattaa käydä lääkärillä (vaikka koululääkärillä, jos on koululainen).

Meillä 9-vuotias jonka oikreet tulee ja menee. Jännitys pahentaa. Viime talvena oli voimakkaita oireita ja sitten paljastui että häntä kiusataan koulumatkalla :(

Kun kiusaaminen loppui, loppui oireet. Nyt on taas vähän kun lomat loppui mutta ovat poistumassa.

Pojalla ei siis ole mitään ongelmia koulussa / kaverisuhteissa, jännittää vaan asioita -> saa oireita.

11-vuotiaalla Asperger-pojallani on juuri tuollaista kurkun kakomista ym. melkein koko ajan. Mutta mitä suurempi stressi, sitä enemmän oireita. Välillä lähes oireeton.