Miten jaksatte hengailla lapsettomien kanssa?
Siis anteeksi, mutta pakko päästää hyöryjä pihalle. Olen kahden lapsen äiti, kotona hoitovapaalla. Tapaan säännöllisesti myös lapsettomia ystäviäni ja yksitellen he ovat ihan ok mutta ryhmässä kauheita. Puhutaan töistä, parisuhteista, sisustuksesta jne. Eilen ihasteltiin kaverin uutta tapettia porukalla monta minuuttia! Jotenkin tuntuu niin pinnalliselta. SItten pohditaan kun toinen ystävä ei tule pomonsa kanssa toimeen. Jotenkin ahdistaa kun näkee miten pinallista ja itsekästä heidän elämänsä on "uusi tapettini on IHANA", "MINUN työssäni on rankkaa, auttakaa MINUA".
Kommentit (35)
Onko ne äitien kakkavaippakeskustelut jotenkin syvällisempiä?
Minusta on ihanaa ja virkistävää nähdä myös lapsettomia kavereita ja juuri siksi, että ne keskustelut on usein vähän kepeämpiä.
Mitä pinnallista on töissä tai parisuhteessa?
Totta kai mä jaksan kuunnella ystävieni asioita: vaikka olen itse lisääntynyt niin en ole sinänsä muuttunut siten ettenkö ystävistäni ja heidän asioistaan olisi enää kiinnostunut.
Hengailen siksi koska he elävät sellaista elämää jota minä haluaisin sisimmässäni vielä elää.... sori mutta tämä on totuus...
Kepeämpiä? Luuletteko te äiti-ihmiset, että teidän puheenaiheenne ovat jotenkin elämää syväluotaavia? "Meidän Pirjo-Petterin ekaluokka sitä ja Aku-Stiinan päiväkodissa tätä ja voi että kun se meidän Pertti ei saa autotallia maalattua jada jada jada", ad infinitum. Eihän teidän kanssanne voi mistään keskustella, kun mies ja lapset ja lapset ja mies.
En oikein lämpene sen tyylisille perheellisille, joille ei millään muulla ole väliä kuin lapsilla. Itseäni kiinnostaa edelleen sisustus, pukeutuminen, leffat, musiikki... Kaikki mikä ennen lapsiakin. En oikein viihdy niiden kanssa jotka menevät lasten ehdoilla sillä tavalla, että se koko oma persoona unohdetaan sinne äitihahmon alle.
4
Toivottavasti saan hengailla lapsettomien kavereideni kanssa lapseni synnyttyäkin! En ymmärrä miksi keskustelun pitäisi pyöriä pelkästään lasten asioissa silloin kun tapaan kavereitani vain siksi että minulla on lapsi. En minä ainakaan aio kadota minnekään vauvanpaskamaailmaan vaikka minusta äiti tuleekin. Pinnallisuus on eri asia kuin olla kiinnostunut siitä mitä muiden elämään kuuluu. Sinähän olet ap sitä mieltä että keskustelun pitäisi pyöriä SINUN vauvajuttujesi ja SINUN kotiäitijuttujesi ympärillä, eikä muista asioista saisi puhua ollenkaan. Kuulostat kamalalta ihmiseltä suoraan sanottuna.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 14:19"]
Minusta on ihanaa ja virkistävää nähdä myös lapsettomia kavereita ja juuri siksi, että ne keskustelut on usein vähän kepeämpiä.
[/quote]
Tässä taas outo kommentti. Tuskin se keskustelun kepeys siihen liittyy, onko pusertanut lemmenhedelmän vaginastaan vai ei. Ihmisistä ja tilanteistahan puheenaiheet riippuvat.
Täällä yritetään taas mustamaalta lapsettomat naiset (miehiä ei koskaan huomioida) itsekkäiksi ja pinnallisiksi. Muistakaa hyvät ihmiset mikä on itsekkyyden määritelmä.
Kuulostaa kyllä, että aloittaja on niin itsekeskeinen, että kaikkien pitäisi vain huomioida hänen lapsensa ja äitiytenstä. Ei kaikki pyöri vain lasten ympärillä
Mä taas en oikein jaksaisi lapsijuttuja enää, nyt toisen lapsen vauva-aikana. Ainakaan niitä konkreettisia nukkumiseen, syömiseen, pukemiseen ym liittyviä. Mieluummin puhuisin kaverien kanssa mistä tahansa muusta, vaikka vauvan kanssa olemisesta nautinkin :)
Miksi tapetteja ei saa ihailla ? Kuinka hienot tapetit teillä on ? Vai eikö ole tapetteja koska tahmapälät pilaavat kaikki.
Tänä päivänä työelämä on hektistä ja miksei ystävää voi kuunnella ? Ystäväni pikkusisko sai lapsen keväällä, on kussut raha-asiat aikoinaan ja lapsen isä on täysluuseri. Kyselee aina siskolta milloin näkee mua ja syykin selvisi. Ihan pokkana tuli listan kanssa mitä kaikkea voisi ottaa multa vastaan. tekee palveluksen kun ottaa lapsen vanhat vaatteet vastaan.
Ilmoitin että olen myynyt kaikki ja aion tehdä niin tulevaisuudessakin, rahoilla ostan uusia vaatteita.
[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 14:22"]
Kepeämpiä? Luuletteko te äiti-ihmiset, että teidän puheenaiheenne ovat jotenkin elämää syväluotaavia? "Meidän Pirjo-Petterin ekaluokka sitä ja Aku-Stiinan päiväkodissa tätä ja voi että kun se meidän Pertti ei saa autotallia maalattua jada jada jada", ad infinitum. Eihän teidän kanssanne voi mistään keskustella, kun mies ja lapset ja lapset ja mies.
[/quote] Ap:tä ei varmaan tarvitse teititellä...
[quote author="Vierailija" time="16.08.2013 klo 14:22"]
Kepeämpiä? Luuletteko te äiti-ihmiset, että teidän puheenaiheenne ovat jotenkin elämää syväluotaavia? "Meidän Pirjo-Petterin ekaluokka sitä ja Aku-Stiinan päiväkodissa tätä ja voi että kun se meidän Pertti ei saa autotallia maalattua jada jada jada", ad infinitum. Eihän teidän kanssanne voi mistään keskustella, kun mies ja lapset ja lapset ja mies.
[/quote]
Yritätkö väkisin riidellä? :D tarkoitan kepeydellä sitä, että puheenaiheet ovat iloisia, eivätkä aina niin vakavista asioista (on niitä tosin monien äitienkin kanssa.) Mutta usein perheellisten kanssa tulee jaamattua korvatulehdukset ja yövalvomiset yms. Mikä on ihan tarpeellista, mutta joskus kiva puhua ihan muusta.
No mutta lapsettomat ystävät pohtii varmaan samaa että miksi hengailla lapsellisen kanssa..... !!! fiksu ihminen ymmärtää toisten elämän tilanteet ja sen että intressit voi olla erillaiset, tuoretta äitiä kiinnostaa vain se oma vaavi kun taas sinkulle se uusi tapetti voi olla tällä hetkellä todella tärkeä juttu
Olisitko ap halunnut että olisi keskusteltu vain sinun kersoista?
:D Mulla on lapsia, mutta en jaksa seurustella muiden lapsellisten kanssa.
"Minun Nico-Petteri kakkasi tänään ensimmäisen pökäleen" ja hyvä ettei tuoda näytille!!
Tai sitten päivitellään tuntikaupalla kun MIES ei ikinä katso, että sukat ja body sopii yhteen :o
No lopeta se hengailu sitten. Ja miten lapsettomuus tähän asiaan liittyy? Tosi kummallinen aloitus.