Miten te reagoitte, jos satutte esim. kuolonkolaripaikalle?

Jatkan matkaa koska minua ei kiinnosta randomit alle 2700+ rated ihmiset.

Multi Gladiator Rank One Fire Mage

En tiedä, kun en ole koskaan joutunut tuohon tilanteeseen. Onneksi. Kyllä se varmasti aika kamalaa olisi. Uskoisin kuitenkin, että pystyisin jotenkin järkevästi toimimaan, ainakin soittamaan apua ja jotenkin auttamaan.

Tiedän, että olen kriisitilanteessa jähmettyjä. Eli todennäköisesti olisin näitä tuijottelijoita. Ehkä tajuaisin soittaa häkeen.

Kysymys on jokaisen poliisin suosikkitehtävästä, ns kuningaskeikasta, jollaisilla koulitaan poliisien keskuudessa jyvät akanoista.

Vaikea sanoa miten toimisin. Onneksi en ole joutunut tuohon tilanteeseen. Ymmärrettävää, että aiheuttaa huonoa oloa.

Minulla se vaihtelee. Jos ajaudun ns. sivustakatsojan roolissa (eli apua on jo paikalla) onnettomuuspaikalle, käännän pääni pois. 

En ole joutunut tilanteeseen, vaikea arvatakaan mitään. Jotenkin aattelen että jos ei ole vaihtoehtoja ja mun on oltava se joka toimii, niin toimisin ja stressaisin jälkikäteen. Mutta jos olisin osallisena tai edes nähnyt tilanteen, tärisisin kyllä ja voi olla että olisin autettavien joukossa

Ei kai sitä kukaan etukäteen tiedä eikä edes välttämättä toisella kertaa reagoi kuin ekalla.

Videoin ja sometan, tietysti

Kuolleita ei ole kohdalle osunut, mutta kylmän rauhallisesti selvitän tilanteen, soitan hätänumeroon, noudatan ohjeita ja käsittelen omat tunteeni sitten myöhemmin.

Tiedän, etten ole tilanteessa jähmettyjä tai panikoija, mutta jälkikäteen ylianalysoin, märehdin ja murehdin aivan turhan paljon, joten toivottavasti ei kuolonuhreja vaativia onnettomuuksia tulekaan kohdalle. Jäisi vainoamaan iäksi.

Olen saapunut kolaripaikalle, jossa oli kyllä jo kymmeniä ihmisiä, mutta kaikki vaan huusi ja heilutti käsiään. Tämä tapahtui Sambiassa. Elvytin kunnes eräs mies pysähtyi autollaan ja tarjoutui viemään uhrin sairaalaan.

Olin ihan rauhallinen. Enemmän mietin jälkikäteen sitä, millainen paikka Sambia on ja millaisia ihmisiä siellä on kuin sitä uhria ja hänen omaisiaan. Ajatukseni eivät läpäisisi tämän palstan moderointia.

No ei kannata luulla kuolleeksi, ellei ole todella joku varmistamassa sitä.

ei muuta kuin selfien ottoon ja kuva jakoon.

Etsin kukkarot uhrien taskuista, uhrien tunnistaminen on tärkeää, rahat laitan taskuun säilöön.

Poistun paikalta koska kohta tulee joku ammattitaitoisempi.

Toimisin niin että tekisin kaikkeni auttaakseni. Kykenisin toimimaan kylmähermoisesti ja sujuvasti tilanteessa. Tilanteen jälkeen tuntisin raastavaa surua jos olisin esim.tuon nähnyt/kokenut kuin ap. Luultavasti velloisin surussa pitkään ja ajatellen uhrin läheisiä. Itsellä 2 poikaa ja tuon ap:n jutun lukeminenkin jo raastoi.

Olen itse joutunut soittamaan kummallekkin lapselleni ambulanssin ja antamaan ensihoitoa, toinen tapauksista oli vaarallinen. Pystyin toimimaan tilanteessa kuin robotti.

Kotikadullamme, parvekkeidemme alla tapahtui äsken kuolonkolari. Tuntuu pahalta, hirveältä. Haluaisin muuttaa pois.

Ajatus on järkyttävä, luin juuri wilmaviestin koulun lähellä sattuneesta omnettomuudesta, en siis ole itse ollut paikalla. Ajattelen nuoren vanhempia ja samalla mieleen tulee monia tässä lähellä asuvia mopoilijoita ja toivon heidän olevan kunnossa.

Turun puukotusepisoidin yhteydessä eräs nainen otti selfien kuolleen uhrin kanssa, hymyili ja jatkoi tyynesti matkaansa.

Sama tilanne kolaritilanne kummittelee mielessä kuin aloittajalla, jos puhut tämän päiväisestä. han kamalaa ja itku herkässä. Itselleni tekee juuri pahaa perheen ja ystävien suru. Niin nopeasti tapahtuneella asialla niin pysyvät seuraukset.

Vierailija kirjoitti:

Sama tilanne kolaritilanne kummittelee mielessä kuin aloittajalla, jos puhut tämän päiväisestä. han kamalaa ja itku herkässä. Itselleni tekee juuri pahaa perheen ja ystävien suru. Niin nopeasti tapahtuneella asialla niin pysyvät seuraukset.

Tänään tapahtui ja liippaa todella läheltä muutenkin kuin asuinpaikan suhteen, omat lapset samoja ikiä, samoissa kouluissa olleita. Tuntuu - ei ole sanoja, miltä tuntuu. Kuvittelen vain omaisten tuskaa, ajatuksia, elämää ennen, nyt ja jatkossa. Pakko kirjoittaa pahaa oloa tänne. Olen idiootti, ja tiedän sen.