Lue keskustelun säännöt.
Ystävän lapsi: "Oletteko te rikkaita?" Miten vastata?
15.08.2013 |
On kysellyt tätä nyt puolisen vuotta lähes aina, kun ollaan nähty. Tulee yhtäkkiä viereen ja kysyy, kuule, saanko kysyä yhtä asiaa. No. Oletteko te rikkaita? Eri variaatioilla. Oletko sä rikas, onko toi S-setä (mieheni) rikas? Onko teillä paljon rahaa? Onko se mukavaa, kun on paljon rahaa? Jne.
Alkaa tuntua tosi kiusalliselta. Mistä tuo voi johtua? Olen alkanut miettiä miehen kanssa, että mitä lapsen vanhemmat oikein mahtavat keskenään meistä puhua, siitäkö tuo juontuu...
Olemme vastanneet jotain tyyliin: Ei olla, toimeen tullaan. Ollaan, kun meillä on toisemme. Tms. Mutta alkaa jo vähän ärsyttää.
Kommentit (48)
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:14"]
Väkisinkin tulee mieleen, että asia kiinnostaa lapsen vanhempia enemmän. Itseäni ärsytti kun lapsen hoitokaveri kyseli harva se päivä, että missä olen töissä/mitä teen työkseni. Ihan suoraan. En todellakaan halunnut kertoa olevani työttömänä.
[/quote]
Niin juuri, mulle tulee tuosta kyselystä jotenkin ilkeä olo. Että juontaako tuo juurensa ystävistämme, lapsen vanhemmista. Että mitä ne keskenään meistä oikein juttelee. Tuntuu tosi ikävältä, jos ystävät keskenään arvuuttelee toisten raha-asioita ja pohtii sellaisia juttuja ääneen - onko se sitten enää ystävyyttä? Mua ei ainakaan ystävieni raha-asiat ja varallisuudet kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:18"]
Meillä on yksi tuollainen tyttö ollut lähipiirissä. En koskaan sanonut meidän olevan rikkaita, koska me ei oltu. Me vain elettiin niin erilaista elämää heihin verrattuna. Mä kotiäitinä, aikaa panostaa ruokiin ja lasten välipaloihin. Upeita synttäreitä, halloween-juhlia. Aikaa lapsille ja halua kierrättää heitä kaikenmaailman hoplopeissa. Tykkään myös ostaa lapsille laadukkaita vaatteita, oman vaatekaapin kustannuksella tietysti.
Lapsi itse ei saanut läheskään sitä kaikkea mitä meidän lapset sai ja kun tehtiin jotain ja otettiin tyttö mukaan, niin oli aivan haltioissaan. =) En mä niitä rahakyselyjä pahana ottanut.
[/quote]
Ok. Mua vaan kiusaa nuo rahautelut, koska olen lapsena tullut syrjityksi ja kiusatuksi sen perusteella, että naapurusto oletti perheeni olevan muita vauraampia.
Lapset on utelaita ja monasti ei edes tiedä, mitä mikäkin asia tarkottaa. Voihan se olla, että lapsen perheessä on puhuttu raha-asioista tai sitten ei. Lapsuudenkodissani usein sanottiin, ettei johonkin asiaan ollut rahaa vaikka myöhemmin tajusin, että olimme itse asiassa kaikkein varakkaimpia - meillä vain raha meni asuntoon, kun monilla muilla esim. viihde-elektroniikkaan.
Lapset saattaa myös tulkita hassut asiat rikkaudeksi. Itse pidin lapsena yhtä perhettä rikkaana, sillä niillä oli usein vanukasta. Nykyään, jos lapset elää vanukkailla, on kyseessä paljon parjattu WT-perhe. Lapset eivät myöskään tiedä, mitä mikäkin maksaa. Meillä on esim puolen miltsin asunto, mutta lasten mielestä perhe, jossa on kaksi autoa, kun meillä on yksi, on rikkaampi.
Minä vastaan aina lasten kysymyksiin, mutta ikätason mukaisesti. Kyllä ne joskus sitten lopettaa sen jankkaamisen.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:19"]
No vastaisin itse perustelujen kanssa, "Olemme, koska..", "Emme ole, koska...". Lapsi vasta pyörittelee asiaa päässään, hänelle on todennäköisesti esitetty, että kun joku on rikas, se tarkoittaa sitten jotain tai siitä seuraa jotain.
Ehkä voitte keskustella myös siitä, mikä on tärkeää, olla rikas vai jotain muuta.
[/quote]
Ollaan kerran tuosta juteltu. Lapsi kerran huokasi mulle, kun oltiin kahden kesken, että olisi se ihanaa, kun olisi paljon rahaa. Sanoin, että ei se raha ole niin tärkeää. Lapsi siihen, että onpas, sitten voisi ostella kaikkea. Minä tähän, ettei se tavaroiden ostaminen ole elämässä tärkeää. Lapsi meni ihan kummastuneen näköiseksi.
Kysyin, että mikäs sun mielestä on elämässä tärkeää? Se, kuulemma, että voi ostaa, mitä haluaa. Kummastelin tätä, että kuule, sulla on perhe, äiti, isä, sisarus, koti, ne on elämässä tärkeintä. Lapsi mietti hetken: ei, elämässä ei mikään muu ole tärkeämpää kuin sen ostaminen, mitä haluaa. Paitsi nukkuminen ja tietokoneella pelaaminen.
Lasten vanhempien elämä kyllä pyörii ihan täysin kulutuksen ympärillä. Aina ekaksi esittelevät, mitä nyt ovat ostaneet. Jos ostavat jotain isompaa, vaikka auton, sitä hehkutetaan etukäteen ja jälkikäteen - tyyliin, jos me ostetaan auto, ei me pidetä sitä tärkeänä jutunaiheena kaveripiirissä, ei me siitä puhuta kuin keskenämme, että millainen ostetaan.
Ja jos joku tuttavapiirissä hankkii jotain - uuden kodinkoneen, suihkulähteen pihalle, tekee matkan, mitä vaan - lapsen vanhemmille tulee kamala paniikki tehdä sama perässä. Vaikka ei rahkeet oikein riittäisi. Muiden hankintoja, esim. yhteisten tuttaviemme uutta kaunista taloa, arvostellaan katkerasti. Ilmeisesti tämä nyt sitten vaikuttaa lapseen.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:20"]
Multa tuttavaperheen lapset kyselevät jatkuvasti missä lasteni isä on. Saisivat kotonaan käsitellä tällaiset asiat, ei mua huvita selvittää tilannettani muille, saati lapsille. Myös lapseni vaivaantuvat kyselyistä, koska isä ei ollut paras mahdollinen.
[/quote]
Todella kurjaa. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en kyllä kertoisi vieraalle lapselle kuinka varakkaita me ollaan kun ei olla kerrottu edes omille lapsille.
Lapsilla kun on nykypäivänä tapana rehvastella ja vertaille mikä on kyllä kummallista...ei meitä kiinnostanut kersana onko joku rikas.
Esim. poika juuri tuumasi että on se tylsää kun meillä on "raha-asiat huonosti" :o kun ei osteta siis uutta isompaa telkkaa!
Siis mitäh...meillä on hieno toimiva tv ja ei kyllä osteta uutta sen takia että olisi isompi vaikka olisi varaa ja tämän tietysti lapselle selitinkin.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:23"]
Itse tulen aika köyhästä perheestä, ja huomasin lapsena kyllä heti jos tulin vähän varakkaampaan perheeseen. Varmasti joskus perheen vanhemmilta kysyinkin että ovatko he rikkaita, muistan että ikinä ei sitä kukaan myöntänyt, sain vain naurut ja pään pudisteluja vastaukseksi.
"Rikkaus" näkyi mielestäni esimerkiksi siten, että vierailemissani kodeissa tarjoiltiin vieraillekin jäätelöt, ja vielä oikein kalliit jäätelöt kuten jotkut Classicit. Meidän perheen lapset sai kaupan halvimmat mehujäät (taisi olla Joke), ja aika harvoin. Ja näkihän sen tietysti huonekaluista ja muusta.
Parasta oli, kun erään kaverin teini-ikäinen isoveli esitteli meille penskoille rahojaan, sillä oli iso nippu seteleitä säästössä. Viidenkymmenen ja sadan markan seteleitä, mutta seassa oli myös se sininen tonnin seteli. Se oli aika järkyttävää ja muistan sen vieläkin näin ainakin 22 vuoden jälkeen, meillä kun ei edes niitä satasia koskaan näkynyt :)
[/quote]
Mä en kyllä koskaan lapsena kiinnittänyt huomiota siihen, oliko perheen koti tai tavarat tai ruoat jotenkin kalliita tai ei. En vieläkään. Enemmän kiinnitän huomiota siihen, onko heillä mukava ilmapiiri. Valittu kivanvärinen pöytäliina. tms.
En ole koskaan kokenut tärkeäksi tehdä vertailuja noilla on tuollaista - meillä tällaista. Meillä on sellaista kuin on ja olen aina ollut elämääni tyytyväinen. Ja arvostan muiden elämää ja erilaisia ratkaisuja sellaisena kuin se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:19"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:14"]
Kysy siltä että miksi sä haluat tuollaista tietää. Ja kerro että hyviin tapoihin ei kuulu kysellä ihmisten yksityisasioita, ja raha-asiat ovat sellaisia.
[/quote]
Tämä oli hyvä. Ensi kerralla kysyn, että mistä sulle tuli mieleen tällaista kysyä. Ei lapset mielestäni yleensä tällasia pohdi.
[/quote]
Jaa, ei vai? Mun esikoinen tossa just tunti sitten kysyi, että ollaanko me rikkaita :) Ja on kysynyt ennenkin, ihan vaan koska on alkanut kiinnostua rahasta ja sen käytöstä. Kyllä lapset näitä miettii ja kun niillä ei oikein ole selvillä vanhempien palkkapussin koko eikä edes kunnon käsitystä rahasta ja siitä millä rahamäärällä jotakuta voidaan sanoa rikkaaksi niin kyllä ne sitten näistä asioita kyselee ja niitä miettii. Millä muulla tavoin ne tätäkään mieltä askarruttavaa asiaa selvittelis kuin kyselemällä? Ei tietenkään kaikki lapset, ei kaikkia raha kiinnosta, kuten ei kaikkia aikuisiakaan. Mutta kyllä useimpia lapsia nää rahajutut jossain vaiheessa kiinnostaa. Toisia sitten vähän enemmänkin ja sen vuoksi kyselevätkin enemmän. Ja voivat kysellä jopa vierailta.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:26"]
Lapset on utelaita ja monasti ei edes tiedä, mitä mikäkin asia tarkottaa. Voihan se olla, että lapsen perheessä on puhuttu raha-asioista tai sitten ei. Lapsuudenkodissani usein sanottiin, ettei johonkin asiaan ollut rahaa vaikka myöhemmin tajusin, että olimme itse asiassa kaikkein varakkaimpia - meillä vain raha meni asuntoon, kun monilla muilla esim. viihde-elektroniikkaan.
Lapset saattaa myös tulkita hassut asiat rikkaudeksi. Itse pidin lapsena yhtä perhettä rikkaana, sillä niillä oli usein vanukasta. Nykyään, jos lapset elää vanukkailla, on kyseessä paljon parjattu WT-perhe. Lapset eivät myöskään tiedä, mitä mikäkin maksaa. Meillä on esim puolen miltsin asunto, mutta lasten mielestä perhe, jossa on kaksi autoa, kun meillä on yksi, on rikkaampi.
Minä vastaan aina lasten kysymyksiin, mutta ikätason mukaisesti. Kyllä ne joskus sitten lopettaa sen jankkaamisen.
[/quote]
Ok. Mutta mä en silti tiedä, mitä muuta tuohon vastaisin kuin jotain ympäripyöreää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lapset tuollaisia jatkuvasti mieti, jos ei ole kotoaan saanut esimerkkiä. Varmaan siellä kokoajan puhutaan toisten rahoista ja jauhetaan, kuka on rikas ja kuka ei.
Mä sanoisin että joo, ollaan ihan hirveän rikkaita, rikkaampia kuin Roope Ankka, meillä on rahasäiliöitä pitkin maailmaa. Saisivat sitten lapsen kotona miettiä, kuinka rikkaita oikein olette
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:33"]
No en kyllä kertoisi vieraalle lapselle kuinka varakkaita me ollaan kun ei olla kerrottu edes omille lapsille.
Lapsilla kun on nykypäivänä tapana rehvastella ja vertaille mikä on kyllä kummallista...ei meitä kiinnostanut kersana onko joku rikas.
Esim. poika juuri tuumasi että on se tylsää kun meillä on "raha-asiat huonosti" :o kun ei osteta siis uutta isompaa telkkaa!
Siis mitäh...meillä on hieno toimiva tv ja ei kyllä osteta uutta sen takia että olisi isompi vaikka olisi varaa ja tämän tietysti lapselle selitinkin.
[/quote]
Olen myös huomannut, että lapsilla on nykyään tapana rehvastella perheen varakkuudella. Ei sellaista ollut, kun itse olin lapsi. Omalle lapselle olen sanonut, ettei mene sellaisiin mukaan, mitä olen kavereiltaan tai koulun pihalta kuullut (meidän isällä onkin niin hieno auto, me tehdään superkallis ulkomaanmatka ja sitten luettelo mitä hotellit maksaa jne, meille ostetaan uusi ipad, meillä on jo kolme...)
Olen sanonut, että jos juttelee vaikka matkasta, kertoo mielenkiintoisista paikoista, hassuista kommelluksista, jne. Ennemmin kuin jostain hinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:35"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:19"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:14"]
Kysy siltä että miksi sä haluat tuollaista tietää. Ja kerro että hyviin tapoihin ei kuulu kysellä ihmisten yksityisasioita, ja raha-asiat ovat sellaisia.
[/quote]
Tämä oli hyvä. Ensi kerralla kysyn, että mistä sulle tuli mieleen tällaista kysyä. Ei lapset mielestäni yleensä tällasia pohdi.
[/quote]
Jaa, ei vai? Mun esikoinen tossa just tunti sitten kysyi, että ollaanko me rikkaita :) Ja on kysynyt ennenkin, ihan vaan koska on alkanut kiinnostua rahasta ja sen käytöstä. Kyllä lapset näitä miettii ja kun niillä ei oikein ole selvillä vanhempien palkkapussin koko eikä edes kunnon käsitystä rahasta ja siitä millä rahamäärällä jotakuta voidaan sanoa rikkaaksi niin kyllä ne sitten näistä asioita kyselee ja niitä miettii. Millä muulla tavoin ne tätäkään mieltä askarruttavaa asiaa selvittelis kuin kyselemällä? Ei tietenkään kaikki lapset, ei kaikkia raha kiinnosta, kuten ei kaikkia aikuisiakaan. Mutta kyllä useimpia lapsia nää rahajutut jossain vaiheessa kiinnostaa. Toisia sitten vähän enemmänkin ja sen vuoksi kyselevätkin enemmän. Ja voivat kysellä jopa vierailta.
[/quote]
Neuvopa sitten, mikä olisi hyvä ja tyhjentävä vastaus, että utelut loppuisi?
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:39"]
Ei lapset tuollaisia jatkuvasti mieti, jos ei ole kotoaan saanut esimerkkiä. Varmaan siellä kokoajan puhutaan toisten rahoista ja jauhetaan, kuka on rikas ja kuka ei.
Mä sanoisin että joo, ollaan ihan hirveän rikkaita, rikkaampia kuin Roope Ankka, meillä on rahasäiliöitä pitkin maailmaa. Saisivat sitten lapsen kotona miettiä, kuinka rikkaita oikein olette
[/quote]
Ihan PARAS! :D Näin mä sanon ensikerralla!!! :D Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy siltä, mitä sä tarkoitat rikkaalla?
Ei välttämättä osaa vastata tai sitten voi sanoa, että onko teille rahaa ostaa jäätelöä tms.
Lapselle voi vastata luontevasti, kiusaantumatta ilman että kertoo koko totuutta, mikä ei lapsille kuulukaan. Joku "tullaan toimeen" voi olla vaikea lapsen ymmärtää.
Voi sanoa, että ollaan niin rikkaita, että kuumana kesäpäivänä voidaan ostaa jäätelöä, mutta ei niin rikkaita, että voitaisi ostaa ferrari. tms.
Tai jos samaa kyselee viikoittain, voit sanoa, että yhtä rikkaita tai köyhiä kuin viime viikolla.
Kysy siltä, mitä sä tarkoitat rikkaalla?
Ei välttämättä osaa vastata tai sitten voi sanoa, että onko teille rahaa ostaa jäätelöä tms.
Lapselle voi vastata luontevasti, kiusaantumatta ilman että kertoo koko totuutta, mikä ei lapsille kuulukaan. Joku "tullaan toimeen" voi olla vaikea lapsen ymmärtää.
Voi sanoa, että ollaan niin rikkaita, että kuumana kesäpäivänä voidaan ostaa jäätelöä, mutta ei niin rikkaita, että voitaisi ostaa ferrari. tms.
Tai jos samaa kyselee viikoittain, voit sanoa, että yhtä rikkaita tai köyhiä kuin viime viikolla.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:46"]
Kysy siltä, mitä sä tarkoitat rikkaalla?
Ei välttämättä osaa vastata tai sitten voi sanoa, että onko teille rahaa ostaa jäätelöä tms.
Lapselle voi vastata luontevasti, kiusaantumatta ilman että kertoo koko totuutta, mikä ei lapsille kuulukaan. Joku "tullaan toimeen" voi olla vaikea lapsen ymmärtää.
Voi sanoa, että ollaan niin rikkaita, että kuumana kesäpäivänä voidaan ostaa jäätelöä, mutta ei niin rikkaita, että voitaisi ostaa ferrari. tms.
Tai jos samaa kyselee viikoittain, voit sanoa, että yhtä rikkaita tai köyhiä kuin viime viikolla.
[/quote]
Tämäkin oli hyvä! Tästä voisi kehittää jonkun hyvän oman vastauksen.
Mutta kuten sanottua, lapsen utelua enemmän mua kiusaa se, että mikä siinä on takana. Keskusteleeko vanhemmat keskenään tai tuttaviensa kanssa jostain meidän varallisuudesta tai sen puutteesta. Ehkä sitten, koska meille aina selostavat muiden tuttaviensa asioita.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:34"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:23"]
Itse tulen aika köyhästä perheestä, ja huomasin lapsena kyllä heti jos tulin vähän varakkaampaan perheeseen. Varmasti joskus perheen vanhemmilta kysyinkin että ovatko he rikkaita, muistan että ikinä ei sitä kukaan myöntänyt, sain vain naurut ja pään pudisteluja vastaukseksi.
"Rikkaus" näkyi mielestäni esimerkiksi siten, että vierailemissani kodeissa tarjoiltiin vieraillekin jäätelöt, ja vielä oikein kalliit jäätelöt kuten jotkut Classicit. Meidän perheen lapset sai kaupan halvimmat mehujäät (taisi olla Joke), ja aika harvoin. Ja näkihän sen tietysti huonekaluista ja muusta.
Parasta oli, kun erään kaverin teini-ikäinen isoveli esitteli meille penskoille rahojaan, sillä oli iso nippu seteleitä säästössä. Viidenkymmenen ja sadan markan seteleitä, mutta seassa oli myös se sininen tonnin seteli. Se oli aika järkyttävää ja muistan sen vieläkin näin ainakin 22 vuoden jälkeen, meillä kun ei edes niitä satasia koskaan näkynyt :)
[/quote]
Mä en kyllä koskaan lapsena kiinnittänyt huomiota siihen, oliko perheen koti tai tavarat tai ruoat jotenkin kalliita tai ei. En vieläkään. Enemmän kiinnitän huomiota siihen, onko heillä mukava ilmapiiri. Valittu kivanvärinen pöytäliina. tms.
En ole koskaan kokenut tärkeäksi tehdä vertailuja noilla on tuollaista - meillä tällaista. Meillä on sellaista kuin on ja olen aina ollut elämääni tyytyväinen. Ja arvostan muiden elämää ja erilaisia ratkaisuja sellaisena kuin se on.
[/quote]
En usko ! Kaikki lapset vertaa jossain vaiheessa elämää
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 15:02"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:34"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 14:23"]
Itse tulen aika köyhästä perheestä, ja huomasin lapsena kyllä heti jos tulin vähän varakkaampaan perheeseen. Varmasti joskus perheen vanhemmilta kysyinkin että ovatko he rikkaita, muistan että ikinä ei sitä kukaan myöntänyt, sain vain naurut ja pään pudisteluja vastaukseksi.
"Rikkaus" näkyi mielestäni esimerkiksi siten, että vierailemissani kodeissa tarjoiltiin vieraillekin jäätelöt, ja vielä oikein kalliit jäätelöt kuten jotkut Classicit. Meidän perheen lapset sai kaupan halvimmat mehujäät (taisi olla Joke), ja aika harvoin. Ja näkihän sen tietysti huonekaluista ja muusta.
Parasta oli, kun erään kaverin teini-ikäinen isoveli esitteli meille penskoille rahojaan, sillä oli iso nippu seteleitä säästössä. Viidenkymmenen ja sadan markan seteleitä, mutta seassa oli myös se sininen tonnin seteli. Se oli aika järkyttävää ja muistan sen vieläkin näin ainakin 22 vuoden jälkeen, meillä kun ei edes niitä satasia koskaan näkynyt :)
[/quote]
Mä en kyllä koskaan lapsena kiinnittänyt huomiota siihen, oliko perheen koti tai tavarat tai ruoat jotenkin kalliita tai ei. En vieläkään. Enemmän kiinnitän huomiota siihen, onko heillä mukava ilmapiiri. Valittu kivanvärinen pöytäliina. tms.
En ole koskaan kokenut tärkeäksi tehdä vertailuja noilla on tuollaista - meillä tällaista. Meillä on sellaista kuin on ja olen aina ollut elämääni tyytyväinen. Ja arvostan muiden elämää ja erilaisia ratkaisuja sellaisena kuin se on.
[/quote]
En usko ! Kaikki lapset vertaa jossain vaiheessa elämää
[/quote]
Aha. No, mä en muista koskaan kyselleeni naapureilta tai tuttavilta, että oletteko rikkaita.
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 23:39"]
[quote author="Vierailija" time="15.08.2013 klo 19:47"]
Vastaisin yksinkertaisesti: "Ei. Ei todellakaan olla rikkaita." Jos omaisuutta olisi kahdeksannumeroinen määrä niin sitten ehkä: "Joo, ollaan me aika."
[/quote].
Niin, no, seitsennumeroiseen se jää. Ehkä pitäisi sanoa, että ei vielä - mutta tulevaisuudessa toivottavasti?
[/quote]
Tuo on itseasiassa paitsi rehellinen myös todella ihana vastaus. Luo lapselle kuvaa, että hän ei ole epäilyksensä kanssa ihan väärässä ja että rikkaaksi voi tosiaan pyrkiä ja tulla. Kakara voi itsekin innostua rikkaaksi tulemisesta mikä ei ole harrastuksena huonoimmasta päästä.
Itse tulen aika köyhästä perheestä, ja huomasin lapsena kyllä heti jos tulin vähän varakkaampaan perheeseen. Varmasti joskus perheen vanhemmilta kysyinkin että ovatko he rikkaita, muistan että ikinä ei sitä kukaan myöntänyt, sain vain naurut ja pään pudisteluja vastaukseksi.
"Rikkaus" näkyi mielestäni esimerkiksi siten, että vierailemissani kodeissa tarjoiltiin vieraillekin jäätelöt, ja vielä oikein kalliit jäätelöt kuten jotkut Classicit. Meidän perheen lapset sai kaupan halvimmat mehujäät (taisi olla Joke), ja aika harvoin. Ja näkihän sen tietysti huonekaluista ja muusta.
Parasta oli, kun erään kaverin teini-ikäinen isoveli esitteli meille penskoille rahojaan, sillä oli iso nippu seteleitä säästössä. Viidenkymmenen ja sadan markan seteleitä, mutta seassa oli myös se sininen tonnin seteli. Se oli aika järkyttävää ja muistan sen vieläkin näin ainakin 22 vuoden jälkeen, meillä kun ei edes niitä satasia koskaan näkynyt :)